2025-mi qinersinermi ajugaarujussuartoq: Suliassaminut tunuarsimaarneq ajortoq

Demokraatit siulittaasortaavata, Jens-Frederik Nielsenip, 29-nik ukioqalernissaanut ullut amerlajunnaarput.

Nuuk Centerip illorsuartaani init quleriit aappaanni allaffittaaminiippoq, AG-mit apeqqarissaarfigineqarnissani ullualuinnarnik sioqqullugu inuussutissarsiornermut aatsitassanullu naalakkersuisunngorsimalluni, apeqqarissaarfigineqarnissanilu ullormik ataasiinnarmik sioqqullugu sapaatip-akunnerani kingullermi ataatsimeersuarnermi Demokraatit siulittaasuattut qinigaasimalluni.

- Tamanna sivisujaamik eqqarsaatigisimavara, tamatumunngalu piareersimanersunga isumaliutiginerusimavara. Piffissara takkutissaqqaartoq ilisimaariuaannarsimavara, oqarpoq.

- Ilaquttakka oqaloqatigisimavakka, uannullu qanittuararsuusunik ikinngutitsialaqarpunga siunersiueqatigisartakkannik. Inuppaalussuarnik politikki pilllugu toqqissillunga oqaloqatigisartagaqarpunga. Taakkua sapinngisamik akuttunngitsumik atortarpakka, oqarpoq.

Sassarumaarnera partiip iluani aamma ilisimaneqanngitsoorsimanngilaq. Tapersersorneqarninilu ilisimaarisimavaa, kisiannili periarfissaq kingullerpaaq atorlugu sassarusuttoqassanersoq ilisimasimanagu.

- Uannut pingaarnerpaaq tassaavoq, partiip politikkimik ilisarilluarsinnaasannik ingerlatsinissaa siunnerusukkullu siunniussatsinni isumaqataaffigilluakkannik malinninnissaa. Nalunngilara tamanna ajornakusuussasoq. Partiiorusukkaanni sunniuteqaqataasoq, naaperiaassutissanik nassaarniartariaqarpoq, oqarpoq.

Jens-Frederiup partiip piffissami kingullermi assoralisimaarsimanera ilisimaarilluarpaa, kisiannili ajornartorsiutinik eqqumaffiginnilluni. Nittartakkat inuit attaveqatigiittarfii aqqutigalugit imminut nittarsaatereerluni Demokraatit 2014-imili Nivi Olsenimit naalakkersuisup allattaatut atorfinitsinneqaramili sullitarisimavai. Partiilu pillugu piffissami kingulleq oqallinneq naapertuilluartuusimanngitsutut isumaqarfigaa.

- Ilumoorpoq tunngavippiaatigut politikerisatta akerlianik ingerlasimagatta, kisianni isumaqarpunga tusagassiuutinit assiliaq tamarmiusoq pingaartinneqarsimanngitsoq. Assersuutigalugu akitsuutit eqqarsaatigalugit. Inuussutissat ilaannut akitsuutinik atuutilersitsisimavugut, kisianni assiliaq tamarmiusoq akileraarutillu tamarmiusut qiviaraanni, inuinnaat aningaasanik amerlanernik tigummiassaqalernerannik qulakkeerinnissimavugut. Taakkualu atueriaasiat apeqqutaatilllugu imaassinnaavoq aningaasat taakkua ilarpassui akitsuutitigut utertinneqartut. Isumaqarpunga pisimasut immikkuualuttortarpassuaqartut erseqqissaassutigineqarsimanngitsunik, oqarpoq, annertuumillu suliassaqarnini akuerisimanerarlugu.

Nukappiaraq qaamasoq uteriitsoq

Jens-Frederik Nielsen Nuummi inunngorlunilu peroriartorsimavoq. Qanimut oqaatigalugu Nuussuarmi Nigerleq najugaqarfigisimavaa. Kisianni Nuussuup Atuarfiani ilimagineqarsinnaagaluartutut atuarsimanngilaq. Ukiut siulliit arfineq-marluk USK-imi atuartuusimavoq.

