USA Kalaallit Nunaata ataaniit aningaasanik iluanaaruteqarsinnaasorivoq

USA-mi nukissiornermut ministeri Chris Wright USA-mi vicepræsidenti J.D. Vance nulianilu Usha Vance marsip 28-ani Pituffimmi sakkutooqarfimmut sivikitsumik tikeraarmata ilaasuuvoq.

Chris Wright MIT-imi Berkeleymilu ingeniøritut ilinniagaqarsimasoq - Trumpimit nukissiornermut ministeritut toqqarneqanngikkallarami - Liberty Energymi, Amerikap Avannaani uuliasiornermik gas-ilerinermillu ingerlatsisut annersaanni, pisortaasimavoq.

 Aammattaaq aatsitassarsiornermut ingerlatseqatigiiffimmi arlalinni, ilaatigut teknikkeqarnermut suliffeqarfimmi Oklo Inc.-imi aamma uuliasiornermut gassisiornermullu ingerlatseqatigiiffimmi Stroud Exploration Companymi, siulersuisuni ilaasortaasarsimavoq.

Uuliamik gassimillu piiaanissamik illersuisoq 

Chris Wright silaannaap CO2-mik akoqarneruleriartornera soqutiginagu erseqqissumik oqartartutut, ikummatissanillu ujaraaqqanik atuinermik tapersersuilluinnartutut ilisimaneqarpoq. Nunarsuup kissatsikkiartuinnarneranik ernumassuteqarneq ingattarsernerusoq ilumuunngitsunillu oqaluttuarnerusoq isumaqarluni arlaleriarluni oqaatigisarpaa. Taamaammat Kalaallit Nunaannut soqutiginninnera nukissanut mingutsitsinngitsunut mingutsitsisunullu tunngasinnaavoq, tamannalu sakkutooqarfimmi sakkutuunut takkuttut naatsumik oqalugiarami eqqartorsimagaa amerlanerit isumaqarfigaat: 

”Issittumi sakkutooqarfimmi maani alianaatsumi nukissaq qanoq sunniuteqarsinnaasoq takusinnaallugu isumaqarpunga. Avatangiisit nutaaliaanerpaat pilersissinnaavagut. Ineqarfik alianaatsoq nuannersorlu ilisimatuussutsikkut sakkutooqarnikkullu atortorissaarutinik assigiinngitsorpassuarnik peqartoq, nunarsuarmilu qanoq pisoqarneranik malinnaaffiusinnaasoq. Tamakku tamarmik qanittukkut ajornarsimapput. Præsident Trump Amerikap nutarternissaa siunertaralugu qinerneqarpoq – Issittumi pinnissuseq takusarput atorluarlugu tulluusimaarutigisinnaasatsinnik anguniagaqarfinngortillugu. Nukissaq pisariaqartitarput kanngusuutigissanngilarput. Ineriartorneq pigissaarnerlu unitsinniassanngilavut. Nukissaq nunarsuarmik inuuffigiuminartuutitsisoq nutarterlugulu uummarteqqissavarput. Nukissaq ilorrisimaarnermik, periarfissanik inuunermilu pisuussutinik tunisisarpoq. Trumpip aqutsineranut ilaanera tulluusimaarutigeqaara, Chris Wright oqarpoq. 

Kalaallit Nunaanni pissarsiassat annertuut 

Oqalugiaat Trumpip aqutsinerata Kalaallit Nunaata aningaasaqarnikkut periarfissai pillugit oqaluttualiaanut tulluartoq Illersornissaqarfimmi lektori, ph.d. Jon Rahbek-Clemmensen isumaqarpoq.

– Nukissaq Wrightip oqaasiini assigiinngitsorpassuarnik isumaqarsinnaavoq. Imaassinnaavoq uulia aamma gas, aammattaarli uran pigaa. Erngup nukinganik nukissiorfeqarneq aamma pisinnaavaa. Qanorluunniit ikkaluarpat Trumpip aqutsisui Kalaallit Nunaanni aningaasaqarnikkut periarfissarpassuaqartoq, aningaasaliisoqarpallaannginnerli malittarisassallu sukannerpallaarnerat kinguarsaataaginnarnerarlugit isumalluarpallaarunarput. Taamaammat USA aningaasanik tunissuteqarluni malittarisassat atorunnaarsippagit, taava iluanaarnartorujussuussaaq, Jon Rahbek-Clemmensen oqarpoq.

