200 millionit koruunit imaluunniit missingersuutit
tamarmiusut 1,3 milliardit koruuniusut 15 procentii.
Folketingip
siulittaasoqarfiata juunimi 2023-mi naliliinerata takutippaa, Folketingimi
qallunaatut, kalaallisut Savalimmiormiullu oqaasiisa akornanni toqqaannartumik
nutserinermik aaqqissuussinermik atuutilersitsineq taama akeqassasoq.
200 millionit koruunit imaluunniit missingersuutit
tamarmiusut 1,3 milliardit koruuniusut 15 procentii.
Folketingip
siulittaasoqarfiata juunimi 2023-mi naliliinerata takutippaa, Folketingimi
qallunaatut, kalaallisut Savalimmiormiullu oqaasiisa akornanni toqqaannartumik
nutserinermik aaqqissuussinermik atuutilersitsineq taama akeqassasoq.
Inatsisartuni periuseq atorneqartoq naatsorsuinermi aallaavigineqarpoq,
tamatumanimi kalaallisuumit qallunaatuumut aamma qallunaatuumit kalaallisuumut
toqqaannartumik nutserisoqartarmat.
Taamaalilluni aamma Inatsisartuni
allagaatit tamarmik oqaatsit taakku atorlugit pissarsiarineqarsinnaallutik.
Folketingimi missingersuineq najoqqutaralugu Folketingimi allagaatit
nutserneqartartussat quppernerit ukiumut ikinnerpaamik 150.000-iussapput.
Toqqaannartumik oqaluttaasarnermut nutserinermullu angisuumik suliassaqarfiusussaq,
Ilisimatusarfimmi oqalutsinik nutserisunillu ilinniartitsiviusumi aamma Aarhus
Universitetimi ataatsimeersuarnerni oqalutsinik ilinniartitsiviusartumi
ernumaammersitsisoq.
Ulloq naallugu nutserisussat 42-t
Sukkasuumik naatsorsueqqissaarnikkut paasinarsivoq inatsisartoqarnikkut
allagaatit quppernerit 150.000-iusut nutserneqarnissaannut ikinnerpaamik ulloq
naallugu nutserisussat 42-t pisariaqartussaasut. Taakku saniatigut inersuarmi
ataatsimiittoqarnerani, ataatsimiititaliat ataatsimiinnerini, tusarniaanerni
il.il. toqqaannartumik nutserisoqartarnissaq pisariaqartinneqassaaq.
Nutserisussarpassuilli sumiippat? Soorlumi Laila
Hedegaard Pedersenip Ilisimatusarfimmi immikkoortortami pisortap, ima
oqaatigigaa: „Ilinniartuutitta suliffittaarnissartik ullumikkut
ajornakusoortinngilaat.“
Periaaseq pisariitsoq
Siulittaasoqarfiup toqqaannartumik nutserisoqartarneq
akisooq toqqarnagu pisariunngitsumik periaaseqarnissaq toqqarpaa, tamatumani
Nunatsinnit Savalimmiunillu qinigaasut qaammammut 67.000 koruuninik
tapiiffigineqarlutik namminneq nutserisussaminnik atorfinitsitsinissamut
neqeroorfigineqarput, nutserisorlu Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu
folketingimi sulianik ingerlatitseqqittassalluni.
Tamatuma saniatigut Folketingip oqaluttarfianit
oqaaseqarnerminni immikkut piffissalerneqarput, taamaalillutik kalaallisut
imaluunniit Savalimmiormiusut oqalugiareernerminni oqalugiaatertik qallunaatut oqalugiaatigisinnaaniassammassuk.
Folketingip ataatsimiittarfiani oqallinnerni oqalunnerminni immikkut
piffissalerneqarnissaat aamma aalajangiunneqarpoq, soorlumi aamma
aalajangiunneqartoq, allakkatigut nalunaarusiat il.il., oqallinnerni ukiut
tamaasa pisartuni, Nunatsinni Savalimmiunilu pissutsit pillugit oqallinnerit
kalaallisut nutserneqartassasut, taakkununnga ilanngullugit ammaanersiorluni oqallinnerit aamma Naalagaaffeqatigiit
Issittorlu pillugit nalunaarusiat ukiumoortumik oqallisigineqarnerini. Aaqqissuussinerli pisariunngitsoq tamanna ajornartorsiornarsimasoq, Aki-Matilda
Høegh-Damip oqaluttarfimmit oqaatigaa.
Tassami naak taanna kalaallisut
qallunaatullu oqalussinnaagaluartoq, siunissami qulakkeerneqarsinnaanngimmat
siunissami qinigaasartussat qallunaatut oqallorissuunissaat. Taamaassappammi
oqaatsitik atorlugit oqalugiareernerminni folketingimut ilaasortanik allanik
oqalliseqateqarsinnaassanngimmata.
Kalaallisut oqalussinnaaneq inuinnaat
naalakkersueqataaneranni pisinnaatitaaffiusoq
Taamaattumik isumaqatigiittoqarpasippoq toqqaannartumik nutserisarnermik aaqqiissuteqartoqartariaqartoq, tamannalu
milliardikkaanik aningaasartuutaanngikkaluartoq aamma nutserisussanik
amerlasuunik pisariaqartitsinngikkaluartoq, maanna atuuttumit
pitsaanerungaartussaasoq.
