Partiit arlallit, ilaatigut taakkununnga
ilaalluni partii nutaaq Qulleq, oqaatigaat Nunatsinni uuliamik ujaasinissaq
uuliamillu qalluinissaq tapersersorlugu. Inuit Ataqatigiit partiini
kisiartaallutik maannakkut Nunatsinni uuliasiornissamik pilersaarutinik
tapersersuinngillat.
Naalakkersuisut taamanikkut Inuit
Ataqatigiinnik Naleqqamillu ilaasortallit Atassummillu tapersersorneqartut,
2021-mi aalajangerput siunissami uuliamik ujaasinerit tamaasa unitsinniarlugit:
”Siunissaq uuliamiinngilaq. Ataavartumik nukissiorneq siunissaavoq, tassungalu
tunngatillugu pissarsiassarpassuaqarpugut”, taamanikkut aatsitassanut
naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen oqarpoq. Tamatuma kingunerisaanik
Namminersorlutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffiutaat Nunaoil
atorunnaarsinneqarpoq, ingerlatseqatigiiffimmit nutaamit Nunagreenimit
taarserneqarluni, taanna nukissiuutinik ataavartunik saffiugassanik
ujaasinermik suliaqartussaavoq.
Partiit arlallit, ilaatigut taakkununnga
ilaalluni partii nutaaq Qulleq, oqaatigaat Nunatsinni uuliamik ujaasinissaq
uuliamillu qalluinissaq tapersersorlugu. Inuit Ataqatigiit partiini
kisiartaallutik maannakkut Nunatsinni uuliasiornissamik pilersaarutinik
tapersersuinngillat.
- Kalaallit Nunaanni uuliamik ujaasisoqarsinnaanera aamma uuliamik qalluisoqarsinnaanera ilimaginngilara. Tassami paasissutissat maanna pigineqartut tunngavigalugit tamanna ilimananngimmat, GEUS-imi siunnersortaaneq Jørgen Bojesen-Koefoed oqarpoq
Assi: Peter Alsen
Naalakkersuisut taamanikkut Inuit
Ataqatigiinnik Naleqqamillu ilaasortallit Atassummillu tapersersorneqartut,
2021-mi aalajangerput siunissami uuliamik ujaasinerit tamaasa unitsinniarlugit:
”Siunissaq uuliamiinngilaq. Ataavartumik nukissiorneq siunissaavoq, tassungalu
tunngatillugu pissarsiassarpassuaqarpugut”, taamanikkut aatsitassanut
naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen oqarpoq. Tamatuma kingunerisaanik
Namminersorlutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffiutaat Nunaoil
atorunnaarsinneqarpoq, ingerlatseqatigiiffimmit nutaamit Nunagreenimit
taarserneqarluni, taanna nukissiuutinik ataavartunik saffiugassanik
ujaasinermik suliaqartussaavoq.
Politikikkut eqqortuliornerunngitsoq
Partiit uuliamik ujaasinissamik maanna
aallartitseqqinniarnerat piviusorsiornerunersoq aperineqarami, ujarassiooq
Nunaoilimilu pisortaasimasoq Ole Christiansen oqarpoq, tamanna
aaqqiissutissamik ajornannginnerpaamik aqqutissarsiornerusoq.
– Piffissami silap pissusiata
ajornartorsiorfiunerani politikikkut eqqortuliornerunngilaq. Nunarsuarmi pissaanilissuit politikiat
eqqarsaatigalugu immaqa tamanna naleqqulluarpoq. Tamannali
ajornannginnersiuilluni aaqqiissutissarsiornerunngila, tassami Issittoq
nunarsuup kiatsikkaluttuinnarneranit eqqugaanerpaammat? Aamma aalisartut piniartullu qanoq isumaqarpat,
oqallorissaarluni aperivoq.
Piviusorsiortuunngitsoq GEUS-imi saffiugassanik nalunaarsuiffimmi siunnersortaaneq Jørgen
Bojesen-Koefoed naliliivoq, Nunatsinni uuliamik qalluinissamut
unammillernartorpassuaqartoq. Ingerlatseqatigiiffiillu piffissami matumani
tamatumunnga qilersornissaat piviusorsiortuunavianngitsoq.