- USK-imi atuartuunerma nalaa sakkortusimavoq. Nukappiaraavungami qaamasoq, ilinniartitsisorisimasakka atuarfiulllu pisortaa pikkorilluinnartuusut arlaannik pisuutikkusunngilakka, kisianni nukappiaraalluni qaamasoq oqitsuinnaajuaannarsimanngilaq, oqarpoq, annerusumillli iserfigerusunnagu.

Kisianni tamanna unissutigisimanngilaa. 4. klassimi atuarfiup siulersuisunut qinigassanngortippoq siulittaasumullu tullersortinngorluni.

USK-imi ukiuni arfineq-marlunni atuartooreerluni Nuussuup Atuarfianut nuuppoq, tassanilu atugarissaarluarsimalluni. Meeqqat atuarfiat 10. klassimi naammassivaa tamatumalu kingorna Danmarkimi efterskolimut, sulorarnerinnarmik sammisaqarfiusumut, ingerlaqqilluni. Danish Badminton Collegemut, atuartunik allanik 36-nik atuaqateqarfigisaminut.

- Efterskolitut ittuuvoq, assigiinngissutituaa tassaavoq, ullaakkorsiutinik unnukkorsiutinillu uagut nammineerluta isumaginnittartussaanerput. Taamaammat nammineersinnaaneq siusissukkulli ilikkarsimavara, oqaluttuarpoq.

Ukioq taanna qaangiummat Nuummi GU-mi atuarpoq, tamatumalu kingorna Danmarkimi ukiumi ataatsimi ilinniakkaminut tapertassaminik aallutaqarluni atuarluni, tamatumalu peqatigisaanik sulorartartuulluni.

- Inatsisilerituunngorniarnissamut eqqarsaatigisimasannut isersinnaajumallunga ilinniakkakka inuiaqatigiilerinermut tunngasunik tapertalerniartussaasimavakka.

Kisianni ilinniagaq iserfigigamiuk imminut naleqquttuunnginnera paasilertorsimavaa. Angerlarsersimavoq. Inuunermilu asasatuassani, Anika, aallanngitsiarluni naapissimallugu.

Suliffeqarnikkut assigiinngitsunik arlalinnik takorluugaqarsimagaluarpoq. Mikisuulluni uumasut nakorsanngorusussimavoq, kingornalu tv-iikkut isiginnaareerlugu sukkuaraliortartunngorusussimalluni. Tamatumunnga assingukannersumik igalaaminernik supoorisartunngorusussimalluni.

- Taava ilinniarnertuunngornialerpunga timmisartortartunngorusulerlungalu, kisianni piviusorsiortuujuaannarsimavunga, timmisartortartunngorniartorpassuaqarneralu takusinnaasimallugu, taamaalinerani timmisartortartut amigaatigineqaratik, taamaattumik sussakkiiginnarsimavara, oqaluttuarpoq.

Inatsisilerituunngorniarfimmit angerlarnermi kingorna ukioq ataaseq Arctic Importimi peqqumaasivimmiutut sulivoq, tamatumanilu siunissani eqqissilluni eqqarsaatigalugu. Ilisimatusarfimmilu inuiaqatigiilerinermik ilisimatusarneq toqqarpaa.

- Taanna statskundskabip ilamernganik, inatsisilerinerup ilamernganik aningaasarsiornermullu tunngasunik akuleriissitsilluni katitigaavoq. Tamalaarpassuit uannut soqutiginartuusutut isumaqarfigisakka. Taava 2014-imi qinersisoqartussanngorpoq, tamatumanilu nittartakkani inuit attaveqatigiittarfiini eqeersimaartorujussuuvunga. Sukataarussilluinnarpunga, tamannalu Demokraatinit maluginiarneqarpoq, Jens-Frederik oqarpoq, Demokraatinillu saaffigineqarami politikkim sumi inissisimaffeqarnini nalornisiginngilluinnarsimanerarlugu.

