Qeqertarsuatsiaat eqqaanni anorthisitimik piiaanissamik suliniut akuersissutigineqarpoq

Greenland Anorthosite Mining ukiuni 30-ni piiaanissamut akuersissummik Naalakkersuisunit sapaatip akunnerani matumani pingasunngornermi tunineqarpoq. Nuummi atsioqatigiinnermi inuussutissarsiornermut, aatsitassanut, nukissiuuteqarnermut, inatsisinik atuutsitsinermut naligiissitaanermullu naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen Naalakkersuisut sinnerlugit atsiorpoq, pisortarlu Claus Stoltenborg ingerlatseqatigiiffik sinnerlugu atsiorluni.

Claus Stoltenborgip, aningaasarsiornermik siornatigut suliaqarsimasup, saniatigut suliffeqarfimmi tassani qallunaat ujarassiuut Anders Nørby-Lie aamma Claus Østergaard suleqataapput, taakkulu peqatigiillutik suliffeqarfimmik 21st Northimik, aatsitassarsiornermik suliaqartunik sullissisumik, piginneqataapput.

 Upernaaq tusarniutigineqartoq

Greenland Anorthosite Miningip anorthosit ukiumut 800.000 tonsit avammut tunisarniarlugit pilersaarutigaa. Suliniut pineqarput piiaaffimmit ammaannartumit piiaanissaq, tamaanilu aatsitassanik suliarinnittarfik atortorissaarutillu anorthositimik akuiaatit.

Ingerlatseqatigiiffik 2019-imi pilersinneqartoq Greenland Venturemit aamma Vækstfondenimit 2020-mi upernaakkut 3 millionit koruuninik aningaasaliiffigineqarpoq. Januaari 2023-mi VSB-mut aamma VVM-imut nassuiaatinut suliassiissutigineqartut tusarniaassutigineqarput, ukioq mannalu februaarimi suliniutip avatangiisinut inuiaqatigiinnullu sunniutai pillugit nassuiaatit tusarniaassutigineqarput, tamatumalu saniatigut Nuummi tusarniaanerit ingerlanneqarput. Ingerlatseqatigiiffimmit aallartitat, Kommuneqarfik Sermersuumi borgmesteri Avaaraq S. Olsen aamma taamanikkut aatsitassanut avatangiisinullu naalakkersuisoq tassani peqataapput.

 Nunami allamiu piginnittoq

Greenland Anorthosite Mining Greenland Gold Resourcesimit pigineqarpoq, taassumalu pingaarnertut piginnittoraa nunarsuaq tamakkerlugu aatsitassarsiornermik ineriartortitsisartoq Jean Boulle Group, taanna ingerlatseqatigiiffimmi piginneqataassutit 51 procentiinik piginnittuuvoq. Taassuma Luxembourgimiu Mike Jimmy Tong Sam, amerikamiu Edward Wayne Malouf, aamma Jean-Raymond Boullemut Jean Boulle Groupimi pisortaasumut ukiorpassuarni allattaasimasoq Audrey Hoe-Richardson sinniisorai.

Mauritiusimi inunngortoq Monacomili najugaqartoq Jean-Raymond Boulle Canadami Voisey Bay-imi aatsitassarsiorfimmik tuniniaanermigut 1996-imi milliardikkaanik iluanaaruteqarpoq.

Jean-Raymond Boulle, maanna 75-inik ukiulik, ingerlatseqatigiiffinni Greenland Feldspar Aluminium Ressourcesimi, Greenland Silver Moly Ressourcesimi aamma Greenland Vanadium Energymi, tamarmik Kalaallit Nunaanni ujaasinissamut akuersissutaatilinnik, 80 procentinik piginneqataavoq.

Niuernermi unammillertit

Greenland Anorthosite Mining aatsitassamik qaqortumik anorthositimik periarfissamik kisiartaalluni eqqarsaasersunngilaq.

