Nunatsinnit imermik sermimillu avammut tuniniaanissat ukkatarineqaqqilersut

Nunarput imermik sermimit aassimasumik minguitsumik annertoorujussuarmik kangerlunnut immamullu kuutsitsiinnartarpoq, tamannalu katersorneqarluni avammut tuniniarneratigut atorluarneqarsinnaagaluarluni. 

Namminersorlutik Oqartussanit oqaatigineqartut naapertorlugit imeq 200-300 milliardit tonsi sermersuarmit aattoq ukiut tamaasa kuuttarpoq.

Inuussutissarsiornikkut ajornakusoortoq

Maannamulli sermip erngullu Nunatsinneersup atorluarsinnaanera ajornakusoortorujussuusoq paasinarsivoq. Naak nunarsuaq tamakkerlugu imeq imerneqarsinnaasoq, inuussutissanik tunisassiornermi imeq aamma imeq annertooq nunalerinermit suliffissuarnillu pisariaqartinneqaraluttuinnaraluartoq.

Sapaatip akunnerini kingullerni qineqqusaarnermi oqallinnermi qineqqusaartut arlallit tupigusuutigaat, sooq imeq sermerlu pillugit suliniutit ineriartornermik aallartitsinerusimannginnersut nunamullu isaatitsinerulersitsinnginnersut.

Periusissaq nutaaq pilersinniarneqartoq

Inuussutissarsiornermut aatsitassanullu naalakkersuisuusimasoq Naaja H. Nathanielsen (IA) arlaleriarluni suliamik aallartitsiniarsarisarsimagaluarpoq.

– Inuussutissarsiornermut naalakkersuisuutillunga takusinnaalerakku imeq sermerlu iliuuseqarfigineqanngippallaartut. Taamaattumik sulianik suliarinnittarnerup eqaannerulersinneqarnissaanik suliniuteqarpunga. Ilaatigut inatsit pisariillisarniarlugu, maleruagassat ikilisarnissaat ukkatariniarlugu, periusissamik nutaamik suliaqarneq qinnuteqaatillu suliarineqartartut iluarsinissaat, suliat suliarineqartarnerat arriippallaarmat, Naaja H. Nathanielsen oqaluttuarpoq, qinersisoqarnissaali sioqqullugu periusissamik nutaamik naammassinninngilaq. Taamaattumik Naalakkersuisut nutaat inatsisissatut siunnersuut nutaaq maanna saqqummiuttariaqarpaat qinnuteqaatillu suliarineqartarnerat pisariillisarlugu.

Ingerlatseqatigiiffiit arfinillit akuersissutaatillit

Ingerlatseqatigiiffiit arfinillit Nunatsinni sermimik imermillu atuinissamut akuersissutaateqarput, tamannali ima paasisariaqanngilaq imermik sermimillu nunanut allanut avammut tuniniaasinnaasut. Ingerlatseqatigiiffiit marluk nunanit allanit pigineqarput. Tassaasut North Water Greenland, Canadamiunit pigineqartoq aamma Glacier Water Company, Hollandimiunit pigineqartoq. Ingerlatseqatigiiffiit taakkua saniatigut Danmarkimi ingerlatseqatigiiffiit marluk akuersissutaateqarput. Siulleq tassaalluni Inland Ice, Thomas Vildersbøllimit 2016-imi pilersinneqartoq. Ingerlatseqatigiiffik imermik pitsassuarmik avammut tuniniaanermik iluatsitsisimavoq, 2020-mili pinngitsaaliissummik matuneqarnissaminik qinnuteqarsimalluni, tamannali tunuartinneqarluni. 

Tamatuma kingorna Henrik Brandt Jensen qullersaqarfimmut ilannguppoq ullumikkullu Inland Ice ingerlatseqatigiiffimmit piginnittumit ByNordicNotesimit pigineqarluni. Ingerlatseqatigiiffiit Danmarkimit pigineqartut aappaat tassaavoq Point660 Glacier Water, Thomas Olsenimit Dragørimeersumit pigineqartoq. Ingerlatseqatigiiffiit marluk Nunatsinneersuupput. Siulleq tassaavoq Arctic Ice, Ilannguaq Lennert Olsenimit aamma Malik Vahl Rasmussenimit pigineqartoq, taannalu Nuup Kangerluani aamma Kujataani Ivittuut eqqaanni sumiiffimmi akuersissummik peqarluni. Ingerlatseqatigiiffik Nuup Kangerluani serminik sermersuarmeersunik januaarimi 2024-mi katersisinnaasimavoq, De Forenede Arabiske Emiraterinullu 8.000 kilometerinik ungasitsigisumiittumut assartorsinnaasimallugit.

Immivik aamma Kondivik

Ingerlatseqatigiiffiup aappaa tassaavoq Greenland Water Bank, taannalu imermik puiaasaniittunik tunisassiornermi iluatsinnerpaasimalluni. Suliffeqarfik Qeqertarsuarmi Uunartuarsuup puilasuanit tunisassiornissaminut akuersissutaateqarpoq. Tamatuma saniatigut ingerlatseqatigiiffik Qeqertarsuarmi imeqarfimmit imermik maqitsinissaminut akuersissutaateqarpoq.

– Maani Nunatsinni ingerlalluarpugut. Nioqqutivut suli tuniniarpavut , maannalu aamma sodavandi Kondivik aamma Imivik puaasulik tuniniaanitsinni misilittakkatta ilagaat, pisortaq Jørgen Wæver Johansen oqarpoq, taannalu Svend Hardenberg peqatigalugu Greenland Water Bankimik pilersitsisuusimalluni. Puukunik utertitseriaatsimit ilungersunartorsiortinneqartut

Ingerlatseqatigiiffik ukiuni arlalinni Nunatsinni niuertarfinni neriniartarfinnilu imermik tuniniaasarpoq, aamma nunanut allanut tuniniaanermik aallartitsiniarsarisimalluni. Aqqutaanili unammilligassarpassuaqarsimapput. Assersuutigalugu ukiumi kingullermi Nuuk Imermik matusinerup kingunerisaanik 2024-p nikinneranit puukunik utertitsisarnermut aaqqissuussinerup allanngortinneqarnerata kingunerisaanik suliffeqarfik unammilligassaqarsimavoq.

– Nunami maani puukunik utertitsisarnerup allanngortinneqarnera unammillernartorujussuuvoq, ingammik nunaqavissunut tunisassiortunut, pissutsilli taakku maanna aaqqinneqarpasipput, Jørgen Wæver Johansen oqarpoq nangillunilu oqaatigalugu suliffeqarfik Qeqertarsuarmi tunisassiornerminik upernaaru aallarteqqikkumaartoq. Nunanullu allanut tuniniaaneq aamma qanittukkut aallarnissarneqassasoq.