Uuliasiortitseqatigiiffiup pisortaa: Uuliap Kalaallit Nunaat kiffaanngissuseqalersissinnaavaa

Jameson Land maannamut nalilerneqartumit annertunerujussuarmik uuliaqarsinnaavoq. Uuliasiortitseqatigiiffik 80 Mile, Jameson Landimi uuliasiornissamik akuersissutinik tigusisoq malillugu, uulia nappartanik 13 milliardinik annertussusilik tamaani periarfissaavoq. Missingiuineq paasissutissanik pissarsiarineqarsinnaasunik toqqammaveqarpoq, 2026-mili aasaanerani uuliasiortitseqatigiiffiup misissuinermik annertuliisinnaanerminik akuerineqarnissaq, qillerinernillu tamatumannga uppernarsaasiisinnaasut aallartinneqarnissaat neriuutigaa.

Uuliasiorsinnaanermut akuersissutit qalluisinnaatitaanertallit 

Jameson Landimi akuersissutit immikkuullarissuupput. Taakku Naalakkersuisunit 2014-mi tunniunneqarput, tamatumanilu ujarlernissaq qalluinissarlu pineqarput, tamatumalu uuliasiortitseqatigiiffiup uuliamik naammattumik tunisinermini uuliamik nioqquteqarsinnaanera kinguneraa – tamatumani piumasaqaatinik pisussaaffinnillu assigiinngitsunik oqartussanit aalajangersarneqartunik naammassinnissinnaaneq apeqqutaatillugu.

– White Flame Energyp nunat tamat akornanni suliarinnittussarsiuussinikkut, Naalakkersuisunit 2014-mi ingerlanneqartukkut akuersissut qulakkeerpaa. Akuersissutit ujarlernissamut qalluinissamullu akuersissutaapput, tamatumalu uulia nioqqutigineqarsinnaasoq nassaarineqassappat uuliasiortitseqatigiiffiit uuliamik qalluinissamut pisinnaatitaaffeqarnerat kinguneraa, taamaattoq sioqqutsisumik namminersorlutik oqartussanik akileraarummik avitseqateqarnissaq tunngavissaatillugu. 2024-p kingorna White Flame Energy suliniummik siuarsaanermi 80 millionit koruunit sinnerlugit atuisimasoq, Australiamiu Roderick McIlree, uuliasiortitseqatigiiffimmi 80 Milemi pisortaq oqaluttuarpoq, taannalu nunatsinni aatsitassarsiornerni assigiinngitsuni akuusareerpoq. 

Ukiuni 21-ni nunatsinni aatsitassanik suliaqartoq 

Roderick McIllree, Perthimi Curtin Universitymi ilinniarsimasoq 2004-mit 2014-imut Greenland Minerals and Energymi Kuannersuarni ujarlernissamut akuersissuteqartumi pisortaavoq.

2015-mit 2021-mut Bluejay Miningimi pisortaavoq, taannalu kalaallit ingerlatseqatigiiffiat Dundas Titanium aqqutigalugu avannaanni Moriusami ilmenitimik ujarlernissamut qalluinissamullu akuerissuteqarpoq. 

– Ukiut 21-rpiaat matuma siorna timmisartumit niullunga Kalaallit Nunaata periarfissai unammillernartuilu erngerlunga takuakka. Tamakku toqqammavigalugit periarfissat kinguaariinni arlalinni ungasissumut sammisut aallunnissaat toqqarpara. Suliniutit nalitusiartortitsineq tamakkerlugu imminut akilersinnaasut, ullullu ilungersunartut nalaanneqarneranni, taamaariarluni pisartuni, ajalusoortussaanngitsut. Kalaallit Nunaat kiffaanngissuseqalernissamut ikorfartuisinnaasunik isertitassanik naammattunik pilersitsisinnaanermut periarfissaqarluarpoq. Siulleq tassaavoq Qeqertarsuup eqqaani kanngussammik aqitsumik suliniut aappaalu tassaavoq Jameson Landimi uuliasiornissamik suliniut. Piffissami kingullermi iluatsitsisarsimaqaagut, unammillernartullu siumut takorloorneqarsimanngitsut, soorlu covid kiisalu aningaasaqarnikkut unammilligassat arlallit pisimapput. Immikkoortulli taakku eqqortumik passunneqarpata, kinguaariit tallimat tulliuttut sinnerlugit isertitassanik pilersitsiviusinnaasut, Roderick McIllree oqarpoq. 