Kangerlussuarmi Lumina Sustainable Materials – siornatigut Hudson Resourcesimik taaguuteqarsimasoq – 2015-imiilli ukiuni 30-ni anorthositimik avammut tuniniaanissamut piiaanissamut akuerineqarsimavoq. Ingerlatseqatigiiffik ukiuni arlalinni suliarinnittarfimmik, toqqorsivimmik umiarsualivimmullu atortussanik sanaartorsimavoq, aamma 2019-imi pisisartunut 14.000 tonsinik avammut tunisaqarpoq. Taamanimiilli nassiussat angisuut nassiunneqarsimanngillat, kisiannili annikinnerusut ilisimatusarnermut atugassat nassiunneqartarlutik. Pisortaq Bent Olsvig naapertorlugu ingerlatseqatigiiffik suli sinneqartooruteqanngilaq.

Aatsitassaq qaqutigoortoq

Greenland Anothosite Miningip pisuussutimik angissusiat mingussusiallu immikkuullarissuusut arlaleriarluni oqariartuutigisarpaa, tamannalu misissuisarfimmit ALS-imit aamma aatsitassarsiornermi siunnersortitut suliffeqarfimmit SRK-mit uppernarsarneqarnikuuvoq. Taakku naapertorlugit anorthosit 2 procentit inorlugit saffiugassamik alkalimik akoqarpoq, taamaattumillu ilaatigut glasfiberinik tunisassiornermi atorneqarnissaa pilerinartuulluni.

Akukinnera aamma saviminermik alkaliusumik akoqarnersoq pingaaruteqartut GEUS-imi siunnersortiunerup Jakob Kløve Keidingip uppernarsarpaa.

– Anorthosit qaqqameersuuvoq 90 procentimik feldspatiusoq, tamannalu immikkuullarilluinnarpoq, qaqqajunnammi nalinginnaasumik aatsitassat assigiinngitsut arlallit sananeqaatigisarpaat. Feldspat nunarsuarmi aatsitassat nalinginnaanerpaat ilagaat silaannarmik, siliciumimik, calciumimik, aluminiumimik aamma saffiugassanik alkalinik natriumimik aamma kaliumimik sanaaq. Feldspatip sananeqaatai pingaaruteqarput, tassami suliffissuarni suliarineqartartunut tunisassiallu pitsaassusaannut aalajangiisuupput. Kalaallit Nunaanni anorthositimik nassaarfiit minguitsuupput saffiugassanik alkalinik akoqarpianngitsut, taamaattumillu suliffissuarni atorneqarluarsinnaapput, Jakob Kløve Keiding oqarpoq.

Kalaallit Nunaanni anorthositimik piiaaffiit marluk

Kalaallit Nunaanni anorthositimik suliniuteqarnissamik piumasoqarnersoq aperineqarami, tamanna pisisartunit isumaqatigiinniarnernillu tunngassuteqartoq siunnersortiuneq akivoq:

– Suliniut ataaseq imminut akilersinnaanngippat isumaqanngilaq allat aamma taamaassasut, taanna oqaatigissallugu pingaaruteqarpoq. Aatsitassanut qaqutigoortunut tunngatillugu pisisartunik nassaartoqarnissaa apeqqutaasorujussuuvoq, tamannalu illuatungeriinnit isumaqatigiinniutigineqartarluni. Taamaattumik Kalaallit Nunaanni anorthositimik aningaasarsiorfimmik allamik periarfissaqarpoq, Jakob Kløve Keiding oqarpoq, ilanngullugulu oqaatigalugu feldspatip aatsitassat qaqutigoortut allattorsimaffianniinnera.

GEUS naapertorlugu Kangerlussuup Qeqertarsuatsiaallu eqqaanni aatsitassarsiorfiit saniatigut aamma avannaani Pituffiup eqqaani Qaqujârssuarmi anorthositimik annertuumik peqarpoq.