Canadami naalakkersuisut timmisartunik alapernaarsuiffiusinnaasunik arfinilinnik Saab GlobalEye-nik pisiniarlutik pilersaaruteqartut Canadamiut ministeriunerat Mark Carney illersornissaq pillugu saqqummersitsineq maajip 27-ani ammarneqarmat oqarpoq.
USA-mi præsidentip Trumpip Canada Kalaallit Nunaallu USA-mut ilanngunneqarnissaat sivisuumik kissaatigisimammagu Canadap illersornissamut tunngatillugu suliffissuaqarnermik pinngitsuuisinnaannginnermi annikillisinnissaa sivisuumik takorluugaareersorlu taama nalunaaruteqartoqarpoq.
Canadami naalakkersuisut timmisartunik alapernaarsuiffiusinnaasunik arfinilinnik Saab GlobalEye-nik pisiniarlutik pilersaaruteqartut Canadamiut ministeriunerat Mark Carney illersornissaq pillugu saqqummersitsineq maajip 27-ani ammarneqarmat oqarpoq.
USA-mi præsidentip Trumpip Canada Kalaallit Nunaallu USA-mut ilanngunneqarnissaat sivisuumik kissaatigisimammagu Canadap illersornissamut tunngatillugu suliffissuaqarnermik pinngitsuuisinnaannginnermi annikillisinnissaa sivisuumik takorluugaareersorlu taama nalunaaruteqartoqarpoq.
Canadamiut timmisartunik sorsuutinik F-35A-nik pisiuaannarniarnerlutik imaluunniit timmisartunik assigiinngitsunik, ilaatigut Saab F-39A Gripenimik, atortussarsiulerniarnerlutik maannakkut aamma eqqarsaatigilerpaat.
Canadamiut timmisartut alapernaarsuutit pillugit Saab-imik suleqateqarnerat iluaqutaangaarpoq, taakkumi timmisartut Bombardier Global 6500-t Torontomi sananeqartarput.
- Saab-imit GoldenEye Canadap sakkutuuinut Issittumi ulorianartorsiortitsisunik paasiniaanissamut pinaveersaartitsinermullu iluaqutaalluinnarumaarpoq, Carney oqalugiarnermini oqarpoq.
Danmarki aamma peqataasinnaalersoq
Svenskit Canadamiullu timmisartuutaat alapernaarsuutit Danmarkittaaq timmisartunik alapernaarsuutinik nutaanik pisinissamut eqqarsaatigisimavai, maannamulli Amerikamiut Boeing P8-Poseidon-iannik pisinissaat ilimanarluinnarpoq. Boeing P8-Poseidon Nato-mi Issittumilu danskit illersornissaqarfiata suleqatigisaannit, ilaatigut USA-mit, Norgemit, Canadamit, Tysklandimit Tuluillu Nunaannit, atorneqareerpoq.
Taamaakkaluartoq Danmarkip Canada ilaarlugu Global Eye-systemimik pisiniarluni aalajangerpat, tamanna ajornanngilaq, Sverigemi naalakkersuisut timmisartunik alapernaarsuiffiusunik sisamanik Danmarkimi tunisinissartik siorna apriilimi akuerisimavaat.
Atortussiaq Global Eye alapernaarsuutaavoq Canadami Bombardier suleqatigalugu Sverigemi Saab-imit sananeqartartoq. Atortussiaq timmisartunut Bombardier Global 6000-nut ikkunneqartarpoq. Timmisartoq taanna Bombardierip timmisartuanik CRJ-mut, ilaatigut SAS-ip Danmarkimi timmisartuussisarnerani atorneqartartumut, assinguvoq. SAS-ip timmisartua – CRJ 900 – ilaasunut 90-inut inissaqarpoq.
Timmisartoq CRJ timmisartunit Challengerimit ineriartortinneqarsimavoq, danskillu sakkutuui silaannakkut angalasartut sisamanik peqarput. Taakkku 1997-imi pisiarineqarput – maannalu aserfallatsaalineqarsinnaajunnaarlutik.
Saabip timmisartoq allanngortillugu alapernaarsuutitut, ilaatigut radarimik Eriye Extended Rangemik nutaaliaasumik annertuumik qulaaniittulerlugu, timmisartunngortittarpaa.
Radarip alapernaarsukkat appasissumi 450 kilometerit missaannik ungasitsigisut nalunaarsorsinnaallugillu silaannaq 650 kilometerinik siammasissusilik alapernaarsuiffigisinnaavaa.
Timmisartoq akunnerit aqqanillit tikillugit silaannarmiissinnaasarpoq, tamannalu Issittumi nakkutilliinermi minnerunngitsumillu annaassiniarnermi iluaqutaangaarsinnaammat Challenger Issittumi Sakkutooqarfiup ajunaartut sumiinnerannik paasiniaanermi qulimiguuliup umiarsualluunniit apuuffissaannut apuunnissaata tungaanut maannamut atortarsimavaa.
Sverigemiut alapernaarsuutaat nutaajuvoq maannamullu Saudi Arabiami sakkutuunit timmisartortartunit kisimi atorneqarluni, taakkulu timmisartunik tallimanik 2020-mit 2024-mut tunniunneqartunik pisisimapput. Sverige timmisartunik pingasunik 2027-mi tunniunneqartussanik inniminniivoq. Timmisartut akii ilisimaneqanngillat, kisiannili timmisartoq ataaseq 1,75 aamma 2,5 milliardit koruunit akornanni akeqassangatinneqarpoq.
