Alaska USA-mut tunineqarmat

Alaskap oqaluttuassartaa suua, pisinerlu nunap inoqqaavinut tamaani najugaqartunut Amerikamiut tigusimmata qanoq kinguneqarpa?

Videnskab.dk-p ilisimatusartut marluk tamatuminnga aperai.

Russit siulliullutik nunap inoqqaavinik 1700-kkunni attaveqalerput, taakkulu tassaanerupput nunap inuii Inuit, Yupik, Aleutillu. Taakku piffiit najugaat pinngortitap pisuussutaanik soorlu qisunnik, uumasunik aalisakkanillu ulikkaarput – kingornalu aamma gaseqarlunilu uuliaqarluartoq paasinarsivoq.

Ruslandip 1867-mi pigisani ullumikkut danskit aningaasaat malillugit 1 milliard koruunilerlugu USA-mut tunimmagu, ukiut 100-t ingerlareersut aatsaat Alaska 1959-mi USA-p naalagaaffiisa 49-uannut naalagaaffinngorpoq.

Anne Merrild, Aalborgip Universitetiani professori aamma Bæredygtighed og Planlægningimi institutlederip, Issittumi illoqarfiit aatsitassarsiorfiit ilisimatusarfigai, namminerlu Kalaallit Nunaanni Narsami inunngorpoq. Taamattaaq Alaskap avannaanni uuliasiorneq gasisiornerlu suliaqarfigai. Sulinermilu tassani qalluinerup nunap inoqqaavinut inuiaqatigiivinullu kinguneqaatai misigai. - Amerlasuut Alaska qissimigaartarpaat, tassanilu qalluinerup pitsaasumik malittarisassaqartinneranik isumaqartarlutik. Takusakkali taamaanngillat.

Avannaani North Slopemi nunap immikkoortuanik taaneqartumi 1968-mi uuliamik annertoorujussuarmik nassaartoqarnerata kingorna, 1974-mi inatsit akuerineqarpoq. Taanna Alaska Native Claims Settlement Act (ANCSA) taanneqarpoq. Tassuuna nunap inooqqaavi tunisassiornermik iluaqutserneqarnissaat isumagineqartussaavoq, akileraarutimmi akitsuutillu Washingtonimi naalagaaffeqatigiinnut tuttarput.

- Nunap inoqqaavisa pisuussutinut sulianit pilersinneqartunit periarfissaqarnissaasa qularnaarnissaa eqqarsaataaqqaarpoq, taanna oqarpoq imalu nangippoq:

- Aningaasalli annertunerusumik Washingtonimut ingerlasarnerat misigineqarpoq. Tamannalu soorlu Kalaallit Nunaanni Nuummi Danmarkimilu arlaleriarlunga misigisarpara. Tamanna issittormiut piffimmik avataannit naalakkersuisunit malittarisassiuunneqartarnermikkut ilungersunartorsiutaavoq.

 Alaska assigiinngiiaartorpassuarnik nalaataqarfiuvoq

- Alaskalli oqaluttuassartaa inatsiserpassuarnik, malittarisassarpassuarnik qitiusumillu naalakkersuisunit kingornalu Alaskami namminermit siunnerfinnik kusanartorpassuarnik ulikkaarpoq, Frank Sejersen, Københavnip Universitetiani Kalaallit Nunaat Issittorlu pillugu ilisimatusarfimmi lektori oqarpoq.

- Akersuunnernilu taakkunani Inuit nunallu inoqqaavi allat ajortut marluk akornannut kiggigunneqartarput.

Nammineq aalajangiisinnaanermut, inuiaqatigiit ineriartornerannut Alaskallu siunissaanut. Qitiusumik naalagaaffimmit, kommunimi piffimmilu.

- Aaqqissuussaanikkut periarfissat aassigiinngitsorpassuupput, tassanilu tunngaviusumik ajornartorsiut manna aaqqinniarneqartarpoq; qanoq ililluta nammineq inuunerput, siunissarput inuiaqatigiitsinnilu aalajangiisinnaanermik periarfissaqalissaagut? Frank Sejersen oqarpoq.

Assigiinngitsorpassuit kikkut kuunni kapisilinnik aalajangiisarnerannik kikkullu aalisariarnermi aalaaniarnermiluunniit nunap immikkoortuinik aqutsisuunersut paasissallugu ajornarsisarpoq.