Aaqqiissutissallu taamaattup atuutilersinneqarnissaa,
Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Folketingimut ilaasortap Aaja Chemnitzip
sulissutiginiarpaa.
– Anguniarneqartoq tassaavoq, inuinnaat
naalakkersueqataaneranni pisinnaatitaaffiup qulakkeerneqarnissaa. Nunatsinni
najugallit tamarmik taamaalillutik qinigassanngortissinnaassammata, aamma
kalaallisuinnaq oqalussinnaagaluartut. Taamaattumik toqqaannartumik
nutserinermik pilersitsisoqartariaqarpoq, soorunami qallunaatut
oqalussinnaanngikkaanni qallunaatut nutserinissaq ajornakusuussammat.
Ullumikkut nutserinermik aaqqissuussineq qallunaatut oqalussinnaanermik
tunngaveqarpoq. Tamanna allanngortittariaqarparput.
Tapiissutit pitsaanerusumik atorneqarsinnaasut
Partiit allaffiinut qaammammut tapiissutit 67.000
koruunit pitsaanerusumik atorneqarsinnaasut Aaja Chemnitz isumaqarpoq.
–
Ullumikkut partiit allaffiinut nutserisoqarnermut aningaasaliisoqartarpoq.
Folketingimi Nunarput pillugu pingaarutilinnik oqallittoqartillugu aningaasat
taakku atorlugit toqqaannartumik nutserisoqartarsinnaagaluarpoq. Soorlu
ammaanersiorluni oqallinnerni, naalagaaffeqatigiit pillugit oqallinnerni,
Issittoq pillugu tusarniaanermi aamma naggataarutaasumik oqallinnerni. Tassa
ukiumoortumik oqallinnerni sisamaasuni Nunarput pillugu oqallinnerusuni. Piviusorsiortumik aaqqiissutissarsiorneq Folketingimi oqaatsit pillugit oqallinneq Danmarkimi Nunatsinnilu
misigissutsinik qaffakaatitsiviulluarpoq.
Taamaattumik Aaja Chemnitz aamma
isumaqarpoq, pitsaanerusumik naaperiarfissarsiortoqartariaqartoq.
- Isumaqarpunga illuatungeriit (siunnersuuteqartoq
siulittaasoqarfillu, aaqq.) naapisinnissaat pingaaruteqartoq, oqallinnerummi
nalaani imminnut qanilliartoratik ungasilliartuinnarsimammata. Nunatta
piumasaata illersornissaanut peqataarusuppunga, inuinnaat
naalakkersueqataaneranni pisinnaatitaaffiup qulakkeerneratigut, tamatumalu
peqatigisaanik piviusorsiortumik aaqqiissutissarsiornerup qulakkeerneratigut,
oqarpoq.
Aaqqiissutissat allaanerusut
Folketingip siulittaasoqarfiata pilersaarutit
malillugit maannakkut nutserinermut aaqqissuussineq 2025-p ingerlanerani
nalilersuiffigisussaagaluarpaa, nalilersuinissarli tamanna maanna
siuartinneqarpoq. Folketingillu siulittaasuata Søren Gadep Sermitsiamut
oqaatigaa, oqaaseqartitatut Kalaallisut Savalimmiormiusullu oqaaseqarsinnaaneq
pingaaruteqartoq.
”Taamaattumik aamma naammagisimaarpara,
siulittaasoqarfimmi amerlanerussuteqartut siorna aalajangermata,
oqaaseqartartup oqalugiaataa qallunaatut atuarneqassappat tamanna
ajornarunnaarsinneqassasoq. Tamatuma saniatigut aalajangiunneqarpoq,
Siulittaasoqarfiup aaqqissuussineq 2025-p affaani siullermi nalilersorumaaraa,
siunertaq naapertorlugu ingerlanersoq takuniarlugu. Folketingip
ammaanersiorneqarnerani oqallinneq pilersinneqarsimasoq eqqarsaatigalugu,
nalilersuinissaq siuartinneqarpoq, piaarnerpaamik pisussanngorlugu.” Søren Gade
naapertorlugu, periarfissat allat, ilaatigut ataatsikkut nutserisarneq,
eqqartorneqassapput:
Søren Gadep oqaatigaa, periarfissat allat,
ilaatigut toqqaannartumik nutserisoqartarneq oqallisigineqassapput:
“Maannakkut
periuserineqartoq qanoq ingerlanersoq isummiussereernata misissussavarput,
aamma aaqqiissutissat allat, ilaatigut toqqaannartumik nutserisoqarsinnaaneq
oqallisigissavavut. Sulili
siusippallaarluni qanoq angusaqassanerluta oqaatigissallugu. Aaqqissuussineq
nutaaq Folketingip Siulittaasoqarfiani nutaamik
aalajangiiffigineqaqqaartussaavoq,” Søren Gade oqarpoq.
