Aki-Matildap Siulittaasoqarfimmut maalaarnera kinguneqartinneqanngilaq
Aki-Matilda Høegh-Damip Rasmus Jarlovip konservativimeersup Folketingimi oqalliseqatiginerata kingorna maalaarutaa Folketingip Siulittaasoqarfiata kinguneqartissanagu aalajangerpaa.
Aki-Matilda Høegh-Dam: - Danmarkimut ajortumik iliuuseqarnerunngilaq.
Siumut Folketingimi
Aki-Matilda Høegh-Damip naammagittaalliuutini iluatsinngilaa. Taassuma Rasmus Jarlovip oqaasii assigiinngisitsisutut nikanarsaataasutullu isigalugit maalaarutiginikuuaa. Folketingimi ilaasortap kinaassutsini pillugu nikanarsarneqartutut misigisup Siulittaasoqarfiup aalajangiinera pakatsissutigaa.
Takussutissaq: Oqallinneq tamaat uani atuaruk
Aalajangiussami Folketingip siulittaasuanit Søren Gademit atsiorneqartumi eqqaaneqarpoq Folketingip siulittaasuata ataatsimiinnerit aqussagai “eqqissisimasumik ataqqinnippaluttumillu oqallittoqarnissaa isumagalugu”.
Søren Gade nangilluni allappoq:
- Siulittaasup ataatsimiinnermi pisut eqqortumik ataqqinnippaluttumillu oqallinnermut naapertuutinngitsutut isigisani aalajangiiffigisinnaavai. Oqallinnermilu pissutsit pineqartut tunngavigalugit tamanna piaartumik pissaaq.
- Siulittaasoqarfik naapertorlugu Folketingip ataatsimiittarfiani oqallinneq ataqqinnittumik ingerlanneqassaaq, Folketingimilu ilaasortat naligiimmik, torersumik ataqqinnittumillu imminnut pissuseqarfigissapput. Siulittaasoqarfik naapertorlugu tamanna ingammik atuuppoq ilaasortat allat inuttut atugaannik, soorlu inuiaassusaat, oqaasii, suiaassusaat, upperisaat, ilinniagaat, inuussutissarsiutaat il.il., eqqartuinermi.
Sinaakkutit siammasissut
- Aammattaaq siulittaasoqarfik isumaqarpoq Folketingimi ilaasortat ataasiakkaat Folketingip ataatsimiittarfiani oqaaseqarsinnaanerisa sinaakkutaat siammasissuussasoq, tamanna folketingimi ilaasortat suliassaminnik suliaqarnerminni killilersorneqarani oqaaseqarsinnaanerannut attuumassuteqarmat.
- Folketingimi oqallinneq ammasuusariaqartoq, oqallinnerli naligiinnermik, ileqqorissaarnermik ataqqinninnermillu tunngaveqartoq aalajangiusimassallugu Siulittaasoqarfik isumaqarpoq.
- Siulittaasoqarfiup oqallinneq pineqartoq tamaat isigalugu nalilersuiffigeqqissaarpaa. Siulittaasoqarfiup oqallinneq tamaat naliliiffigalugu qulaanilu eqqaaneqartut oqimaaqatigiissinnerisigut iliuuseqarnissamut tunngavissaqanngitsoq aalajangiuppaa. Siulittaasoqarfiup tamatumunnga atatillugu ilaatigut pingaartippaa oqallinnermi akissuteqarnissannut periarfissaqarsimanerit, siulittaasoqarfiup aalajangiinerani akissutit naggaserneqarput.
Aalajangiineq isumaqatiginngikkaa
Aki-Matilda Høegh-Damip tusagassiuutinut nalunaarummi sisamanngormat nassiussaani "oqaatsit siulittaasoqarfiullu aalajangiinerat“ sakkortuumik isumaqatiginngilaa.
- Suliami kalaallisut kinaassutsima arlaleriarluni nikagineqartutut pineqarnerani siulittaasoqarfiup iliuuseqarfigineqartariaqanngitsutut naliliinera pakatsissutigeqaara. Killiligaanngitsumik oqaaseqarsinnaatitaanerup ammip qalipaataa tunngavigalugu nikassaanermut utoqqatsissutitut atorneqarsinnaanera tupinnaqaaq, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq.
Siulittaasoqarfiup aalajangiinera “ilaasortat inuiaassutsikkut kulturikkullu tunuliaqutaat qanorluunniit oqallisigineqarsinnaasutut eqqunngitsumik pineqarsinnaasut nipaatsumik akuerineqartutut paasineqarsinnaasa” taassuma tikkuarpaa.
Annilaarnartoq
- Inuiaqatigiittut inuiaassusaat qanoq ittuunerallu nassuiaasersorneqaannarsinnaanngorsimanera annilaarnarpoq, naqqinneqaraluarunillu tamanna kinguneqartinnagu. Taamaattoqarsinnaanngorsimappat immitsinnut qanorluunniit taasinnaanngorsimavugut, piviusoq soqutiginagu, oqarpoq.
Siulittaasoqarfiup aalajangiinera "Folketingip ilaasortami kinaassusianik pisinnaatitaaffiinillu, ingammik nunap inoqqaavinut ikinnerussuteqartunullu sinniisuutitanut tunngatillugu, qanoq illersuisarneranik“ pingaarutilinnik apeqqutinik qaqitsisoq taanna isumaqarpoq.