Amerikamiut neqeroorutaat utaqqineqartoq 

Det Hvide Husimi atorfilittat Kalaallit Nunaannut nunat tamalaat tapiissutaannut sanilliullugu pitsaanerusumik neqeroorutissaq piareersaleraat qanittukkunni amerikamiut aviisianni Washington Post-imi allassimavoq. Kinaassutsiminik isertuussisoq oqarsimasoq allaaserisami issuarneqarpoq: „Danmarkimit akiliiffiginerussavassi“, allallu ullumikkut Danmarkip akiliutigisartagaanit annertunerujussuarmik akiliisoqarumaartoq erseqqissarpaa. 

Washington Post-illi aamma aningaasat ilaat Kalaallit Nunaata pinngortitami pisuussutai aqqutigalugit iserteqqinneqarsinnaassasut USA-mit naatsorsuutigineqartoq paasissutissiisut oqarsimasut issuarpai. 

– Tassa imaappoq USA Kalaallit Nunaannut neqerooruteqassaguni, nunap iluani aatsitassarsiorfiit USA-mit aqunneqarnissaat imaluunniit nunap iluani aatsitassarsiorfiit pillugit malittarisassat USA-mit aqunneqarnissaat piumasaqaatigisimassavaa, taamaanngippat USA-p Kalaallit Nunaanni periarfissat pillugit oqaaserisaasa piviusunngornissaat takorlooruminaatsissavara, Jon Rahbek-Clemmensen oqarpoq. 

Minguitsumik ineriartorneq 

Kalaallit Nunaat mingutsitsinngitsumik nukissiornerup tungaatigut nunarsuarmi siuttuusinnaasoq Naalakkersuisut naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatigiissutaanni atsioqqammersumi allassimavoq.

” Pinngortitami isumalluuterpassuagut nunarsuarmilu inissisimaffitta immikkuullarissumiinnera atorlugu nammineq nukissiornermi pisariaqartitavut matussusiinnarnagit aamma nukissiamik minguitsumik piujuartitsisumillu nunarsuup sinneranut avammut niueruteqarsinnaavugut.”

Nukissaq mingutsitsinngitsoq erngup nukinganik aamma seqinermik anorimillu nukisiuteqarnermik pilersinneqassaaq, taamaalilluta Kalaallit Nunaanni ” CO2-mik aniatitsinermi annikillisaaqataasinnaavugut siunissamillu piujuartitsisumik siuarsaalluta.”

Apeqqutaavorli USA-p nukissiuutit mingutsitsinngitsut taama periarfissaqartiginerat takusinnaassaneraa. 

– Aningaasat taama amerlatigisut Washington Postimi allaaserisami pineqarpata, mingutsitsinngitsumik nukissiuuteqarnerinnaq atorlugu tamanna anguneqarsinnaasoq isumaqanngilanga. Tamanna aamma mingutsitsinngitsumik suliffissuaqarnermik annikinnerusumik pissuteqarunarpoq, neqeroorullu saqqummiunneqassappat tamanna erseqqissarneqartariaqartoq isumaqarpunga. Kalaallit Nunaata nunap iluani aatsitassarsiornermik aqutsinini tunniutissagaa isumaqatigiissummi ilaaniissinnaavoq, Jon Rahbek-Clemmensen oqarpoq, taassumalu Chris Wrightip Pituffimmi oqalugiaataa Kalaallit Nunaannut Naalakkersuisunulluunniit oqalugiaatitut pinnagu Amerikami innuttaasunut oqalugiaatitut taavaa. 

– Kalaallit Nunaat pillugu USA-mit saqqummiussisarnermi illuatungaani Kalaallit Nunaata tiguarnissaa akilersinnaanngitsoq Danmarkimit oqaatigineqartarnerarlugu Kalaallit Nunaalli tiguarneqarusunngitsoq, illuatungaanilu Trumpip aqutsisuisa nukissiuutit piiarneqariaannaasut amerikamiut uppertinniarsaraat. – Trumpip aqutsisuisa Kalaallit Nunaat pillugu takorluugaat Kalaallit Nunaata nunatut mingutsitsinngitsunut pinngortitarlu ataqqillugu inuunissamik takorluugaqarneranut akornutaasinnaavoq, Jon Rahbek-Clemmensen oqarpoq.