Canadamiut suliffeqarfiutaata Greenland Resourcesip Tunumi
Malmbjergimi akuersissut 2018-imi tiguaa, tamatumalu kingorna molybdænimik
aamma magnesiumik piiaanissamut akuersissummik pissarsiniarlutik
sulissuteqarput, taannalu Nuummi nalliuttorsiornikkut sapaatip-akunnerani
kingullermi pingasunngornermi tunniunneqarpoq.
Tamanut ammasumik tusarniaaneq
Canadamiut suliffeqarfiutaata Greenland Resourcesip Tunumi
Malmbjergimi akuersissut 2018-imi tiguaa, tamatumalu kingorna molybdænimik
aamma magnesiumik piiaanissamut akuersissummik pissarsiniarlutik
sulissuteqarput, taannalu Nuummi nalliuttorsiornikkut sapaatip-akunnerani
kingullermi pingasunngornermi tunniunneqarpoq.
Molybdæni, Greenland Resourcesip Malmbjergimi ujagaa, qaarsuni qasertutut qaamasutut takuneqarsinnaavoq. Malmbjergi molybdæn-sulfidimik 200 millionit tonsit missaannik oqimaassusilimmik aatsitassamillu akusaanngitsumik 0,2 procentimik akoqartoq nalilerneqarpoq.
Assi: GEUS
Tamanut ammasumik tusarniaaneq
PAASISSUTISSAT MALMBJERGIMI MISISSUINERMUT TUNNGASUT
Qaqqaq Malmbjerg 1.750 meterinik portussusilik
Ittoqqortoormiinit 185 kilometerinik avannarpasinnerusumiittoq, qaqqat Wernerip
qaqqaanut ilaasutut 1954-imi Tunumi ilisimasassarsiortunit misissorneqarput.
Qaqqaq molybdænimik akoqarluartoq ilisimasassarsiortut paasivaat, taannalu
annikitsumik akorineqaraangat savimineq mattunerulerlunilu kissassusermik
akiuisinnaanerulertarpoq. Molybdæn ullumikkut ilaatigut uuliamut
ruujoriliornernut, timmisartuni atortussanut raketsinullu atorneqartarpoq.
Ingerlatseqatigiiffik siulleq, Nordisk Mineselskab A/S,
1955-imi sumiiffimmut tassunga tikippoq. Taakkua molybdænimillu avammut
tuniniaanissaq siunertaralugu misissueqqissaaqqipput, taamanikkulli nunarsuarmi
niuernermi akit appasippallaarmata sumiiffimmi aatsitassarsiorfimmik,
suliarinnittarfimmik attaveqaatinillu pilersitsineq imminut
akilersinnaanngilaq.
Molybdænip akia aatsaat 2000-kkut aallartinneranni
qaffakkiartulerpoq, tuluillu suliffeqarfiutaata Galahad Gold PLC-p
suliffeqarfik International Molydenum PLC aqqutigalugu Malmbjergimi
piiaanissamut pilersaarut sukumiisoq tunngavigalugu 2004-mi Qaqqarsuatsiaat
eqqaanni piiaanissamut marlunnik akuersissutit pissarsiariniarsarivai,
tamatumanilu molybdæneqassutsip 200 millionit tonsini 0 2 procentiuneranik
missingersuineq akuerineqarpoq.
Canadamiut ingerlatseqatigiiffiata Quadra Miningip
International Molydenum PLC-mi piginneqataassutit amerlanerpaartaat 2007-imi
pisiarai, ilaatigut akilersinnaassuseq pillugu misissuinermik ingerlatsilluni,
tassanilu piiaaffimmik pilersitsiniaraanni, ilaatigut suliarinnittarfik,
ujaqqanik mittarfik, aqqusineq assartuisarfillu ilanngullugit, 4 milliarder
koruuninik akeqassasoq paasineqarpoq. Ingerlatseqatigiiffiup piiaaffiup ukiuni
15-iniit 20-nut atuunnissaani ukiumut 500 millionit dollarinik (2,5 milliarder
koruuninik) kaaviiaartitsisoqassasoq naatsorsuutigaa. Taavali molybdænip akia
appariaqqippoq, Quadra Miningillu piiaaffimmut aningaasaliinissartik
kinguartippaa, taanna 2012-imi ammarneqartussatut pilersaarutigineqaraluarpoq.
Canadamiut suliffeqarfiutaata Greenland Resourcesip
Qasigiannguani piiaanissamut akuersissut 2018-imi pisiaraa.
Ingerlatseqatigiiffiup avatangiisinut sunniutinut naliliineq
(VVM) inuiaqatigiinnullu ataavartumik ineriartornissamut naliliineq (VSB)
maanna naammassileruttorpaa.
Nalunaarusiat taakku piareerpata sapaatip-akunnerini
arfineq-pingasuni tamanut tusarniaassutigissavagut, tusarniaanerlu
Ittoqqortoormiini, Tasiilami Nuummilu ukiup naanerani imaluunniit 2026-p
aallartinnerani pissasoq naatsorsuutigineqarpoq. Tamanna ingerlatseqatigiiffimmit
aamma Inuussutissarsiornermut Aatsitassanullu Naalakkersuisoqarfimmit
Sermitsiamut uppernarsarneqarpoq.
