Australiamiut
aatsitassarsiortitseqatigiiffiata Eclipse Metalsip Ivittuuni
aatsitassarsiorsinnaanermut akuersissut 2022-mi tiguaa.
Kingorna ingerlatseqatigiiffik aatsitassanik qaqutigoortunik,
kvartsinik orsugiammik jernzinkimillu ujarlerpoq, qanittumilu qanga
misileraalluni qillerinernik misiligutit
Sverigimi misissuisarfimmut misissoqqissaagassanngortillugit nassiuppai.
Australiamiut
aatsitassarsiortitseqatigiiffiata Eclipse Metalsip Ivittuuni
aatsitassarsiorsinnaanermut akuersissut 2022-mi tiguaa.
Kingorna ingerlatseqatigiiffik aatsitassanik qaqutigoortunik,
kvartsinik orsugiammik jernzinkimillu ujarlerpoq, qanittumilu qanga
misileraalluni qillerinernik misiligutit
Sverigimi misissuisarfimmut misissoqqissaagassanngortillugit nassiuppai.
”Ivittuuni Kangilinnguanilu annertuumik siuariarpugut. Kangerlussuarmit qanga
misiligutitut qillerinernit piikkat Göteborgimi Verasiomut misissoqqissaarneqartussanngorlugit nassiuppagut,
inernerillu pitsaasorujussuupput. Inernerit taakku maanna aatsitassaqarneranik
missingiussatta annertusinerinik ikorfartuipput. Peqatigisaanik Canadami
misissuisarfinnit inernerit kemi atorlugu misissueqqissaarneq ikiortigalugu
nalimmassarpagut. Qaammatit marlussuit ingerlanerani qillerilluni
misissugassanik tigusat misissoqqissaagassanngorlugit nassiunnissaat aamma
neriuutigaarput, Carl Popal, ukioq manna maajimi Kalaallit Nunaanniinnissaminik
pilersaaruteqartoq oqarpoq.
Avatangiisinut tunngasunut nalunaarusiaq tusarniaassutigineqassasoq
”Qillerinerit annertuunik Danmarkimi
COWI-gruppenimik qanimut suleqatigiiffigisagut aallartissavagut”, Carl Popal,
Ole Christiansenimik ujarassiuujunertut suliniummut akuutitsisoq oqarpoq. Aatsitassarsiorfimmut alloriarneq tulleq tassaassaaq suliniutip avatangiisinut
inunnullu sunniutissaanik (VVM & VSB) tamanut tusarniaanerit. Tamanna
maajip qaammataata ingerlanerani pissasoq ilimagineqarpoq. Tamatuma saniatigut
paasissutissatoqqanik ikorfartuutissatut amerlanernik itisuumi qillerinissaq
aatsitassarsiorfiup anguniagaraa.
Aatsitassanut qaqutigoortunut suliniut immikkuullarissoq
”Suliaq manna Ivittuuni suliniut carbonatitilinni aatsitassanik qaqutigoortunik
suliniutit annerpaat ilaannik pilersitsiviusinnaavoq, Carl Popal, Kinami Bayan
Obo-mi 1957-milli nunarsuarmi aatsitassanik qaqutigoortuni ilisimaneqartut 40 procentiisa missaani
ingerlatsiviusoq kiisalu MP Materials Montain Passimik USA-mi suliniummi
aatsitassanik qaqutigoortunik suliniummik assersuussisoq oqarpoq.
GEUS-imi siunnersortaanerusimasorli Per
Kalvig assersuussinernut taakkununnga qularpoq, aatsitassanillu ujarlernerit
aallaqqaataanni sinnattuaqinissamut periarfissaqarluartartoq,
aatsitassarsiorfiillu piffissami tassani qanorluunniit oqarsinnaasartut, taamaanneranilu
piffinnit paasissutissat allaanerusumik oqariartuuteqartarput.
