Inuit pisinnaatitaaffii pillugit siunnersuisoqatigiinnit (IPS) kamassimaqisunit tusarniaanermi akissut sapaatit akunnerani kingullermi Danmarkimi Inatsisinik atuutsitsinermut ministereqarfimmut annguppoq.
Inatsisissatut siunnersuut eqqartuussivikkoortumik nalunaarsuinermut nammineerluni atorneqarsinnaasumut inatsisissatut siunnersuut qitiuvoq, taamaalilluni siunissami digitaliusumik nalunaarsuisoqarsinnaalerluni maannakkutut pappiliarsorani.
Inuit pisinnaatitaaffii pillugit siunnersuisoqatigiinnit (IPS) kamassimaqisunit tusarniaanermi akissut sapaatit akunnerani kingullermi Danmarkimi Inatsisinik atuutsitsinermut ministereqarfimmut annguppoq.
Tusarniaaneq
isornartoqartoq
Kalaallit Nunaanni Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit (IPS) ilaatigut digitaliusumik eqqartuussivikkoortumik nalunaarsuisalernissamut inatsisissatut siunnersuut pillugu tusarniaanerup ingerlanneqarnera assuarnartippaat. Siullertut tusarniaanermi atortussat juulip aappaani nassiunneqartut juulip 30-ata tungaanut killeqarput. Tassalu aasaanerani sapaatit akunnerini sisamani. Tamannalu pivoq naak inatsisit pitsaassusissaannut ilitsersuummik taaneqartartoq naqissusiigaluartoq inatsisissatut siunnersuutit aasaanerani siusinnerpaamik atuanngiffeqarnerup naammassinerata kingornagut ullunik qulinik piffissaqartumik nassiunneqartassasut. Taamaassappat aggustip 21-anut killeqassagaluarput, IPS naqissusiivoq.
Tusarniaanermilu atortussat aamma taamaallaat danskisut nassiunneqarsimapput, nalunaartoqarluni kalaallisuumut nutserneqarnissaat sapinngisamik tuaviornerpaamik malinnaasoq. IPS-illi marloriarlutik kalaallisut atortussat pissarsiariniarsimagaluarpaat, aatsaallu juulip 15-ani tigusimallugit. IPS tusarniaanermi piffissaliussamik sivitsuinissamik qinnuteqarsimagaluarpoq atortussat kalaallisoortut kingusinaarnerat tunngavigalugu. Inatsisinik atuutsitsinermut ministereqarfik tamatumunnga itigartitsivoq tunngavilersuutigalugu, Nalaakkersuisut kissaatigigaat siunnersuut Inatsisartut ukiaanerani katersuunneranni suliarineqassasoq. IPS-ip tupigaa tusarniaanermilu akissummini uparuarlugu ministereqarfiup atortussat siusinnerusukkut nassiussimasariaqaraluarai.
Inatsisissatut siunnersuut eqqartuussivikkoortumik nalunaarsuinermut nammineerluni atorneqarsinnaasumut inatsisissatut siunnersuut qitiuvoq, taamaalilluni siunissami digitaliusumik nalunaarsuisoqarsinnaalerluni maannakkutut pappiliarsorani.
Eqqartuussivikkoortumik nalunaarsuineq tassaavoq pisortatigoortumik nalunaarsuineq assersuutigalugu qamutinik imaluunniit pigisanik. Kalaallit Nunaanni eqqartuussivikkoortumik nalunaarsuinerup ullutsinnut naleqqunnerulernissaa ilassilluarneqarpoq. Aaqqiissutissarli Danmarkimi Inatsisinik Atuutsitsinermut ministereqarfimmit inatsisissatut siunnersuummi saqqummiunneqartoq annertuunik ajornartorsiutitaqarpoq. Nammineerlunimi nalunaarsuinermut aaqqissuussaq taamaallaat danskisut allassimassaaq, ”kalaallisuunngortinnissaanut aningaasatigut periarfissaqanngimmat”, tusarniaanermi atortussani allassimavoq.
Tamanna inuit pisinnaatitaaffiinut akerliuvoq. Kukkusumik tulleriiaarinerusimassaaq, aningaasaqarneq innuttaasut namminerisaminnik oqaasiinut sanilliunneqarluni, Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit allapput, tusarniaanermilu akissumminni naqissuserlugu:
”Tamanna tunngavigalugu IPS-imit akuerineqarsinnaanngilluinnarpoq, tamannami Kalaallit Nunaanni innuttaasunut tamarmiusunut inuit pisinnaatitaaffiinik annertuumik unioqqutitsinerussaaq.”
