KJ Greenland-ip kaaviiaartitaqarluarnini attatiinnaraa

Kalaallit Nunaanni sanaartornermik suliaqartut annersaasa, KJ Greenland A/S-ip, Ilulissani qullersaqarfeqartup, kaaviiaartitaqarluarnini attatiinnarpaa.

Tamanna 2024-mut naatsorsuutini takuneqarsinnaavoq.

Kaaviiaartitat 593 million koruuniummata ingerlatseqatigiiffik akileraarutit ilanngaatiginagit 21,7 millionit koruuninik sinneqartooruteqarpoq.

Sanaartornermik ingerlatsivik 2023-mi 450 million koruuninik kaaviiaartitaqarpoq akileraarutillu ilanngaatiginagit 6,2 million koruuninik sinneqartooruteqarluni. Taamaammat 2024 kaaviiaartitaqarnermi siuariartorfiulluarlunilu sinneqartooruteqarneq annertusingaatsiarpoq.

- Ukiuni pingasuni naammaginartumik isertitaqartarsimanata 2024-mi isertitaqarnerput naammagisimaarparput.

Taama pisortaaneq Karl Jensen aningaasaqarnermullu pisortaq Palle Bendtsen angusat pillugit nalunaarusiaq kingulleq pillugu oqarput.

Suli siuariaateqarnerunissaq naatsorsuutigigaat

Karl Jensen Palle Bendtsenilu KJ Greenlandimik piginnittut tallimaasut ilagaat, suliffeqarfillu taanna nunaqarfimmiit Kullorsuarmiit illoqarfimmut Qaqortumut sanaartornermik siorna suliniuteqarsimavoq. Nunatta avannaani nunaqarfimmiit Kujataani illoqarfimmut silaannakkut aqqut naannerpaaq 1.600 km-eriuvoq.

KJ Greenlandip suliniutaasa „ataatsimut isigalugit“ annersaat tassaapput Greenland Airportsimut timmisartunut inissiarsuarnik kiffartuussiviusunik aamma Air Greenlandimut hangarimik sanaartorneq.

Sanaartornermik ingerlatsiviup ukioq manna siuariaateqarnerunissaq naatsorsuutigaa. KJ Greenland 2025-p aallartinnerani 600 million koruuningajaat nalinginut inniminniiffigineqarsimavoq.

Ingerlatseqatigiiffiup ukioq manna 600-650 millionit koruuninik kaaviiaartitaqarnissani akileraarutillu

ilanngaatiginagit 25-30 millionit koruuninik sinneqartoornissani naatsorsuutigaa. Ilulissani Qaqortumilu timmisartoqarfiliornerit aammalu Maniitsumi umiarsualivimmik iluarsaaneq suliassani suli pingaarnerupput.

Suliffeqarfimmi sulisut akileraarutinut A-nut 2023-mi 55,2 millionit koruuninik akiliisimanerannut sanilliullugu 2024-mi 57,9 millionit koruuninik akiliisimanerat KJ Greenlandip aqutsisuisa tulluusimaarutigaat.

- Inuiaqatigiinni sumiluunniit aallussaqarfitsinni suliassat assigiinngitsorpassuit suliarisarpagut, taamaammallu sulisugut inuiaqatigiinni sumiluunniit aallussaqarfitsinni akileraartarlutillu sulisarput, aningaasaqarnermut pisortaq oqarpoq.

KJ Greenland nalinginnaasumik Avannaani, tassa Kommune Qeqertalimmi Avannaata Kommunianilu, niuerfeqarpoq. KJ Greenlandip Qaqortumi nunap immikkoortuani mittarfissap nutaap sanaartorneqarneranut tamakkiisumik suliarinnittussatut Greenland Airports 2023-mi isumaqatigiissuteqarfigaa. Illut ukioq manna Kalaallit Nunaanni Mittarfinnut tunniunneqassapput.

Nunaqavissunik sulisussarsiorneq suliniutigigaa

KJ Greenlandip 2024-mut naatsorsuutaani kaaviiaartitat saniatigut allatigut aamma angusarissaarfiuvoq.

- Najugaqavissunik sulisussanik amerlanerpaanik atorfinitsitsiniarluta suliniuteqarpugut, ilinniartunillu ilinniartitsinermut aningaasarpassuit atortarpagut, Palle Bendtsen oqarpoq.

KJ Greenland 15-20-nik assigiinngitsunik ilinniagalinnik ilinniartoqarpoq. Suliffeqarfik aamma ilinniartut atuarfinniinnerannik, suleqatigiinneq ineriartortinniarlugu iliuuseqartarnermik il.il. aaqqissuussaqarpoq.

Ingerlatseqatigiiffik sanasut ingeniørillu sisamat ilinniartinneqarnerannik 2024-mi naammassisaqarsimavoq, KJ Greenlandillu tamatuma attatiinnarnissaa naatsorsuutigaa.

Ilinniartut amerlanersaat Sisimiuni ilinniarput. Maannakkorpiaq sanaartornermi mekanikerit kisimik Danmarkimukarlutik ilinniariartarput.

- Sanaartornermik suliaqartut akornanni ilinniartoqarnerpaagunarpugut. Uagutsinnut iluanaarutaanngilaq, inuiaqatigiinnili akisussaaqataasutut misigigatta tamanna aalajangiusimalluinnarparput, pisortaaneq Karl Jensen oqarpoq.

KJ Greenland sanaartornermik suliaqartuni ilinniartut atuarfimmiinnerisa ilaani ilinniartitsisunik aallartitsisartuni kisiartaagunarpoq.

- Angerlarsimaffimmiit ungasissumi atuarneq ilinniartunut artornarsinnaavoq. Ilinniartitsisoqarunilli oqaloqatissaqarput, aningaasaqarnermut pisortaq Palle Bendtsen oqarpoq.

Aningaasaliinerit

KJ Greenlandip maannakkut siunissamilu suliassaminik naammassinnissinnaanissani qulakkeerniarlugu ukiuni naatsorsuusiorfiusuni marlunni kingullerni 69 million koruuningajannik aningaasaliisimavoq.

- Ukiuni naatsorsuusiorfiusuni marlunni kingullerni 30 million koruunit angullugit sinneqartoorsimanerput atuaraanni aningaasaateqarluartugut immaqa isumaqartoqarpoq. Aningaasalli tamaasa siunissamut aningaasaliinermut atornikuuagut. Taamaalilluta inuisaqatigiit suliakkiisarnissaat neriuutigiinnarsinnaavarput, Palle Bendtsen oqarpoq

Ingerlatseqatigiiffik Qaqortumi mittarfiliorluni sanaartornermi inissiassanut umiarsuarmullu atortussanik sulisunillu assartuisartussamut kiisalu maskiinanut atortunullu allanut aningaasaliisimavoq.