VVM-imut VSB-mullu nalunaarusiat Naalakkersuisunit
akuerineqareerpata ingerlatseqatigiiffiup aatsitassarsiorfiup matunissaanut
pilersaarutit suliarissavai. Tamannalu 2026-mi decemberip 31-anut killeqarpoq.
Aatsaat akuerineqareerpata ingerlatseqatigiiffiup aatsitassarsiornini
aallartissinnaassavaa, tamannalu siusinnerpaamik 2029-mi pisinnaavoq.
Molybdænip sisak ninngunerulersittaraa
Greenland Resources-imi siulersuisuni siulittaasoq Ruben Shiffman
Canadameersoq, qallunaamik nulialik piffissallu ilaani Danmarkimi najugaqartoq,
naapertorlugu suliniut tamanna EU-mi molybdænimik pisariaqartitat tamarmiusut
25 procentiisa missaanniittunik pilersuisinnaavoq.
Molybdæn sisaliornermi atorneqartarpoq, tassanilu sisaap
ninngussusaata kissartumullu akiuussinnaassusaata qaffassarneranut ilaatigut
atorneqartarpoq. Assersuutigalugu molybdæni uuliamut ruujorini timmisartut
atortuisa raketsillu sananeqarneranni atorneqartarpoq.
Greenland Resources Malmbjergimi 2018-imiilli akuersissuteqarpoq. PDAC-imi Torontomi ataatsimeersuarnermi 2023-mi ”Prospector and developer of the year”-imik 2024-mi nersornaaserneqarput. Inuussutissarsiornermut, Niuernermut, Aatsitassanut, Inatsisinik Atuutsitsinermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen ingerlatseqatigiiffiup aqutsisui peqatigalugit assimi takuneqarsinnaavoq.
Assi: Greenland Resources.
Ingerlatseqatigiiffik naapertorlugu aatsitassarsiorfik
ukiuni 20-ni atuunnermini Kalaallit Nunaannut akileraarutitigut 1 milliard
dollarit missaannik isertitsinissamut periarfissaqarpoq. Tassunga ilanngullugu
Tunumi attaveqaasersuutinik sanaartortoqarsinnaallunilu najugaqartunut
suliffissaqartitsisoqarsinnaavoq.
– Suliniummut aningaasaliisussat nassaarineqareersimalerpata ukiut pingasut sisamallu akornanni sanaartorneq ingerlanneqassaaq, tassanilu sulisut 500-t missaat pisariaqartinneqassapput. Aatsitassarsiornerup ukiuni 20-ni ingerlanneqartussatut naatsorsuutigineqartup ingerlanerani piiaaffimmi sulisut 200-t missaat pisariaqartissallugit naatsorsuutigaarput, Ruben
Shiffman naliliivoq.
Molybdæni EU-mi aatsitassat pingaarutilligt
allattorsimaffianniinngilaq, Naaja H. Nathanielsenili naapertorlugu aatsitassaq
taanna sisaliornermut pingaaruteqarpoq, Greenland Ressourcellu Europami
sisaliorfiit annersaasa ilaat ukiuni qulini tuniniaanissamut isumaqatigiissuteqarfigilereerpai.
– Tunisassiaat pisariaqartinneqartoq tassani takuneqarsinnaavoq,
inuussutissarsiornermut aatsitassanullu naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen
oqarpoq.
Allannguineq ingerlasoq
Ingerlatseqatigiiffiit misissuinerminni taama
siusitsigisumi, tassa VVM-imik VSB-millu suli tusarniaasoqanngitsoq
akuerineqanngitsorlu, piiaanissamut akuersissummik pissarsisinnaanerat
nutaajuvoq.
– Suleriaaseq allanngortipparput, ingerlatseqatigiiffiit
taamaalillutik maanna qinnuteqarsinnaalerlutillu piiaanissamut akuersissummik siusinnerusukkut
tunineqarsinnaalerput. Suliamik suliarinninnerup arriippallaarneranik
isornartorsiuisoqartarsimanera tamatumunnga pissutaavoq. Naalakkersuisut
piginnaanerminnut tapersersuinerat Ingerlatseqatigiiffiit
aningaasaliisinnaasunut ersersissinnaajumavaat. Piiaanissamut akuersissummik
pissarsineq aqqutip sinneranut ammasuunertut isigineqartariaqanngitsoq
oqaatigissallugu uannut pingaaruteqarpoq. Suli eqqortumik
suliaqartoqartariaqarpoq, ilaatigut piiaaffimmik ammaanissaq sioqqullugu
VVM-imik, VSB-mik, piiaanissamut pilersaarummik matusinermullu pilersaarutimik
suliarinninneq akuersissummik pissarsinerlu ilanngullugit,
inuussutissarsiornermut aatsitassanullu naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen
oqarpoq, erseqqissarlugulu ukiuni 30-ni
piiaanissamut akuersissummik siusinnerusukkut tunineqarisigut avatangiisinut
piumasaqaatit sakkukillisinneqarsimanngitsut imaluunniit ingerlatseqatigiiffiit
inatsisitigut inissisimanerat allanngortinneqarsimanngitsoq.
– Piumasaqaatit allanngunngillat. ineriartortitsinissamillu
kissaateqarnerup avatangiisinillu mianerinninnerup oqimaaqatigiissaarinissaat
uagutsinnut, ingerlatseqatigiiffinnut aatsitassarsiornermullu tamarmut
pingaaruteqartoq Naalakkersuisuni ilisimaarilluarparput, Naaja H. Nathanielsen
oqarpoq.