Inatsisissatut siunnersuummi siunertaagaluarpoq ilaannikkut immikkut akuerineqarluni digitaliusumik nammineerluni aaqqissuussap atorsinnaanissaa, nalunaarsuiniartoq oqaatsit peqqutigalugit aaqqissuussamik atuisinnaassanngippat. Tamannali naammaginanngilaq, IPS isumaqarpoq. Oqaasertalersuinerlu ima isikkoqarpoq inatsisiliortup aallaavigigaa oqaatsitigut aporfiusinnaasut qaqutiguussasut, IPS-ip isaannit tamanna paarlattorluinnaanik inissisimalluni. Innuttaasummi amerlanersaannut danskit oqaasii tassaassapput allamiut oqaasii, ilitsoqqussaralugu oqaasiunatik.
Ilaatigut oqaaseqatigiinni siunnersuutigineqarpoq immikkut akuersissuteqartoqarsinnaaneq pillugu maleruagassiortoqarsinnaasoq pinngitsaalisamiunngitsorlu. Allatut oqaatigalugu piareersimasumik ilitsersuutitaqanngilaq oqaatsitigut aporfiit kingunerisaanik kalaallisut oqaluttariaqartoqartillugu suliat qanoq suliarineqassanersut.
Assigiinngissutit
Taamaattumik IPA-imit inerniliisoqarpoq digitaliusumik nammineerluni eqqartuussivikkoortumik nalunaarsuinissamut pilersaarutit eqqunneqarsinnaanngitsut, minnerpaamik aningaasassaqalersinnagu oqaatsitigut aporfiugallartut ikaarsaariarnermi qanoq iliuuseqarfigineqassanersut pillugu – pilersaarusiortoqarlunilu taamatut aaqqissuussineq qaqugu kalaallisut atorneqarsinnaalissanersoq - IPS allappoq.
Tamatumunnga atatillugu siunnersuisoqatigiit tikkuarpaat Kalaallit Nunaanni innuttaasut tamarmik assigiimmik digitaliusumik aaqqissuussamik atuisinnaassanngitsut. Ilaatigut digitaliusumik atuineq interneteqarnerlu Danmarkimisut atuagaatiginngimmat. Nunatsinni internet akisuneruvoq, tamatumalu saniatigut sumiiffinni tamani patajaatsumik sukkasuumillu internetsimut atassuteqartoqarani.
Ministerimut apeqqutit
Tusarniaanerup kalaallisoortai pillugit periuseq taavalu inatsisinik
atortitsinermut ministerip tusarniutigineqartut kalaallisut saqqummersinneqartuaannarnissaat
qulakkeerniarnerai Folketingimut
ilaasortap Aaja Chemnitzip (IA)
paaserusuppaa.
Inatsisinik atortitsinermut ministerip Peter Hummelgaardip
apeqqummut akissuteqarallarpoq. Tassani allassimavoq apeqqut piffissarititaasumut killiliussap
iluani akinissaa angumerisinnaanagu. Pissutaasoq: Aasaanerani
sulinngiffeqarneq. Inatsisinik
atortitsinermut ministerip naatsorsuutigaa apeqqut septembarip aallartinnerani akissutissarsissallugu.
Taamaattumik IPS isumaqarpoq digitaliusumik imminut kiffartuunnissamut aaqqissuussinerit avaqqullugit aaqqissuussisoqassasoq, taamaalilluni assigiinngisitsisoqarani soorlu Kalaallit Nunaanni sumiiffinni inukinnerusuni innuttaasunik.
Digitaliusumik eqqartuussivikkoortumik nalunaarsuinermut inatsisissatut siunnersuut aamma allatulaaq ittunik ilaqarpoq. Assersuutigalugu siunnersuutigineqarpoq siunissami landsdommerit marluusariaqartut sulianik amerlasuunik sivisuumillu sullissisarnermut aaqqiissutissatut. Aamma siunissami periarfissaqassaaq eqqartuussisut 70-74-inik ukiullit atorneqarsinnaanissaannik, naak taakku soraarninngoreeraluartut. Pingajuattut Kalaallit Nunaanni ikiortariaqartunut ataqatigiissaarisumik pilersitsisoqarnissaa.
IPS tunngaviatigut suliassaqarfinnut pingasunut isumalluarpoq, aammali digitaliusumik eqqartuussivikkoortumik nalunaarsuisoqartalernissaanik siunnersuut sakkortuumik akerlilerlugu.
”IPS isumaqarpoq nammineerluni digitaliusumik eqqartuussivikkoortumik nalunaarsuisalernissami siunertaasoq kalaallit oqaasii atorlugit atorneqarsinnaanngitsoq sakkortuumik isornartoqartoq, tamannalu tunngavigalugu IPS-imit ersarissumik inassutigineqarpoq siunnersuut taamatut isikkoqartillugu akuersissutigiNEQASSANNGITSOQ”, IPS tusarniaanermi akissummini allappoq.
