Amerikamiut atorfilittat suleqatigiissitami kalaallit qallunaallu sinniisaannik peqataaffigineqartumi Kujataani amerikamiut pingasunik nutaanik sakkutooqarfittaarnissaat siunnersuutigineqarsimagunarpoq. Kinaassutsiminnik isertuussisut tuluit tusagassiorfiannut BBC-mut taamatut paasissutissiipput. Sakkutooqarfik pingasut taakku amerikamiit oqartussaaffigineqartutut isigineqassasut aamma allaaserineqarpoq.
Sakkutooqarfiit Ruslandimiut Kinamiullu Atlantikup avannaani angalanerat pingaarnertut nakkutigissagaat, BBC allappoq.
Amerikamiut atorfilittat suleqatigiissitami kalaallit qallunaallu sinniisaannik peqataaffigineqartumi Kujataani amerikamiut pingasunik nutaanik sakkutooqarfittaarnissaat siunnersuutigineqarsimagunarpoq. Kinaassutsiminnik isertuussisut tuluit tusagassiorfiannut BBC-mut taamatut paasissutissiipput. Sakkutooqarfik pingasut taakku amerikamiit oqartussaaffigineqartutut isigineqassasut aamma allaaserineqarpoq.
Sakkutooqarfiit Ruslandimiut Kinamiullu Atlantikup avannaani angalanerat pingaarnertut nakkutigissagaat, BBC allappoq.
USA Narsarsuarmi Kangerlussuarmilu sakkutooqarfittaarnissamik soqutiginnittoq, New York Times-imi siusinnerusukkut allaaserineqarnikuuvoq. Aamma Tunumi sakkutooqarfeqarsinnaanera oqaluuserineqarnikuulluni.
USA-p Kalaallit Nunaanni oqartussaaffia USA-p Kalaallit Nunaanni Pituffik Space Base kisiat maanna sakkutooqarfigaa, taannalu aamma USA-p oqartussaaffiatut inissisimalluni.
Illersornissamut ilinniarfiup lektoriata Peter Viggo Jakobsen oqarpoq, taassumalu sakkutooqarfinnik isumaqatigiissutit taamaattut USA-mi nalinginnaasorujussuusut tikkuarpaa.
– Amerikamiut oqartussaaffiginera ima paasineqassaaq USA-miit taamaallaat orninneqarsinnaasoq, aamma allanik iserfigineqarsinnaanngitsumi ilisimaneqanngitsumillu atortorissaarutinik peqarsinnaanerat. Tamanna USA-p sakkutooqarfiini nalinginnaasuuvoq, nunarsuarmilu sumi tamaani sakkutooqarfigisaani ileqquulluni. Ilaatigut Danmarkimi Karupimi, Skrydstrupimi Aalborgimilu timmisartoqarfinni pingasuni, qanittukkut USA-miit sakkutooqarfeqarlerfissatut isumaqatigiissuteqarfiusuni.
– Amerikamiut oqartussaaffiginera ima paasineqassaaq USA-miit taamaallaat orninneqarsinnaasoq, aamma allanik iserfigineqarsinnaanngitsumi ilisimaneqanngitsumillu atortorissaarutinik peqarsinnaanerat. Tamanna USA-p sakkutooqarfiini nalinginnaasuuvoq, Illersornissamut ilinniarfiup lektoriata Peter Viggo Jakobsen oqarpoq.
Foto: Søren Bidstrup
Kiffartuussinissamik isumaqatigiissut tunngavigalugu suliffissaqartitsineq USA Kalaallit Nunaanni sakkutooqarfinnik pilersitsissappat Pituffik Space Basemi kiffartuussinissamik isumaqatigiissutip assinganik isumaqatigiissuteqartoqassasoq Peter Viggo Jakobsenip ilimagaa, tassa kalaallit-qallunaallu suliffeqarfiutaat Inussuk kiffartuussinissamut isumaqatigiissuteqarfigisaatut.
Sakkutooqarfimmi sakkutuunit suliassaanngitsut sapinngisamik amerlanerpaat kalaallit/qallunaat sulisuinit aamma kalaallit/qallunaat suliffeqarfiutaannit suliarineqassasut isumaqatigiissummi allassimavoq.
Narsarsuarmi amerikamiut sakkutooqarfeqalissagaluarpata innuttaasunut qanoq sunniuteqassasoraajuk?
– Takorloorsinnaavara USA-p Narsarsuarmi mittarfik atorsinnaagaa, aamma sumiiffinnik Amerikamiunut taamaallaat iserfigineqarsinnaasunik pilersitsisoqarsinnaanera. Taakkuali imminnut mattutissanngillat. Sakkutooqarfik nunaqarfillu imminnut akulerussinnaapput, tamatumalu saniatigut USA Pituffik Space Base-mi kiffartuussinissamik isumaqatigiissutigineqartutut nunaqavissunut suliffissaqartitsisumik isumaqatigiissusiorsinnaanera takorloorsinnaavara. Pituffik Space Base pillugu isumaqatigiissusiortoqarneraniit maanna aallaanerusoq kalaallit sinniisaannik peqataasoqarnera, taakkualu Kalaallit Nunaannut sapinngisamik pitsaanerpaaq qulakkeerniarlugu isumaqatigiissuteqarniartussaassallutik, Peter Viggo Jakobsen oqarpoq.
Kalaallit atorfilittat suleqatigiissitami USA-p præsidentiata Donald Trumpip Kalaallit Nunaata tiguarnissaanik arlaleriarluni sioorasaarinerata kingorna, Danmarkimi USA-milu atorfilittat Kalaallit Nunaat pillugu oqaloqatigiinnerat 2026-p aallartinneraniilli ingerlanneqarpoq.
Washington D.C.-mi Præsidentip illorsuani nunanut allanut tunngasunut ministeri Vivian Motzfeldt, qallunaat nunanut allanut tunngasunut ministeriat Lars Løkke Rasmussen aamma USA-p nunanut allanut tunngasunut ministeria Marco Rubio januaarip 14-ianni ataatsimiipput. Tassani suleqatigiissitaq atorfilittanik peqataaffigineqartoq pilersinneqassasoq isumaqatigiissutigineqarpoq. BBC-p paasissutissiiffigisai naapertorlugit suleqatigiissitaq januaarimiilli tallimariarluni ataatsimeereerpoq.
Kalaallit Nunaannit Washingtonimi sinniisoqarfimmi pisortaq Jacob Isbosethsen aamma nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisoqarfimmi pisortaq Mininnguaq Klest suleqatigiissitap ataatsimiinnerani ilaasarput.
Naalakkersuisut siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen (D) marlunngornermi nunani tamalaani ataatsimeersuarneq "Democracy Summit" Københavnimi peqataaffigaa, tassani ilaatigut oqarpoq, "Kalaallit Nunaat nunatta ilaanik ataatsimilluunniit tunniussissanngilaq".
Foto: Liselotte Sabroe
Siulittaasup nunap immikkoortuinik tunniussinissaq itigartippaa Naalakkersuisut siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen (D) Københavnimi nunanit tamalaanit peqataaffigineqartumik ataatsimeersuarnermi "Democracy Summit"-imi marlunngornermi peqataavoq.
Kalaallit Nunaat nunap immikkoortuanik tunniussiunnanngitsoq oqarpoq. Killeqarfiup iluaniimmat.
