Air
Greenlandip ukioq manna upernaarlu timmisartuussinissanik
taamaatitsiinnartarnera nunami takornariartitsisartunut arlalinnut
sunniuteqarpoq, kisianni taama ajortiginngitsoq Sulisitsisut ataani
takornariaqarnermut ataatsimiititaliaq isumaqarpoq.
Ataatsimiititaliami
siulittaasoq Helge Tang, Hotel Hans Egedemi aamma ilisimaneqartoq, allannguutit
takornariartitsinermut qanoq sunniuteqassanersut aperineqarami siornatigut
aamma utaqqisoqartarsimasoq oqarpoq.
Air
Greenlandip ukioq manna upernaarlu timmisartuussinissanik
taamaatitsiinnartarnera nunami takornariartitsisartunut arlalinnut
sunniuteqarpoq, kisianni taama ajortiginngitsoq Sulisitsisut ataani
takornariaqarnermut ataatsimiititaliaq isumaqarpoq.
Ataatsimiititaliami
siulittaasoq Helge Tang, Hotel Hans Egedemi aamma ilisimaneqartoq, allannguutit
takornariartitsinermut qanoq sunniuteqassanersut aperineqarami siornatigut
aamma utaqqisoqartarsimasoq oqarpoq.
– Apeqqut tamanna paasiuminartumik tamanullu
atuuttussamik akissutissaqanngilaq. Ilaatigut suliaqartut tamarmik maannakkut
sunnerneqanngimmata, aamma pissutsit silamit pissuteqarnerugunarmata,
ataatsimiitsitaliami siulittaasoq nassuiaavoq.
Nunarsuup ilaani maani silap inuunermut aalajangiisuugajuttarnera
nutaajunngitsoq erseqqissaavoq.
– Pinngortitap allanngoriartorneranut
naleqqussarnissaq ilikkarnikuuarput. Taamaattuaannarnikuuvoq. Kisianni
Atlantiku qulaallugu timmisartuussisarnerup Kangerlussuarmiit Nuummut
nuunneqarnerata kingunerisaanik allanngortoqarsimasoq erseqqippoq. Ajunngitsumik
ajortumillu. Kikkut tamarmik Nuuk aqqusaarlugu angalasariaqarmata sila
pissutigalugu Nuummut Nuummiillu nalinginnaasumik
angallassisoqarsinnaanngikkaangat sinerissami angallassinerit eqqorneqartarput.
Siornatigut taamaanngilaq.
– Kisianni aamma tamanna sioqqullugu
nunarsuaq nuannersuinnaanngitsoq eqqaamasariaqarparput. Ilumoorpoq angalasut
amerlanerit Nuummut Nuummiillu angalasartut. Pingaarnertut illoqarfeqarneq
taamaappoq.
Ukiuni qulikkuutaani Kangerlussuaq aqqusaarlugu Nuummut Nuummillu
angalagaangatta aamma kinguaattoortarpugut, erseqqissaavoq.
– Suleqatikka, sulisukka tikeraartukkalu
ukiut ingerlanerini Kangerlussuarmi unnuinerit qassit kissaatiginagit atorsimaneraat
kisissinnaanngilakka. Imaluunniit akunnerit arlallit manngersumi issiallutik
ullup ingerlanerani paasissutissiisoqarnissaanut utaqqisariaqarsimanersut,
Helge Tang akunnittarfiuteqarnini pillugu nassuiaavoq.
Timmisartortitseqatigiiffiit amerlanerusut siunissami Nuummiit Nuummullu timmisartuussilerpata takornarianullu sammisassaqarnerulerpat tamanna siunissamut neriuutissaalluartoq, Helge Tang Sulisitsisut ataanni takornariaqarnermut ataatsimiititaliami siulittaasuusoq isumaqarpoq.
Assi: Leiff Josefsen
Ingerlalluaraangat
Ullunili angallannermi ingerlalluarfiusuni – amerlanerni – Nuummut
Nuummiillu angalanissaq oqinnerullunili angallavigiuminarnerusartoq Helge Tang
oqarpoq.
TAAMAATITSIINNARTARNERNUT PEQQUTAASOQ
Atlantikoq qulaallugu timmisartuussinerit
amerlasoorpassuit ukioq manna taamaatiinnarneqartarsimasut Air Greenlandip
qaammammi matumani siusinnerusukkut ilisimatitsissutigaa. Ukiup qaammataani
sisamani siullerni Atlantikoq qulaallugu timmisartuussinerit katillugit 32-t
taamaatiinnarneqartarsimallutilluunniit allamut ingerlatinneqartarput. Siorna
piffissami tassani timmisartuussineq ataaseq taamaatiinnarneqarsimavoq,
pisortaq Jacob Nitter Sørensen Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.