– Kalaallit Nunaanni uuliamik ujaasisoqarlunilu piiaasoqarnissaa
ilimaginngilara. Ingammik maannakkorpiaq paasissutissat tunngavigalugit, Jørgen
Bojesen-Koefoed oqarpoq. Kalaallit Nunaanni sinerissami sumiiffinni arlalinni
uuliamik seerisoqaraluartoq, suli aningaasarsiutigalugu atorneqanngilaq. Sulilu
qularnarluni qanoq annertutigisumik uuliaqarnersoq aamma
qalluisoqarsinnaanersoq.
–
Nassaartoqaraluarpalluunniit, atorluarnissaanut ingerlatseqatigiiffiup uuliamik
naammattumik peqarnersoq paasiniaqqaartariaqarpaa. Tamannalu sumiiffimmi
pissarsiariuminartumiittariaqarpoq, Issittumi avatangiisit isumannaatsuunerlu
eqqarsaatigalugit.
Nunatsinni uuliamik ujaasineq
Amerikamiut ingerlatseqatigiiffiata USGS-ip
Kalaallit Nunaanni 2007-imi annertoorujussuarmik uuliaqarsorivaa — immaqa uulia
nappartat 31 milliardit missaanniittoq oqaatigineqarluni, tamannalu
pissutigalugu politikerit amerlasuut Nunatsinni uuliasiortoqarnissaanik
takorluuilerlutik, tamannalu Danmarkimit avissaarnissamut
akissaqalersitsisinnaassasoq.
Skotlandimiut uuliasiortitseqatigiiffiat
Cairn Energy 2010-mi akuersissummik pissarsivoq Kitaanilu uuliamik ujaasinermut
7 milliardit koruuningajannik atuisimalluni, kisiannili uuliamik
akilersinnaasumik nassaanngillat, 2017-imilu Nunatsinnit aallaqqillutik.
Naatsorsuutigineqartut appartinneqartut
Tamatuma kingorna uuliamik ujaasinermi
naatsorsuutigineqartut qaffasissorujussuit kisitsisaannarnik tunngaveqartut,
annertuumik appartinneqarput. Qanoq uuliaqartigineranik naatsorsuinerit maanna
atuuttut Greenland Ressource Assessment Data Portalimit saqqummiunneqartut
naapertorlugit, GEUS-imit Naalakkersuisunit Nunaoil-iusimasoq suleqatigalugu
suliarineqartut, assersuutigalugu Tunup Avannaani uuliamik ujaasinissamut
naatsorsuutit 2007-17-imi isumalluarnartumik naliliinerniit
annikinnerujussuanngortinneqarput.
Naak Nunatta sineriaani arlalinni uuliamik seerisoqaraluartoq, tamanna suli aningaasarsiutigineqanngilaq. Qanorlu uuliaqartiginera suli paasilluarneqarani aamma qallornissaannut periarfissaqarnersoq.
Assi: Jørgen Bojesen-Koefoed
– Naatsorsuutigineqartut annertuumik
appartippavut paasissutissat pitsaanerusut pissarsiarinerisigut. USA-llu
uuliamik nunap ataaniittumik nappartamut ataatsimut 70-80 dollarsinik
nalilinnik tunisassiorsinnaatillugu, Kalaallit Nunaanni uuliamik ujaasinermik
aallartitsinissaq soqutiginaateqanngilluinnarpoq, Jørgen Bojesen-Koefoed
oqarpoq, taassumalu naliliinera naapertorlugu uuliasiortitseqatigiiffiup
Nunatsinni uuliamik ujaasinissamut pituttornissaa ilimanaateqarpallaanngitsoq.
Uuliaqanngitsoq
oqarsinnaanngilagut. Kalaallilli Nunaanni uulia assersuunneqarsinnaalluni
timmissatut mikisunnguatut illup qaliata angisuup ungasissumiittup qaavani
mitsimasoq. Misissorluarneratigullu paasinarsisinnaalluni timmiaq
mikisunnguusorisarput timmiaanngitsoq, Jørgen Bojesen-Koefoed oqarpoq.