Misissuineq suli siusissumiittoq
– Ivittuut Bayan Obomut Mountain Passimullu sanillersuunnerat, taakku
tamarmik carbonatitinik peqarfiuneratigut eqqortuuvoq, taakkuli aamma
aatsitassat qaqutigoortuni nalinginnaanerpaamik akuupput. Taakkuli aatsitassap
suunera apeqqutaatillugu aatsitassarsiornermi aassigiinngillat, tamatumaliuna
peqassuseq soqutiginarnersoq aalajangertaraa. Eclips Metalsip tusagassiuutinut
nalunaarutaani atuarsimasanni aatsitassat suuneri nassuiarneqarpallaanngillat.
Carbonatitinillu peqartoqarnerani tamani taakku amerlasuutigut aatsitassat
qaqutigoortut akikinnersaannik katitigaasarnerat nalinginnaasuuvoq. Eclipse
Metalsip ukioq manna januaarip 25-ani tusagassiuutinut nalunaarutaani
peqassutsip ilaani annikitsumi paasissutissat saqqummiunneqarput, taakkulu
annikitsuaqqamik 0,6 procentinik TREO-nik peqartoqarnera (aatsitassat
qaqutigoortut tamarmik), isumalluutillu tonsinngorlugit appasissuunerat
takutippaa. Aatsitassarsiorfiulli 2025-mi annertunerusumik qillerinissamut
naammattunik paasissutissanik toqqammaveqartoqarnera naliliutigaa. Taamaammat
Ivittuuni peqassuseq ilisimaneqartuni allani peqassutsimut
annertussutsikkut pitsaassutsikkullu
sanillersuukkaanni, taava tamanna aatsaat annertoorujussuarmik qillerereernermi
aalajangerneqarsinnaassaaq. Ukioq manna qillerinerit qanoq amerlatigisut
meterillu qassit qillernissaat takuneqarsinnaarpianngilaq; suliniulli suli
misissuinerup aallaqqaataaniittoq naliliutigaara, Per Kalvig oqarpoq,
taassumalu aatsitassanik qaqutigoortunik annertoorsuarnik peqartoqarnera
ilassutigaa, tassani Kuannersuit Killavaallu Alannguat ilanngullugit.
– Isumalluutilli annertussusaat akuissusaannik aatsitassallu qaqutigoortut
katitigaanerannit sunniutaa annikinneruvoq, tamannali ukioq manna januaarimi
paasissutissani saqqummiunneqartuni toqqammavissinneqanngilaq. Ilanngullugulu
nunarsuaq tamakkerlugu aatsitassanik qaqutigoortunik suliniuterpassuit
sulissutigineqarnerat oqaatigineqassaaq – tassani Kalaallit Nunaanni sisamat –
niuerfillu peqarfinnik nutaanik ikittuinnarnut inissaqartitsivoq.
EU-mut qinnuteqaat
Eclipse Metals Kalaallit Nunaanni suliniuterpassuit arlallit assigalugit
European Critical Raw Materials Actimi Ivittuuni suliniut isumannaallisaanermi
suliniutitut toqqakkanut ilanngunniarneranik misiliivoq, taakkulu EU-p
aatsitassanik pingaarutilinnik qalluisinnaanera suliarinnissinnaaneralu
nukittorsassavai.
”Qinnuteqaatitsinnut tunngatillugu isumalluarpugut, tamannalu Kalaallit
Nunaanni atugarissaarnermik isumannaarinneqataasinnaavoq”, Carl Popal oqarpoq.
Eclipsse Metals Perthimi
qullersaqarfeqartoq, Australiami piffimmi 8.000 km2 siaruarsimasumi
aatsitassanik misissuinissamut akuersissutaateqarpoq. Suliniutini ingerlasuni
kanngussamik aqutsimik suliniut, naalagaaffiullu immikkoortuani North West
Territorymi uranimik suliniutit marluk kiisalu Queenslandimi manganimik
suliniut ilaapput. Kalaallit Nunaanni suliniut aatsitassarsiorfiup nunani
tamalaani akuersissutigaa siulleq.