- Tamakkulu Issittumi nunap inoqqaavisa amerlasuut sorsuutigaat, tassa igalaakkut silammut qissimillutik nunartik pisuussuterpassuarnik ulikkaartoq isigaat, aammali pisuussutit kujammut annissorneqarnerat isigaat, Frank Sejersen oqarpoq.

- ANCSA-mik inatsit tusaraanni taassuma isumassarsiatsialaanera eqqarsaatigeqqajaaneqarsinnaavoq. Tassa nunap inoqqaavi taakkunannga aningaasassarsisartut. Peqatigisaanilli allat aningaasaliisartuupput, qaalluillutik aalajangiisarlutillu.

Inatsit nutaaq naligiinnginnermik mingutsitsinermillu pilersitsivoq

ANCSA-mik inatsisikkut nunap immikkoortuini ingerlatseqatigiiffinnik arlalinnik, ilaatigut qalluinermi nunap qaavaniittunik tamanik, soorlu qillerivinnik, qillerutinik, attaveqaatinik barakkinillu akileraarusiisussat pilersiortorneqarput. Inuit minnerpaamik aammik sisamararterutaanni nunap inoqqaavisut aaqarnerminnik uppernarsaasinnaasut nunap immikkoortuini ingerlatseqatigiissinni aktiannapput, taamaalillutillu qalluinermi sinneqartoorutinik pissarsillutik. ”Kingornali inuttortut” taaneqartut 1971-p kingorna inunngortut aktiannanngillat. Anne Merrildip nunaqarfik Nuiqsut Alaskamiittoq tikeraaramiuk, qilleriffippassuit takuai.

- Ilaatigut arnaq Marthamik atilik, ”kingorna inunngortut” ilaasoq pulaarparput, taasumalu angutaa aktiaateqarpoq. Angutaa kateqqippoq, aappassaanillu nuliami kinguaavi kisimik aktianik kingornussisussanngortippai. Maannalu taamaalilluni Martha inuiaqatigiinni 250-nik innuttaqartumi pisoorujussuarnik affarmik qatannguteqalerpoq, namminerli piitsuulluni inuuvoq.

ANCSA-mik inatsisip saniatigut kinguaariit ilaqutariillu akimorlugit naligiinnginnermik pilersitsinermi saniatigut, nunap ilusaa aamma allanngorpoq.

- Piffimi arnaq palasi pulaarpara, taassumalu piffinni siusinnerusukkut aasiffiusartuni maanna qilleriffippassuaqalernera tiguartinnartumik oqaluttuaraa. Inuimmi nunagisaminnut sakkortuumik attuumassuteqarput, maannali sumulluunniit qiviaraluaraanni isigisaq tamarmi mingutsinneqarpoq.

Maskiinarsuit aqqusinerni asfaltimik qallersugaanngitsuni angalallutik pujoralatserisut. Qillerutit qilleriffiillu illoqarfiillu avataanni sulisunut barakkersuit. Anne Merrildillu qilleriffissuit piiginnarlugit uuliasiornermik unitsitsiinnartoqarsinnaannginneranik aperigaangatik, isertitamik annaanissaat takorloorsinnaanagu akisarput.

- Ilaata uannut oqarneratut; 'we can’t live with it and we can’t live without it' (Inooqataaffigisinnaanngilagut, piginagillu inuusinnaanngilagut).

Alaska ataatsimoorfiunerminit kapitalistiskiunerusariaqarpoq

Anne Merrild avannaanni sineriammi, North Slopemi illoqarfimmi Utqiagvimmi, siusinnerusukkut Barrowitut ilisimaneqartumi paasiniaalluni misissuinermini, innuttaasut checkimik tunineqaannartarnerisa peqqinnartuusariaqannginneranik oqaluttuunneqarpoq. Aningaasat biilersuarnut neriniartarfinni avataaneersunit pilersinneqartuni nerinernut atorneqartarput. Taamaattoqarnerani aqqusernit illullu sumiginnarneqarput, taakkumi naalakkersuisut susassaqarfigaat. 

- Ataatsimut inuiaqatigiinnik sanarfinernut aningaasaliinani, aningaasat inunnut ataasiakkaanut, aningaasanik nalinginnaasumik suliffeqarfinnut piffinniittunut atuisarput, taakkuli inunnit avataaneersunit pigineqarput. Ingerlatseqatigiiffimmi qalluinermik suliaqartut iluanaaruteqarnissaq aktiatillillu salliutippaat. Taamaammat Alaskami aqqusinernut aningaasaliinani Miamimi hotelinut aningaasaliineq sinneqartoorfiunerusarpoq, Frank Sejersen oqaluttuarpoq.

