Qinersineq Kuannersuarni suliniummut aalajangiisuussasoq

Energy Transition Mineralsimi (ETM) – siornatigut Greenland Mineralsimi – aqutsisut Nuummi Narsamilu angalaaqqammerput, tassani namminneq oqaatsitik atorlugit politikerit, tusagassiortut najukkamilu soqutigisaqaqatigiit oqaloqatigisimallugillu Narsami Kuannersuarni suliniuteqarfimmut takuniaallutik.

Aallartitat tassaapput Simon Kidston, Daniel Mamadou, Sara Kelly, Svend Hardenberg, Aris Stamoulis kiisalu aningaasanik nalilersuisartoq Tom Prendiville, Canaccord Genuitymeersoq, taannalu „Industry Update“-mik (suliaqarfik pillugu pisut kingulliit, aaqq.) taaneqartumik amanut ammasumik ETM-ip nittartagaani atuarneqarsinnaasumik suliaqarsimavoq.

Isiginnittaatsit assigiinngitsut 

Nalunaarusiaq naapertorlugu Naalakkersuisunut ilaasortat innuttaasullu akornanni Kuannersuarni suliniut suli assigiinngitsunik isumaqarfigineqarpoq. 

”Kalaallit Nunaata siunissaa qulakkeerniarlugu Danmarkimillu tamakkiisumik namminiilivinnissamut suliniut pisariaqartoq ilaat isumaqarput. Allat avatangiisinut isumakuluutit pissutigalugit suliniummut akerliupput. Suliniaqatigiiffiup suliniutip aningaasaqarnikkut inuttullu iluaqutaasinnaanera siuarsarpaa, tamannalu pitsaasutut isigaarput,” Tom Prendiville allappoq, nangillunilu marsip 11-ani Inatsisartunut qinersinissaq “suliniutip akuerineqassaneranut aalajangiisuussasoq” oqaatigaa. Ingerlatseqatigiiffik naapertorlugu 2021-mi uranimik piiaanissamut inerteqquteqarnerup atuutilersinneqarneratigut „piaanissamut akuersissuteqarnissaq ajornartilluinnarpaa, tamannalu eqqartuussivilersuussinermik isumaqatigiissitsiniarnermillu kinguneqarpoq“.

Siunissami pisinnaasut marluusut 

Ingerlatseqatigiiffik naapertorlugu siunissami pisinnaasut marluupput – ”pitsaanertut” aamma ”ajornertut” taasaat. 

Pitsaaneq tassaavoq naalakkersuisut nutaat, ingerlatseqatigiiffiup kissataanik akuersaarnerullutillu assinganik kissaateqartut qinerneqarnerat. 

Naalakkersuisut uranimik piiaasinnaanermik inerteqqummik atorunnaarsitsisinnaallutillu ingerlatseqatigiiffiup piiaanissaanut akuersissummik tunniussisinnaasut. Ingerlatseqatigiiffik naapertorlugu ajorneq tassaavoq maanna naalakkersuisuusut pissaaneqaleqqippata, uranimillu piiaanissamik inerteqquteqarneq atuutiinnarpat. Taamaassappat ETM-p isumaqatigiisitsiniarneq eqqartuussivimmullu suliakkiineq ukkatarissavaa, tassungali tunngatillugu 2026-p aallartinnerani aatsaat aalajangiisoqarnissaa naatsorsuutigaa.

 2021-mi amerlanerussuteqalaaginnartut 

IA-mi ilaasortap Narsamilu Urani Naamik-mi siornatigut siulittaasuusimasup Mariane Paviasen Jensenip uranimik piiaanissamut inerteqqut qinersisoqareerpat suneqassanersoq aarleraa.

Inatsit, uranimik misissuinermik, ujaasinermik piiaanermillu inerteqquteqarfiusoq, IA-p Naleqqallu amerlanerussuteqarluartut taaseqataanerannik tunngaveqarluni novembarimi 2021-mi akuerineqarpoq. Siumut aamma Demokraatit inatsisimut akerliullutik taasisimapput, Atassut taasinermi peqataanani. – Naleraq ullumikkut qanoq inissisimanersoq naluara, taamaammat immaqa IA kisimi uranimut inerteqquteqarnermik aalajangiussisussatut inissisimavoq, Mariane Paviasen Jensen oqarpoq, taassumalu Narsami innuttaasut Kuannersuarni piiaanissamut suli isornartorsiuingaartut misigisimavaa. 

Innuttaasut aalajangiinerat ataqqineqassasoq 

Mariane Paviasen Jensenilli Demokraatit pissaaneqalerpata qanoq iliornissaannik ernumassuteqartariaqanngilaq. 

- Qinersinermi kingullermi innuttaasut ersarissumik oqariartuuteqarput, tamannalu ataqqineqassaaq. Kuannersuarni aatsitassarsiorfik kissaatigineqanngilaq. Taamaammat Kuannersuarni aatsitassarsiorfeqalernavianngilaq. Tassa taamaappoq. Aamma Energy Transition Mineralsip aqutsisui ataatsimeeqatigiumanagit ilisimatininkuuakka, Demokraatit siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen oqarpoq, taassumalu ingerlatseqatigiiffiup qineqqusaarneruop nalaani Kalaallit Nunaannut tikeraarnera “amilaarnaartutut” taavaa.

Innuttaasut ersersitsisumik taasitinneqarnissaat Aamma Atassummi ukiut sisamat matuma siornatut isumaqartoqarpoq, partii taaseqataanngilaq, aammali uranimut tunngatillugu innuttaasunik taasititsinissaq pisariaqartoq oqariartuuteqarluni.

– Atassutip aatsitassarsiorneq nalinginnaasumik tapersersorpaa, uranimilli piiaanissaq tunngaviusumik ima apeqqutaalersimavoq, tamanna partiit ataasiakkaat aalajangiiffiginagu innuttaasunilli taasititsisoqaqqaartariaqarluni, siulittaasoq Aqqalu C. Jerimiassen oqarpoq.

Uranimik ujaasineq illoqarfiit eqqaanni pissanngitsoq 

Siumup siulittaasua Erik Jensen Kuannersuarni aatsitassanut inatsit malinneqarpat inuillu avatangiisillu annertuumik eqqugaanngippata aatsitassarsiornissaq tapersersorlugu siornatigut oqarsimavoq. Aammali Inatsisartut amerlanerussuteqartut uranimik misissuinissamik, ujaasinissamik piiaanissaanillu inerteqquteqalernissamik aalajangernerat tusaatissatut tigulluarlugu oqarsimavoq.

Aatsitassanik qaqutigoortunik piiaanermi nunani tamalaani maleruagassat malinneqarpata uran saniatigooralugu tunisassiarineqarsinnaasariaqartoq Siumup politikkerigaa Erik Jensen Siumup qineqqusaarnermi tusagassiortunik katersortitsinerani siullermi februaarip 18-ani oqarpoq. Kisiannili Siumup qinersinermi kingullermi innuttaasut taasinerat akuerigaa. 

– Tamat oqartussaaqataanerat ataqqivarput, illoqarfiullu qanittuani aatsitassarsiorneq periarfissatut siullertut isiginngilarput. Aatsitassarsiorneq ineriartortissavarput, aamma inoqarfinnit ungasissumi aatsitassarsiorfiit periarfissatut ammaffigineqassapput.