Kisianni ataatsikkut naalakkersuisumut allattaaneq ilinniagaqarnerlu sakkortuallaalerput.

- Allatsitut suliassap politikkillu tamakkiisumik aallutilernissaat qinerpara, ilinniakkap qimaanaviannginneranik oqartarneq aallaavigalugu tamanna soqutigisarigakku, oqarpoq.

Ilinniakkani suli naammassisimanngilaa, piffissaqaqqilerunili naammassiniarnissaanik siunertaqarlunin, oqarpoq.

Qinersineq

Qaamasuunini Jens-Frederiup ataataminit, Jens-Ole Nielsenimit, Danmarkimeersuusumit, mikisuullunili maanga pisimasumit, pigisaraa. Arnaa, Ruth Kristensen, Ilulissaneersuuvoq, ukiorpassuarnili Nuummi najugaqarsimalluni. Suliaqarnissamut sapiissuseq ilaatigut taakkunannga pissarsiarisimavaa.

- Uannut tapersersuilluartorujussuusimapput. Aamma timersuutinni. Siuttunngornissaq akisussaaffimmilllu tigusinissaq ersiginngisaannarsimavara. Angajoqqaama qasusuillutik timersortarfimmut utimullu ingerlattuartarsimavaannga, taamaammat ikorfartuutaasorujussuusimapput. Isumaqarpunga tamanna sapiissuseqarninnut ineriartortitseqataasimasoq, oqarpoq.

Jens-Frederik qatanngutigiinni sisamani nukarlersaavoq. Pingasunik aleqaqarpoq. Ina Bentelu, angajulliungaatsiartoq, aleqaanilu nukarleq, Kristine, ukiunik sisamanik angajulleq. Taamaammat aqqaluaasimavoq paaminnartoq. Nammineq oqarpoq, aallaamasorujussuusimalluni.

- Nukissaqarnerujussuara aallaamanikkut nungusarneqartartussaasimavoq. Taamaaliunngikkaangama paaminnartorujussuusarsimavunga, oqarpoq.

Nukik tamannarpiaq tunngavigalugu timersornerup silarsuaanut appakaasimavoq. Sulorarnerup silarsuaanit inuppassuarnit ilisarisimaneqarunarpoq, kisianni aallaqqaammut aamma assammik arsartartuullunilu isikkamik arsaattartuusimavoq.

Jens-Frederik Nielsenilli timersuutit taakkua pingasut akornanni sorlermik allussisanerluni toqqaasariaqalerfia nalliussimavoq.

- Nalunngilara timersornermut tunngasunik aallussaqarusullunga. Assammik arsarnerup sulorarnerullu akornanni qinersisariaqarsimavunga, sulorarnerlu qinersimallugu nuannarinerpaagakku, oqarpoq.

Sulorarnermilu qaffasissumi ingerlalluartorujussuusimagaluarluni eqqarsaammik iperaruminaatsitaqarpoq.

- Ilaatigooriarlunga eqqarsaatigisarpara assammik arsarneq qinersimagaluarukku qanoq inerneqarsimassagaluarnersoq. Tassami assammik arsarnermi aamma ingerlalluarsimavunga, oqarpoq.

Pisarnermisut sulorarneq soorunami ingerlateqqissinnaanngilaa.

- Sapinngisannik sungiusartassaanga, kisianni pikkorinnerpaat akornanni sulorartartuunissamik siunniussaqarsimanera maanna soorunami inissaqannginnerulerpoq.

