Inuit Ataqatigiit qineqqusaarnermi matumani
oqariartuuteqarput, nunatsinni nuna tamakkerlugu aatsitassarsiornermik
ingerlatseqatigiiffimmik pilersitsisariaqartugut.
Aatsitassarsiornermik
ingerlatseqatigiiffik misilittagaqarnerunissamut qulakkeerinnittussaq,
taamaalilluta aatsitassarsiornermik ineriartortitseqataasinnaalluta, maanna
aamma aatsitassarsiornermik ilinniarfeqarpugut.
Inuit Ataqatigiit qineqqusaarnermi matumani
oqariartuuteqarput, nunatsinni nuna tamakkerlugu aatsitassarsiornermik
ingerlatseqatigiiffimmik pilersitsisariaqartugut.
Aatsitassarsiornermik
ingerlatseqatigiiffik misilittagaqarnerunissamut qulakkeerinnittussaq,
taamaalilluta aatsitassarsiornermik ineriartortitseqataasinnaalluta, maanna
aamma aatsitassarsiornermik ilinniarfeqarpugut.
Siumut kingusinnerusukkut oqariartuuteqarpoq, nunami
maani aatsitassarsiorfimmik pilersitsinissaq aamma tapersersorlugu, Nunarput
aatsitassarsiornermit isertitaqarnerulerniassammat.
2015-imi akiliisinnaajunnaartoq
Nunatsinnili aatsitassarsiorfimmik pilersitsinissaq
pisariaqartinneqarpa? Nunatsinnilu aatsitassarsiorfiit qanoq misilittagaqarfigaavut?
Tamanna pillugu aatsitassarsiornissamut misissueqqissaartarfimmi
NunaMineralsimi pisortaasimasoq Ole Christiansen aperivarput.
NunaMinerals 1998-imi Namminersorlutik Oqartussanit
pilersinneqarpoq, pingaarnertullu kuulti, saffiugassat qaqutigoortut, wolfram,
nikkel, kanngussak saffiugassanillu platininik ujaasinermik
suliaqarluni.ingerlatseqatigiiffik ilaannakuusumik 2001-imi namminersortunngorsarneqarpoq,
2015-imili NunaMinerals akiliisinnaajunnaarluni nalunaaruteqarluni.
Tamatuma kingorna Namminersorlutik Oqartussat
suliffeqarfiutaat Greenland Venture – 2022-mi Greenland Holdingimik aamma
Innovation Greenlandimik kattuteqateqartoq Nalik Venturesimik taaguuteqalerluni
– aatsitassarsiorfinnut attuumassuteqartunut aningaasaliisassalluni,
taamaalilluni Kalaallit Nunaat Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermik
suliniutit ilaanni annikinnerusumik piginneqataalerpoq. Nalik Ventures
ilaatigut Amaroq Mineralsimut, Hudson Resourcesimut, Bluejay Miningimut aamma
Greenland Anorthosite Miningimut aningaasaliisimavoq.
Niuerfik ajornakusoortoq
Ole Christiansenip Nunatsinni aatsitassarsiornermik
ingerlatseqatigiiffimmik nutamik pilersitsisoqarsinnaanera isumaqatigaa,
tamannali pissalluni politikerit nangaassuteqarpallaartinnagit. Aatsitassarsiornermimi niuerneq
allanngorartuaannarmat, piffissallu ilaanni soqutigineqarluartarluni
piffissallu ilaanni soqutigineqarpiarneq ajorluni.
– Aningaasaliisartunit soqutiginninneq maanna
annertuvoq. Ukiualuit qaangiuppata soqutiginninneq appariaqqissaaq.
Tamatumanimi isiginiarneqartariaqarmat aatsitassarsiorfissanik nutaanik
nassaarneq ineriartortitsinerlu sivisuumik ingerlasarmat. Nalunami kuultimik
piiaasoqarsinnaanera 1984-imi ilimagineqalerpoq. Qaarsumi qajannaatsumi kuultit
nassaat siulliit 1992-imi nassaarineqarput, piiaaffillu aatsaat 2005-imi
aallartilluarluni. Tassa ukiut 20-t missaanni ingerlasarpoq, Ole Christiansen
oqaluttuarpoq.
Neriulluarnerit iluatsinngitsullu
Ole Christiansenip ilanngullugu tikkuarpaa, niuernerup
ingerlarnga nassaarnerullu kingorna ingerlatsineq imminnut ataqatigiilluinnarneq ajormata.
