Aaja Inatsisartunut qinigassanngortissanerluni eqqarsarfeqarpoq
Maannakkorpiaq folketingimut ilaasortaq Aaja Chemnitz nunatsinni angerlarsimavoq. Partiiminillu oqaloqatiginnippoq. - Aalajangiisoqareerpat erseqqissumik nalunaaruteqarumaarpugut. Kisianni Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni suliassaqarpoq pingaarutilimmik suliarineqartariaqartumillu, tassaavorlu saammaasseqatigiinnermik suliaqarneq, taannami atorfissaqartikkatsigu siunissaq eqqartussagutsigu.
IA-p folketingimut ilaasortaatitaata Aaja Chemnitzip eqqarsarfimmiippoq piffissami matumani. Inatsisartunummi qinigassanngortissinnaanissaminik eqqarsaatersorpoq. Kisianni aamma allamik Aaja Chemnitz eqqarsaateqarpoq, tassa oqaluttuarisaanermi misissuinerup naggataatigut isumakkeerfiginninnissamut ingerlariaqqinnissaq. - Siunissaq aamma sammissallugu pisariaqartipparput, oqarpoq Sermitsiaq-mut.
Assiliisoq: Leiff Josefsen
Folketingimi ilaasortaq Aaja Chemnitz (IA) suli nalunaaruteqarsinnaanngilaq IA-p Inatsisartunut qinigassanngortitaasa allattorsimaffianniissanerluni.
- Kisianni uppernarsarsinnaavara massakkut Nuummiikkama parteeralu peqatigalugu oqaloqatigiinnernik ingerlatsivugut, siumoortumik naaggaarsinnaanngilara qinigassanngortissanerlunga, erseqqissumillu nalunaaruteqarumaarpugut qanoq aalajangernitsinnik, Aaja Sermitsiamut oqarpoq.
Saammaasseqatigiinnissamik suliaqarnissaq pingaaruteqarpoq
Kisianni aamma Aaja Chemnitz pingaaruteqartitaminik maanna ukkassivoq, tassaavorlu kinguaariit siuliisa nalaanni pisimasut, nunatta Danmarkillu akornanni pissutsinik annertuumik aalassatsisimasut suliarineqarnissaat. Pingaartumik pisimasut naapertuilluarnerunngitsutut isigisaasut sakkortuumik oqallisaalerlutik.
- Piffissaq maanna nalaatarput misigissutsinik annertuumik pilersitsivoq, pisimasut saqqummeraangata oqallinnermi nipi sakkortusinnaavoq akerleriinnermillu allaat pilersitsisinnaasarluni.
- Tamanna aamma pissusissamisoorpoq pisariaqarlunilu nalaanneqarsimasut avaqqunneqarsinnaanngitsut eqqarsaatigalugit, ilaatigut aliasunneq, kamanneq pakatsinerlu qisuariaatigineqartarput, apeqqutinillu akissutissarsineqanngitsunik amerlasuunik suli pilersitsisarlutik. Tamatumalu saniatigut eqqaamassavarput ullumikkut inoqarmat oqaluttuarisaanermi imaannaanngitsunik aqqusaagaqarsimasunik, taakkulu aalajangiinerit sunniutaanik misigisimasaqartuupput, taakkulu, allanit pingaarnerusutut, isumassorneqarnissaat isumagineqartariaqarpoq.
Assortuuttoqarnerani soqutiginnittumik isiginnaartoqarpoq
- Qanorluunniilli ittoqaraluarpat, eqqaamassavarput aamma siunissamut tunngatillugu eqqarsartariaqaratta, tassanilu pingaaruteqarpoq eqqaamassallugu siuliani pisimasut, pingaartumik pisimasut taartut uninngaarfigiinnarsinnaannginnatsigit, taamaammat politikkikkut oqallinnerit tassanngaanniit taamaallaat aallaaveqartinneqassanngitsut, tamannami ulorianarsinnaavoq, pingaatumik eqqarsaatigalugu, amerikamiut Kalaallit Nunaannut soqutiginninnerat annertusiartuinnarmat.
Aaja aperaaq nunat (Kalaallit Nunaat, Danmarki aamma Savalimmiut, red.) piareersimanersut aaqqiissutissarsiussallutik ataatsimoorfiusumillu nassaarniassallutik, siumut isiginnittumik, ullumikkut inuusaqarnermik, siunissamilu suleqatigiinnermik, taava pingaaruteqarpoq saammaasseqatigiinnissamik siunertaqarluni ingerlatsinissaq, attuumassuteqartut tamarmik peqataaffigisaannik.
Taassuma innersuussutigaa Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni oqaluttuarisaanermi pisarsimasunik misissuineq, misissuititanullu suliakkiut juni 2022-mi akuersissutigineqartoq.
- Misissuinerup taassuma ilutigisaanik saammaasseqatigiinnermik suliaqarneq ingerlanneqartariaqarsorinarpoq, tamatumani peqataasut tamarmik ilumoorfiginnillutik peqataappata, tamannalu iluatsissappat, ataatsimoorluta aaqqiissutissanik nassaarsinnaavugut, taamaalillutalu oqaluttuarisaanermi kapitalit taakkua akornatsinni akornutaasututut inissisimajunnaartillugit, Aaja Chemnitz oqarpoq.
