Canadamiut aatsitassarsiortitseqatigiiffiat Amaroq Minerals, nunatta
kujataani akuersissutinik arfineq-marlunnik pigisaqareersup, kanngussammik
aqitsumut, kuultimut aatsitassanullu qaqutigoortunut akuersissutinik pingasunik
qinnuteqaqqammivoq. Tamanna ingerlatseqatigiiffiup pappiaqqanik nalilinnik
niuerfimmut nalunaarutaani maajip 13-iani ullulerneqartumi atuarneqarsinnaavoq.
Ingerlatseqatigiiffik Torontomi qullersaqarfeqartoq, 6.000 km²-it
missaannik akuersissutaateqarnermigut, kujataani akuersissutaatilinni
annersaavoq, taakkulu Nalunap saniatigut Nanumi, Vagarimi Tartumilu
ujalernissamut akuersissuteqarput, taamatullu aamma Stendalenimi, Savami,
Nunarsuarni Paatusoq Westimilu, ilaatigut nikkeleqarfiusumi, kanngussamik
aqitsoqarfiusumi taamatullu aatsitassanik qaqutigoortunik peqarfiusumi.
Canadamiut aatsitassarsiortitseqatigiiffiat Amaroq Minerals, nunatta
kujataani akuersissutinik arfineq-marlunnik pigisaqareersup, kanngussammik
aqitsumut, kuultimut aatsitassanullu qaqutigoortunut akuersissutinik pingasunik
qinnuteqaqqammivoq. Tamanna ingerlatseqatigiiffiup pappiaqqanik nalilinnik
niuerfimmut nalunaarutaani maajip 13-iani ullulerneqartumi atuarneqarsinnaavoq.
Ingerlatseqatigiiffik Torontomi qullersaqarfeqartoq, 6.000 km²-it
missaannik akuersissutaateqarnermigut, kujataani akuersissutaatilinni
annersaavoq, taakkulu Nalunap saniatigut Nanumi, Vagarimi Tartumilu
ujalernissamut akuersissuteqarput, taamatullu aamma Stendalenimi, Savami,
Nunarsuarni Paatusoq Westimilu, ilaatigut nikkeleqarfiusumi, kanngussamik
aqitsoqarfiusumi taamatullu aatsitassanik qaqutigoortunik peqarfiusumi.
Ujarlernissamik pilersaarutit annertuut
Qinnuteqaatit nutaat pingasut aatsitassarsiortitseqatigiiffiup arfineq
marlunnik akuersissuteqarfiani ujarlernermik ingerlatsisoqareernera tunuliaqutaralugu suliarineqarput.
Piffimmi misissuineq, piffimmik siusinnerusukkut misissorneqarsimanngitsumi
paasiniaaneq, geokemimik misissugassanik tigusineq kiisalu qillerinerit 5.525
meterit ingerlanneqarput.
Ukiup matuma ingerlanerani Nalunami aatsitassarsiorfiup tamakkiisumik ingerlalernissaa ilimagineqarpoq. Amaroq Mineralsili maannamut suliat ilaasa aallartinnissaanut akuersissutaagallartuinnarmik peqarpoq, sulilu ingerlatseqatigiiffiup, namminersorlutik oqartussat kommunillu akornanni Impact Benefit Agreement (IBA) isumaqatigiissuteqartoqanngilaq.
Assi: AFP/Ritzau Scanpix
”Misissuinerit tunuliaqutaralugit kujataani aatsitassanik qaqutigoortunik
ilisimasavut annertusivagut, tamannalu tunuliaqutaralugu maanna kanngussammik
aqitsumut, kuultimut aatsitassanullu qaqutigoortunut akuersissutissanut
qinnuteqaatit nutaat pingasut tunniuppavut”, ingerlatseqatigiiffik allappoq.