Innuttaasumut ataatsimut 4 millionit dollars 

Uuliamik niuerutiginissaanut naammattumik nassaarsinnaassagussi, qanoq Kalaallit Nunaata Jameson Landimi uuliasiorneq iluaqutigisinnaavaa?

– Periarfissap uuma politikeriniinnaanngitsoq, aammali innuttaasunit paasinissaa pingaaruteqartuuvoq. Amerikamiut uuliamik immikkut ilisimasallit Jameson Landimi periarfissat uulianik nappartanik 13 milliardinik imaqartut nalilerpaat. Tamatuma saniatigut piffik Saudiarabiami Ghawarimi uuliaqarfik eqqaassanngikkaanni nunarsuarmi uuliasiorfinni tamani tunisassiornermut aningaasartuutikinnerpaaffiusutut missingerneqarpoq. Nappartap 60 dollarinik akeqarneranik naatsorsuinermi dollarit 780 milliaardit sinnerlugit nalilinnik pilersitsisinnaaneq inerneraa. Kalaallillu Nunaata iluanaarutit pingajorarterutai pissavai. Innuttaasut 55.000-iutillugit tamanna Kalaallit Nunaanni angutit, arnat meeqqallu tamarmik dollarinik 4 millioninik isertitaqarnissaannik naleqarpoq, tamatumani soorunami uuliamik nassaarnissaq tunngavissaatillugu, takussutissalli ersarissorujussuusut, Roderick McIllree oqarpoq.

Kalaallit Nunaanni kissaatigineqanngitsoq 

Ullumikkut uuliasiortitseqatigiiffinni Kalaallit Nunaanni akuersissutaatilinni kisartaavusi. Uuliasiortitseqatigiiffiit sinnerisa akuersissutaatitik kalaallit naalakkersuisuisa uuliamik ujarlernissat qalluinissallu tamaasa unitsissallugit toqqarmassuk 2021-mi utertippaat. Sooruna akuersissutaatissi tigummiinnarnissaa toqqarissi? Soorlu aamma kalaallit naalakkersuisuisa ikummatissanik imerpalasunik isumalluuteqarnissaq kissaatiginngikkaat, Jameson Landimi suliniut nangippisiuk?

– Akuersissutit ujarlernissamut qalluinissamullu akuersissutaapput, tamatumalu uulia niuerutigineqarsinnaasutut annertussusilik nassaarineqassappat, uuliasiortitseqatigiiffiup qallorsinnaaneranut pisinnaatitaaffeqarnera kinguneraa, tamatumani namminersorlutik oqartussanik siumut aalajangikkamik akileraarutinik agguaasseqateqarnissaq tunngavissaatillugu. Akuersissutit suli ukiuni tullerni qulini atuupput, aamma tassani namminersorlutik oqartussat akuersissummillu pigisaqartup siumut aalajangiikkanik pisussaaffii tunngavissaatillugit. Pisinnaatitaaffinnut tunngasunik nalorninartoqanngilaq. Isumaqatigiissut piginnittuunermut tunngatillugu tamakkiisumik atuuppoq. Kalaallit naalakkersuisuisa uuliasiortitseqatigiiffiullu akornanni isumaqatigiissut toqqaannartut matumani pineqarput, tunisassiornissarlu tikillugu pisinnaatitaaffiit akisussaaffillu aalajangersagaareerput, Roderick McIllree oqarpoq, tassanilu Europap kitaata tamarmi aningaasaqarnera Nordsømi akikitsumik uuliamik naammattumik peqarnermik sanarfineqarnerata eqqaamaneqarnissaa ilassutigalugu. 