- ANCSA atorlugu qitiusumik naalakkersuisut inunnut ataasiakkaanut kapitalismemillu eqqarsartaaseq Alaskamut atortuulersinniarpaat, taanna oqarpoq.

- Inuit nunallu inoqqaavisa sinnerisa taamatut eqqarsalerneranni akuulersitsineq imminermini piumaartoq, taamaalillutillu kulturitoqartik taamaatillugu aktiaatilittut Amerikamiunngorumaarnerat, tunuliaquttatut isumaavoq.

Inuuniarnikkut kinguneqaatit

Uuliasiornerullumi ingerlallualernerani atornerluineq Alaskamut annertuumik annguttoq, Anne Merrild oqaluttuarpoq. Naak The North Slopemi imigassamik nioqquteqarneq inerteqqutaagaluartoq, inuit apersugaasa ilaasa ikiaroornartut imigassallu piffimmi mittarfippassuarnut timmisartortartunit eqqussuunneqarnerat oqaluttuaraa. Soorlu Inuit piffinni allani, assersuutigalugu Kalaallit Nunaanni, Alaskami nunap inoqqaavi innuttaaqatigiinnut allanut sanillersuullugit ajornerusumik atugaqarput. Imminut toquttarneq Alaskamiuni nunap inoqqaavini 10-34-nik ukiulinni toqqutaanerusarpoq. Nunap inoqqaavi toqujaarnerusarput, napparsimanerusarlutik, sulinikinnerusarlutik, sillimmaserneqarnermikkut ajornerusumik inissisimasarput ilinniagaallu pitsaannginnerupput.

- Alaskap arfannianit avataaneersunit siullernit, aatsitassiortunit, qisunnik aalisakkanillu suliffissuarnit annertuumik sunnerneqarsimanera patsisinut ilaasinnaavoq. Namminneq pisuussutitik annissorneqartut toqqammavimmillu navianartorsiortinneqarnera namminneq timimikkut misigaat, Frank Sejersen oqarpoq.

Imminut aalajangersaaffigisinnaanikkut nunagisamullu pisinnaatitaaffeqarnikkut ajornakusoortitsineq ”naalliutaavoq taakkununngalu ungasinnerusoq isigalugu imminut ikiuutaasinnaanerunissamik aalajangersinnaanermik ajornarnerulersitsivoq.«

Kalaallit Nunaanni Alaskamilu Inuit suna assigiissutigaat?

Issittumiinneq, pinngortitami pisuussuterpassuit nunallu inoqqaajuneq, Inuit Kalaallit Nunaanniittut Alaskamiittullu taamaallaat assigiissutiginngilaat. Alaskami nunap inoqqaavi atuarfinnut nerisaqarfiutigisunut aamma aallartinneqartarput, tassanilu nunap inoqqaavisa meerartaat Amerikamiut kulturiannut sungiussitinniarneqarlutilluunniit ’nalimmassarniarneqartarput’. Kalaallit Nunaanni meeqqat arlallit danskisut tunuliaqartilerumallugit, oqaaseqartunngortinniarlugit ’pitsaanerusumillu inuuneqartilerumallugit’ Danmarkiliartinneqartarput. Danskit naalakkersuisui USA-milu qitiusumik naalakkersuisut nunap inoqqaavisa kulturiannik, oqaasiinik inooriaasaannillu aseruinerarlugit isornartorsiorneqartarput. Nunani taakkunani ajoqersuiartortut sunniuteqarput. Tamannalu atuarfinni oqaatsini aamma pivoq. Alaskami meeqqat tuluit oqaasinnik ilinniartussaapput, Kalaallillu Nunaanni danskisut ilinniartussaallutik.

- Tamakkulu tamarmik kulturikkut kinaassutsimut pitsaanngitsumik sunniuteqarput, naak ’pissaaneqartut oqaasiinik’ ilinniarneq sunniuteqarnissamik suliffeqarnissamillu periarfissiigaluartoq, Frank Sejersen oqarpoq.