Tamanna allaaserisami erseqqissumik
allassimanngitsoq, taamaatitsiinnarnerilli 32-t aallarfinnit marlunneersut –
tassa Københavnimiit Nuummut aamma Nuummiit Københavnimut, soorlu aamma
angalanerit allat kisitsisinut ilanngunneqartut Inga Dora Markussen, Air
Greenlandimi piujuartitsinermut pisortaq, kingusinnerusukkut Sermitsiamut
oqarpoq.
– Mittarfimmi tassani mittarnermut atortorissaarutit (ILS) suli
atulerneqanngimmata mittarfimmut 04-mut (kujataanit) ersernerluttumi
minnissamut periarfissat killeqarput. Taamaammat tamanna killeqartitsivoq, Inga
Dora Markussen oqarpoq, taassumalu sooq ILS 04-mi suli atorneqalinnginnersoq
ilisimanngilaa.
– Aappaattut sila pillugu paasissutissat, pisortatigoortumik
METAR-imik suliaqartut OCC-p (ingerlerlatsinermik aqutsisoqarfiup)
aalajangiisarneranni atornissaat ajornakusoortorujussuuvoq. Tassa timmisartup
minnissaanut, nunami uninngatilluni niusillunilu usingiarnissaanut,
periarfissaqarluarnera takusinnaagaangatsigu Københavnimit aallartarpugut.
Ilimagisalli eqquutinngikkaangata piviusoq allaanerulluinnartarpoq.
Tamakkununnga "soqutiginartunik" nassuiaatissarpassuaqartarpoq,
allatulli aaqqiissutissat misissuleruttorpavut, taakkulu qanittukkut
paasinarsissapput, Inga Dora Markussen Sermitsiamut oqarpoq.
/Poul
METAR tassaavoq
allataq naatsoq (60-it missaannik naqinnilik) aalajangersimasumik
aaqqissuunneqarsimalluni piffissami aalajangersimasumi mittarfimmi
aalajangersimasumi silassamik ilimasaarutinik imalik.
Tigulaariffik: Wikipedia
Timmisartortitseqatigiiffiit amerlanerusut siunissami aqqut taanna aqqutigalugu
timmisartuussilerpata takornarianullu sammisassaqarnerulerpat tamanna
siunissamut neriuutissaalluartoq aamma isumaqarpoq.
- Kisiannili „kukkukooq mannillu“ pillugit
oqaluttuaq uteqqiinnarneqarpoq, sorleq siulliunersoq. Siunissaq ungasinnerusoq
eqqarsaatigalugu tamanit aningaasaliisoqartariaqarpoq. Pisortat siunissaq
ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu pilersaarusiortariaqarput, namminersortullu
aningaasaliisartut inuussutissarsiortullu siunnerfeqarluarlutik
naammagittarlutillu aningaasaliisariaqarput, oqarpoq.
- Takornarianut tunisassiat nutaat,
takornarialerisut nutaat, akunnittarfiit timmisartuussinerillu nutaat unnuap
ingerlanerani iluatsitsillualernissaat naatsorsuutigineqarsinnaanngilaq.
Kisianni tunisassiaq pitsaasoq Kalaallit Nunaannut takornarianut tulluartoq
siunissarlu ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aningaasaliinissaq
periarfissaalluarpoq.
- Nuummi takornariartitsisarneq ullumikkut
aamma ingerlalluarpoq. Qularnanngitsumik nunanit tamalaanit mittarfik
atorneqalermat siunissamullu ungasinnerusumut aningaasaliisoqarmat aamma
suliffeqarfiit ukiorpassuarni maaniissimammata siusinnerusukkullu ingerlalluarsimammata,
ataatsimiitsitaliami siulittaasoq oqarpoq.
Mittarfiliortiternissanut pilersaarutit akuersissutigineqarmata attaveqaasersuinermut
unammilligassat aallaqqaammulli ilisimaneqarsimanerat siunissamut iluaqutaasoq
aamma isumaqarpoq. Avannaani kujataanilu mittarfiit nunanit tamalaanit
mittarfigineqartussat piareerpata nunami angalanerit allaanerulluinnartumik
aalaakkaanerulissapput. Aamma takornarianut nioqqutissat sumiiffinni
aalajangersimasuni ornigassanut tulluarnerpaat ineriartortinneqarsinnaapput.
Aammali inuit kiffartorfigineqarnissamik ilorrisimaarnissamillu
pisariaqartitsinerannik paasinninnerulernissaq pingaaruteqartoq erseqqissarpaa.
– Ullumikkut angalasut kiffartuussineq
ilorrisimaarnarnerlu ukiut 30-t 50-illu matuma siornarnit naatsorsuutigineruaat. Angalanermi A-miit
B-mut apuunnissaq naammanngilaq. Aammali angalanermi nuannersumik misigisaqarneq
kiffartuussinerlu pitsaasoq kissaatigaat, Helge Tang erseqqissaavoq.
