Aalisarnermut inatsit nutaaq piviusunngorpoq
Illuatungiliuttut akerliugaluartut sisamanngornermi unnukkut Inatsisartuni sivisuumik oqalliseqqittoqareersoq, aalisarnermut inatsisissatut siunnersuut akuerineqarpoq
Aalisarnermut inatsisissaq nutaaq sisamanngornermi unnukkut 21-10-mik taasisoqarnerluni akuerineqarmat, Inatsisartut ima taasipput.
Foto: Oline Inuusuttoq Olsen
Aalisarnermut inatsisissamut nutaamut siunnersuut sisamanngornermi pingajussaaneerneqarmat, tamanna sivisuumik oqallinnermik kinguneqarpoq.0
Inatsisartut ullaap tungaani aqqaneq marluk qeqqalersoq oqallisilerput, aatsaallu unnukkut arfineq marlunngulivissoq inaarutaasumik taasisoqarpoq.
Oqallinneq immikkoortunut marlunnut avinneqarsinnaavoq, immikkoortoq siullermi naalakkersuisooqatigiit IA Siumullu oqaaseqartartui oqaaseqarput, kingornalu oqaaseqartartut apeqquteqartunik oqalliseqateqarput.
Naleraq Naalakkersuisunut tamarmiusunut tatiginninnginnermik taasititsisoqarnissaanik siunnersuuteqarmat unikkallartoqarpoq, taasititsinerlu naalakkersuisooqatigiinnit pinngitsoortinneqarpoq.
Inunnut tunngasumik oqallinneq
Immikkoortup aappaani illuatungiliuttut oqaaseqartuisa oqaluttarfimminngaanniik aalisarnermut inatsisissaq isornartorsiorpaat, tassanilu illuatungiliuttut immikkut aalisakkanik suliffissuarnut kinguneqaatissatut suliffissanillu annaasaqarsinnaanermik, sinerissap qanittuani pisassat eqiterunnissaannik kiisalu avataasiorluni pisassat siammarneqarnissaanni kinguneqaatissatut aarleqqutigisatik oqaatigaat.
- Atagu utaqqilaaqqaarallarata kinguneqaatissaalu erseqqinnerusumik qulaajaavigalugit. Aalisartut akiliisinnaajunnaarnissaat fabrikkillu matunissaat oqariartuutigineqarput. Tamakku quiananngillat, ilaatigut Jens-Frederik Nielsen oqaaseqarnermini naalakkersuisooqatigiinnut taama saaffiginnippoq.
Oqallinneq ilaatigooriarluni sakkortusillunilu inuttarsiuinerulertarpoq, Assersuutigalugu Kuno Fencker, Siumut Jens Napãtôk’ assortoreerlugu, Naleqqamut ilaasortaasimanerminik peqqissimilluni oqartoq. Kuno Fencker 2020-mi Naleqqami ilaasortaajunnaarpoq.
Kielsen naggasiivoq
Pingajussaaneerinninnermi Aalisarnermut Naalakkersuisoq Kim Kielsen (S) oqaluttarfimmi siulliullunilu kingulliuvoq.
Kim Kielsen arferngup missaani oqallinneq pingaarnersiorniarlugu oqaluttuarfimmut qaqigami, Naalakkersuisut inatsimmik akuersinissamut naammattumik paasissutissaateqarnerat, sattaaserlunilu sulineq ingerlanneqanngitsoq erseqqissaavoq.
Naak illuatungiliuttut akerliliissuteqaraluartut sisamanngornermi unnukkut 21-nik isumaqatigineqarluni, qulinillu akerlilerneqarluni siunnersuut akuerineqarpoq.
Partii Naleraq, Demokraatit Atassullu akerliullutik taasipput.
Aalisarnermut inatsisit nutaaq sivisuumik piareersarneqareerluni ukiorpassuarnilu oqallisereernermi piviusunngorpoq. Inatsilli nutaaq juullip ukiortaallu akornanni tusarniaassutigineqaleramili arlalinnit sakkortuumik akerlilersorneqarpoq.
Aalisarnermut Naalakkersuisoq Kim Kielsen (S) iluarisimaarinnittoq taasinerup kingorna ataatsimiittarfik qimappaa.
Assiliisoq: Oline Inuusuttoq Olsen
Ukiuni tallimani najugaqarnissamik piumasaqaat, aalisarnermilu ingerlatsisut tamakkiisumik kalaallinit pigineqarnissaannik piumasaat, siunnersuutip pingaarnertut imaanut ilaapput.
Taamattaaq avataasiorluni aalisarnermi pisassat qaffasinnerpaaffilerneqarput, tamatumalu ingammik aalisartitseqatigiiffissuaq Polar Seafood eqqussavaa, taakkulu inatsimmut nutaamut nalimmassaajumallutik pisassanik tuniniaassariaqassapput.
Taamattaaq Royal Greenlandip pisassaataasa annikillineqarnissaat siunniunneqarpoq, tassungalu procentiliisoqarnanilu piffissaliussisoqanngilaq.
Tamatuma saniatigut sinerissap qanittuani aalisarnerup ilaani inunnut ataasiakkaanut pisassiissutit tunineqarsinnaasut atulersinneqarput.