Kalaallit Nunaanni Alaskamilu soriarsinnaanngitsutut misigisimasoqarpoq

Taamattaaq soriarsinnaanngitsutut misigisimaneq Anne Merrildip Kalaallit Nunaanni Alaskamilu Inunnit kingoqqisuni ilisarisinnaavaa, naak toqqammavigisat, oqaluttuarisaaneq inatsisillu pingaarutilitsigut allaanerussuteqararluartut. Ilaatigut Alaskap USA-mit nunasiaasimannginnera, soorlu Kalaallit Nunaat Danmarkip ataani taamaassimasoq. Anne Merrildili naapertorlugu taakkunani tamani nunasiaasimanerup nukii suli atuupput. - Ruslandip Alaska USA-mut tunimmagu, USA aningaasannappoq, Alaskali susaarpoq. Ullumikkut Trumpip Kalaallit Nunaat pisiarerusuppaa, Danmarkilu pisinermi isertitsisuussaaq, Anne Merrild oqarpoq.

Nunap inoqqaavi qulaatiinnarlugit pisoqartarnera Alaskami nunap inoqqaavisa Washingtonimilu naalakkersuisut akornanni saqitsaatsitsivoq. Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni pissutsini kingullermik orsugiammik qalluineq pillugu piviusulersaarutikkut tamanna takuarput.

- Kalaallilli Nunaanni soriarsinnaanngitsutut misigisimaneq iluinnaasiorneruvoq, Danmarkimullu tikkuussilluni. Alaskami ajornartorsiutit inatsisillu amerlasuut imminnut qaleriiaapput, taamaalillunilu qitiusumik naalakkersuisut Alaskallu naalagaaffia, ilaatigullu aamma kommuni sanilerisaq tikkuussiffigineqartarpoq, Frank Sejersen oqarpoq.

Trumpi Alaskami nunap inoqqaavinut qanoq sunniuteqarpa?

Ullumikkut illoqarfik nutaamik sheriffeqalerpoq, præsidentilu nutaaq sulilerpoq. Oqaaseq ’drill baby, dill’ atorlugu Donald Trumpip Alaskami piffinni nunap inoqqaavisa ANCSA-mik inatsit malillugu pigisaraluini aatsitassanik qalluinissaq pisinnaanngortinneqarpoq. Præsidentilu nutaaq Alaskami innuttaasuut qanoq sunniuteqassava?

- Qanga Nuiqsumi pisut qiviaraangakkit takusat alianarput. Kulturi annaaneqarpoq, Anne Merrild oqarpoq imalu nangippoq:

- ’Drill baby, drill’-lu tusaraangakku kulturi, inuit avatangiiserlu tassani akigineqartut aamma eqqarsaatigisarpakka.

Præsidentip nutaap naalakkiinikkut qaqqaq Denali, nunap inoqqaavisa ukiuni tuusintilinni aterititaat, Mount McKinley-nngorteqqippaa.

- Taamaalillunilumi piffimmi oqartussaaneq takutinneqartarpoq, Frank Sejersen oqarpoq.

- Soorlu kalaallit piffinnut taaguutaat qallunaatut oqaatigineqaraangata. Taamaaliornermi oqartussaaneq piffimmiinnerlu malugitinneqartarput. Alaskami qaqqarsuup taaguutaata allanngortinneqarnera, ’ilissi piginngilarsi uagununa perput’-mik oqariartorneruvoq, naak tassanngaanniit kilometerit tuusintilippassuit ungasitsigisumi najugaqaraluarluni.

Taamaalillunilu oqaluttuarisaaneq uteqqippoq.

- Kalaallit Nunaanni Alaskamilu Inuit nunallu inoqqaavisa sinnerisa aalisagaatimik aalitsanneqarnerat isiginnaartuuffigaat. Aatsitassaatimik qallorneqarneri. Orpippassuaatimik piiarneqarneri, imartami nunagisamilu uuliasiortoqarnera. Pisut ilaanni taamaallaat isiginnaartuusoqarsinnaasarpoq. Pisunilu allani aningaasannattarput, Frank Sejersen oqarpoq.

- Periuseq Inuit nunallu inoqqaavi pinngitsuuisinnaajunnaaqqatinneqarnerannik malitseqartoq nangissagaanni, taava aningaasat kaaviiaarnerunerisa inuiaqatigiit pitsaanerulersissanngilaat. Allatut periuseqartoqartariaqarpoq. Trump taamatut oqariartortoq tusanngilara. Alaskap Kalaallilluunniit Nunaata soqutigisai pinngilai, Anne Merrild naggasiilluni taama oqarpoq.