Inissisimaffittaaminili timersornermit ilisimasani iluaqutigilluassavai. Nalunngilaami imminut paarilluartariaqarluni. Ilaqutaasa, angajoqqaami qatanngutimilu saniatigut, tassaasut ukiuni arfineq-pingasuni aappaa, Anika Brandt Sørensen paniallu, Aya Nora ataatsimik ukiulik, panigilersimasaalu Alaya qulingiluanik ukiulik, nuannaarutigalugulu tulluusimaarutigaat, kisiannili aamma ernummatigisinnaallugu. Inuttut tamanit ilisimaneqartuuneq sorpassuarnik malitseqartarpoq. Nuannersuinnaanngitsunik. Ilaatigut uippakajaarnermik. Ilaqutaminit tapersersorneqarpoq, tapersersuinermulli ernummaneq aamma malittaalluni.

- Tatineqarneq timersortartuunermit allaanerulaarpoq, pingaartumilli isumaqarpunga, suliarisanni tamani aaqqissuussilluarsimanissaq pingaaruteqartorujussuusoq. Suleqatigiilluartunik eqqaamioqarnissaq. Taamaannittut. Qujanartumik. Taavalu suliat ilaatigooriarluni qimaammilaartarnissaat eqqaamaannarlugu. Tamanna pikkorluffigisorujussuuara. Sulinngiffeqaleraangama suliassat iperarnissaat. Oqartoqartaraluartoq naalakkersuisoq friinngisaannartoq, qaratsama qasuersertarnissaa anguniagariniarpara, Jens-Frederik oqarpoq, tamatumunngalu uissuumminanngitsumik timersornermik atuisarnerarluni.

Qarasaq sulivallaartoq

Anikap Jens-Frederiup angerlarsimanngittarnera sungiusimavaa. Angerlarsimagaangallu qarasaata suli sulisarnera.

- Sulerujussuartuaannartuusimavunga, suliffimmalu saniatigut aamma timersuutiga aallutarisimallugu. Ullut tamarluinnaasa timersuutiga aalluttarsimavara angalasorujussuusarsimallungalu, unammiuaarnernut, taamaammat angerlarsimanngittarnera Anikap sungiusimavaa, oqarpoq.

Angerlarsimagaangallu ilaquttat aamma pingaartinneqarpaasarput. Taava piffissaq pitsaassuseqarluartumik atorneqartarpoq.

- Umiatsiamik angalaneq nuannarisorujussuuarput. Sakikkukka angallateqarlutillu Qooqquni illuaraqarput, tuttullu nalaanni kangerlummi tupersimaartarlutik, sapinngisamillu piffissap annersaani tassaniittarluta, oqarpoq.

Tamanna pisiniarfinni neqimik sivisoorujussuarmik pisisimannginneranik aamma isumaqarpoq.

Naggasiutigalugu qulliup anersaava takkorliutissagaluarpat kissaatinik pingasunik sunik Jens-Frederiup piviusunngortitsinissamik kissaateqarusussinnaanera tusarniarparput.

- Politikkimut tunngasorujussuussapput, kisianni kissaatit pingasut piviusunngortissinnaagaluarukkit taakkua tassaassagaluarput inuiaqatigiit imminut napatittut nukittuullu, nassatai tamaasa ilanngullugit. Ulluunerani paaqqinnittarfinnit ingerlalluartuniit. Ilinniagaqarsimassuseq naammattumik qaffasissusilik. Inuiaqatigiit nukittutu suliffeqarnermik namminneerlutik immersuisinnaasut. Tamanna tassaavoq kissaatima annersaat. Tullia tassaavoq meeqqanik sumiginnaasarneq qaangissagipput. Kinguaassiuutitigut innarliinerit, kannguttaalliorfiginninnerit angerlarsimaffinnilu imigassaq. Inuiaqatigiittut tamakkua qaangissagivut kissaatigaara. Naggataatigullu peqqillunga sivisuumik pitsaasumillu inuuneqarnissaq kissaatigiinnarusuppara. Uannut namminermut, aammali ilaquttannut.