– Kalaallit Nunaat maanna assingusumik periarfissaqalerpoq. Nunarsuarmi tassanngaannartumik uuliap seqernup nukinganik taarserneqarnissaanik eqqarsarneq kukkuneruvoq. Tamanna meerarpallanneruvoq. Nunarsuarmi uuliamik atuineq 2050 tikillugu ingerlassasoq eqqoriaanerni tamani ilimagineqarpoq. Kalaallillu Nunaanni biilinik angallatinillu batteriitorluni ingerlaarnissaq dieseliluunniit pilerigineqarnerunersoq isumaliutigineqassaaq. 

Kalaallit Nunaat sunniuteqarnerujumavoq 

Roderick McIllree naapertorlugu Kalaallit Nunaata maanna ingiinnarluni nunarsuup sinnerani pinngortitami pisuussutit iluaqutigigaat isiginnaaginnassanerlugu peqataaqataarusunnerlutilluunniit aalajangertussanngorpaat.

AAMMA ATUARUK

Råstofselskab opskriver forventninger: Potentielt 13 mia. tønder olie i Jameson Land

– Nunarsuarmi aningaasarsiorneq orsussanik imerpalasunik ingerlatinneqarpoq, ukiunilu 30-ngajanni suli taamaakkallassalluni, tamatumani teknologimik siuariarnerit apeqqutaatinnagit. Kalaallit Nunaata nunarsuup sinnerani isumalluutit pingaarnerit iluaqutigineqarnerat isiginnaaginnarsinnaava, pinngortitamiluunniit pisuussutit annertoorsuit iluaqutigalugit. Kalaallit Nunaannut ungasissumut sammisunik periarfissaqarpoq, soorlu Norgep iliorneratut naalagaaffimmik pigineqartumik aningaasaateqarfissuarmik pilersitsinikkut. 

Amerikamiunut attaveqaat

 Roderick McIllree naapertorlugu Jameson Landimi uuliasiornermik suliniut Amerikamiut ingerlatseqatigiiffiisa suleqatigiinnissamik kissaateqarlutik saaffiginninnerisa kingorna pilerput. Taamaalilluni 80 Mile suliassamik kisimi ingerlatsisussaajunnaarpoq, March GL-lu Nasdaq-imilu nalunaarsugaq Pelican peqatigalugu suliassamik ingerlatsisinnaanngorpoq.

– March GL aktiaatileqatigiiffiuvoq annertunermik Amerikami uuliasiortitseqatigiiffinneersunit inunnik misilittagartuunik pigineqartoq. Taakkulu saniatigut uuliasiortunik sullissisut aningaasaliisartullu aallat aamma peqataapput. Pisortaqatigiit ingerlatsisullu attuumassuteqartut tamarmik immikkut issittumi uuliamik ujarlernermik qalluinermillu ukiut qulikkaat pingasut sinnerlugit misilittagaqarput. Nassaarivaatigut Kalaallillu Nunaanni suliniuterpassuit allat arlallit ujartorneqarnertik pissutigalugu maannakkut Amerikami aningaasaliisarfinnit aningaasalersorneqarput, Roderick McIllree oqaluttuarpoq.

Jameson Landimi uuliasiornissamik suliniummi Amerikamiut naalakkersuisuinik suleqateqarpit imaluunniit attaveqarpit?

– Naamik, Naalakkersuisut naalakkersuisoqarfiillu kisiisa oqaloqatigisarpagut, Roderick McIllree oqarpoq. 

Aatsitassanut naalakkersuisoqarfiup 80 Milep tammaarsimaffimmik atortussanillu siunissami Jameson Landimi uuliasiornissamik suliaqarnissaminnut assartuinissamik akuerineqarsimanera Sermitsiamut ilisimatitsissutigaa. Uuliasiortitseqatigiiffik tamaarsimaffimmik tulattarfimmilluunniit pilersitsinissamut akuersissuteqannginnera, naalakkersuisoqarfiup erseqqissaatigaa.