– Ullumikkut ujaasiffigisavut immaqa piffissami
niuernermut naleqqutinngitsumi tuniniaanerup ingerlalluanngiffigisaani
piiaaffittut nutaatut tulluartuusinnaapput. Tamannami assersuutigalugu
aatsitassarsiortitseqatigiiffimmut Platinovamut tunngassuteqarpoq, taannami
1992-ip missaani Citronen Fjordimi piiaaffiusinnaasumik nassaarpoq.
Aatsitassarsiortitseqatigiiffik ukiuni arlalinni 30.000 meterit sinnerlugit
qillerivoq, aatsitassarsiorfiullu aallartinnissaa siunertaralugu
aatsitassarsiorfiup piiaaffigineqarsinnaanera siunniunneqarluni, kisianni
niuerneq ajorsiartulerpoq aatsitassarsiortitseqatigiiffillu
taamaatiinnarneqartariaqalerluni. Aallaqqaammut neriulluartoqarnerani kalaallit
tungaannit Platinovamut aningaasaliissuteqartoqarsimavoq, piginneqataassutit akitsornerpaaffianniittut
pisiarineqarput, Platinovali matuinnarniarluni aalajangermat aningaasaliissutit
annaaneqarlutik.
Nalaatsornikkut pisut iluatsinngitsoortut
Ole Christiansenip oqaatigaa, aatsitassarsiorfinnik aallartitsinerit niuernerup
ineriartorneranut naleqqiullugit aamma iluatsinngitsoortoqartarsimasoq.
– Isukasiani saviminissamik piiaanissamut
pilersaarummut atatillugu, tamatumani piiaaffiup atuunnerani inuiaqatigiinnut
27 milliardit koruunit missaannik isertitaqarnissaq ilimagineqarsimavoq.
Piiaanissamut akuersissummik pissarsiniarneq sivisusimavoq, kiisami 2014-imi
PDAC-imut saqqummiunneqarmat, inuppassuarnit qungujuutigineqarsimavoq,
saviminissamimmi tuniniaaneq appariarujussuaqqammersoq pimmat, piiaaffimmullu
aningaasalersuinissamut neriuutigineqartut tammaannarlutik.
Taamatorpiaq Malmbjerget-mi 2008-mi pisoqarpoq.
Molybdænip akiata appariartupiloornerani akuersissut tunniunneqarpoq.
Piffissaq pisoqarfiusorujussuaq
NunaMinerals ingerlatseqatigiiffittut Namminersornerullutik Oqartussanit
tamakkiisumik pigineqarluni aallartippoq, ukiulli arlaqanngitsut qaangiummata
ilaannakuusumik namminersortunngorsarneqartariaqarsimalluni.
– Aallaqqaammut angusaqarluarnissaq anguniarneqarpoq.
Kuulti nassaarineqaqqammerpoq NunaMineralsillu kivitseqataanissaa
pilersaarutaalluni. Ukiulli marlussuit qaangiutiinnartut aningaaserivik
imaarulluinnarpoq. Allatut aningaasalersuisoqarnissaanik qinnuigineqarpugut,
tamatumalu kinguneranik ingerlatseqatigiiffik ilaannakuusumik
namminersortunngorsarneqarpoq, tamatumalu kingorna børsimi
nalunaarsorneqarluni. Ukiut arlallit qaangiummata Nunarput nunarsuarmi tamarmi
maluginiarneqalerpoq aningaasaliinissarlu soqutigineqarnerulerluni.
Aatsitassarsiornerup aallartinnerani akileraartussaatitaaneq
Aatsitassarsiornerulli aallartinnerani
akileraartussaatitaaneq Nunatsinni 2013-imi atuutilersinneqarmat,
soqutiginnittut tammakaapput.
– Nunatsinni ataasinnguamilluunniit
aatsitassarsiortoqannginnerata nalaani tamanna pivoq. Tassa
aatsitassarsiornerup aallartinnerani akileraartussaatitaaneq, niuernerup
pitsaanngitsumik ineriartornera, Nunatsinnilu nunanit allanit ingerlatsinerup
akisunerunerata kingunerisaanik ingerlanerliortoqarsimavoq, tamannalu
NunaMineralsip matusariaqarneranik kinguneqarsimalluni.
Nunami namminermi aatsitassarsiornermik
ingerlatseqatigiiffimmik pilersitsinissamut taarsiullugu Nunatsinni aamma periaaseq
atuutsinneqalersinnaagaluartoq tassaavoq, siunissami aatsitassarsiornermi
suliniutinut Nunarput piginneqataasassasoq, siulersuisunilu ilaasortani
peqataatitaqartassasoq. – Nunarput taamaalilluni
aatsitassarsiornermi suliniutini periarfissanik unammilligassanillu qanimut
ilisimasaqalissaaq, Ole Christiansen oqarpoq.
