NATIONALBANKI
1000-koruunit atorunnaarsinneqarnissaat eqqaamajuk
Nationalbankip Kalaallit Nunaanni paasissutissiilluni suliniuteqarnissani piareersarpaa, tassani 1000-koruunit aappaagu maajip 31-ata kingorna atorunnaarnissaat sammineqassalluni.
1000-koruunit aappaagu juunip aallaqqaataani atorunnaarsinneqassapput, taamaammat aningaasanut allanut aggortinnissaat eqqaamaneqassaaq.
Assiliisoq: Danmarks Nationalbank
Danmarks Nationalbank septembarimi Nuummut tikeraarnissaminut piareersarpoq, tassani innuttaasut 1000-koruuninik aningaasaateqarnersut misissuitinnissaat siunertaavoq. Aningaasat taakku aningaasanut allanut aggortinneqanngippata, 2025-mi juunip aallaqqaataanit atuukkunnaarlutillu naleerutissapput.
- 1000-koruunit aningaasallu pisoqaanerusut atorunnaarsinneqarnissaat sioqqullugu kalaallit innuttaasut piffissaq eqqorlugu ilisimatinneqarnissaat uagutsinnut pingaaruteqarpoq. Aammali niuerfinni aningaaserivinnilu 2025-mi maajip 31-ata tungaanut aningaasat nalinginnaasumik atorneqarsinnaasut kikkut tamarmik nalunnginniassammassuk. Aningaasanngorlugu akileeriaaseq Kalaallit Nunaanni pingaaruteqartuuvoq, taamaattumillu 1000-koruunit aningaasallu pisoqaanerusut suli Kalaallit Nunaanni atorneqarsinnaanerat ilimagaarput, Danmarks Nationalbankimi attaveqaqatigiinnermut siunnersorti Janus Bengtsson Sermitsiamut oqarpoq.
Paasissutissiiartorneq
- Kalaallit Nunaanni septembarimi paasissutissiiartorniarpugut, tassani inoqatinut attaveqaatitigut, digitalikkut aamma innuttaasunut orniguttarfinni paasissutissanik agguaassinissarput pilersaarutigaarput. Soorunami aamma innuttaasut, assersuutigalugu ilaquttatik ikinngutitillu utoqqaat, allannguutit pillugit oqaloqatigissagaat neriuutigaarput, taamaalillutik kikkut tamarmik ilisimatinneqarniassammata, taanna itisiliivoq.
1000-koruunit atorunnaarsinneqarnissaat tamanut nalunaarutigineqarmalli juulip aallartinnerani 1000-koruunit 14 milliardit koruuningajaat tunniunneqarput. 1000-koruunilli 7,1 milliardit koruuninik nalillit suli aggortinneqanngillat.
Aamma septembarip aallartinnerani aningaasat nutaat qanoq assiliartaqarnissaat aningaaseriviup saqqummiutissavaa. Nutaatut aningaasanut nutaanut assiliartassanik innuttaasut toqqaanissaannut Nationalbankip akuliutsippai.
Kalaallit ilisimatuut ilaat Arnarulunnguaq, 1921-mi Knud Rasmussenip tallimassaanik Thulemi misissuiartorneranut peqataasoq, aningaasani nutaani inuttut pingaarutilittut ilanngunneqarsinnaasut ilagaat. Inuttut pingaarutillit allat innuttaasut toqqarsinnaasaat tassaapput atuakkiortoq Tove Ditlevsen, illussanik titartaasartoq Arne Jacobsen, Tycho Brahe aamma H.C. Andersen.
Kina aningaasani assiliartaassanersoq pillugu innuttaasut isumaannik aperineqarmata Nationalbanki ima nassuiaateqarpoq:
- Inuit kulturikkut pingaaruteqarluinnarsimasut, ilisimatuussutsikkut sunniuteqarluarsimasut allatigulluunniit qallunaat inuiaqatigiivinut iluaqutaasumik suliaqarsimasut toqqagassatut toqqarneqarput.
Aningaasat nutaat
Aningaasat nutaat 2028-mi 2029-milu atorneqartalernissaat pilersaarutaavoq.
Nationalbanki naapertorlugu pisiniarfiit aningaasarpassuarnik karsimiittuutaarunnissaat 1000 koruunit-atorunnaarsinneqarnissaannut pissutaavoq.
Aammattaaq 1000-koruunit aningaasanit allanit aningaasatigut pinerlunnermut atorneqarnerusarput, aamma aningaasanik taakkuninnga peqquserlulluni allanngortitsisut amerliartuinnarput, Nationalbanken nittartakkamini allappoq.
Aappaagumit aningaasat 2009-milli atorneqartartut kisimik aningaasatut atorneqarsinnaalissapput, 1000-koruunit atorunnaavittussat kisimik pinnatik.