Taaguummik allanngortitsineq
Taamattaaq ulloq 15. maj pappiaqqanik nalilinnik niuerfimmut nalunaarummi
aktiaatillit ataatsimeersuarnissami aggersumi, ulloq 13. juni Torontomi
pisussami, ingerlatseqatigiiffiup taaguutaanik Amaroq Mineralsimit Amaroq
Ltd.-mut allannguinissaq isummerfigissagaat allassimavoq:
”Taaguummik allanngortitsinissatut siunnersuutigineqartoq
ingerlatseqatigiiffiup aatsitassanit ujarlernermit aatsitassarsiornermik
siammasissumik ingerlatsivinngorneranik takutitsisuuvoq”. Amaroq Mineralsimi vicepræsident James Gilbertson naapertorlugu ukiuni
kingullerni ujarlernerit akuersissuteqarfimmi ilisimasanik nutaanik
pingaarutilinnik pissarsiffiupput.
2025-mi malitseqartitsisumik suliniutit
"2024 Amaqqup aatsitassanik misissuinerani ukiuuvoq pingaarutilik.
Naak qillerinerit tamarmik aningaasatigut angusaqarfiunngikkaluartut,
taamaattoq qillerinerit tamarmik immikkut ujarassiornikkut nalituumik
paasisaqarfiupput, taakkulu periarfissanut neriunarnerpaanut
samminninnerulersippaatigut. Pissarsiffiunerpaanut porfyrimik nassaarneq
[ujarak kajungerisalik, aaqqiss.], Stendalenimi nikkel-kobbereqarfimmi
kobelteqarluarneranik uppernarsaaneq piffimmilu Ukalermi paasisat siulliit
neriunaatillit ilaapput, tamannalu kujataani iluaqutigineqanngitsunik
peqarluarneranik ilimagisanik nukittorsaapput.”
"Qillerinernit, geofysikimit misissueqqissaarnerillu inernerisa Amaroq
2025-mi malitseqaataasumik pilersaarutinik pingaarnersiuinissamut
periarfissaqarlualersippaa – tassani Stendalenmi Ukalermilu qillereqqinnissanut
periarfissat ilanngullugit. Alloriarneq tulleq tassaassaaq piffiup tamakkerluni
nalinganik aalajangersaaneq taassumalu Amaqqup alliartornissaanut
ilapittuinissaa”, ulloq 13. maj pappiaqqanik nalilinnik niuerfimmi ilanngullugu
allassimavoq.
Nalunami kuultisiorneq
Amaroq Mineralsip suliniutaani Nalunami kuultisiorneq siuarsimanerpaavoq –
taamaattoq Kalaallit Nunaanni ukiuunerani pissutsit patsisigalugit qaammatini
pingasuni siullerni kigaannerusumik ingerlatsisoqarsimavoq. ”Maanna qaammatit pingasukkaat tullianni sanaartukkat ingerlaneranni
aatsitassarsiornermilu siuariartoqarluarnera nuannaarutigaara, pisortaq Eldur
Olafsson allappoq, taassumalu qaammatit pingasut siulliit ingerlaneranni
2022-2024 misissuilluni qillerinerit uppernarsarnerat tunuliaqutaralugu
aatsitassanik isumalluutit 51 procentimik annertunerulernerat ilanngullugu
erseqqissarpaa.
Amaroq Minerals
aatsitassarsiorfimmik 2025-2026 ammaanissani siunertaralugu suli sulivoq,
tamatumanili namminersorlutik oqartussanit akuersissummik pissarsisinnaaneq
apeqqutaassaaq. Maannakkut aatsitassarsiorfik suliniutit ilaannik aallartitsinissamut akuersissutaagallartuinnarmik
peqarpoq, assersuutigalugulu Impact Benefit Agreement (IBA)
aatsitassarsiorfiup, namminersorlutik oqartussat kommunillu akornanni suli
isumaqatigiissutigineqanngilaq. Aatsitassarsiorfiup tamakkiisumik 2025-mi ammaqqinnissaa Naalakkersuisut
naatsorsuutigigaat, aatsitassanut naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen
decembarimi 20324-mi Sermitsiamut oqarpoq:
– Soorunami
piiaaffiit misissuinerillu amerlanerusut anguniagaapput. Tamarmik assigiimmik
pingaaruteqarput. Nalunarlu suliniutitsinni patajaatsumik
toqqammaviliisuussasoq neriuutigaarput, taamaammat siuariaatai
nuannaarutigeqaagut, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq, taannalu aamma ullumikkut
aatsitassanut tunngasunut akisussaasuuvoq.
