Allarutissiat isugutattut eqqaavimmut igitassaapput - perusuersartarfimmuunngitsoq

Aarhus Universitetimi DTU-milu ilisimatusartut Pisiffik, Pilersuisoq Brugsenilu siorna ukiakkut pulaarpaat, tassanilu allarutissiat isugutattut qanoq ittut niuerutigineqarnersoq takuniarlugit.

Eqqakkat imaanut pisartut annertuut allarutissiat isugutattuupput.

Nioqqutissaq ataasiinnaq arrorsinnaasuuvoq

Ilisimatusartut allarutissiat isugutattut nioqqutigineqartut 26-t assigiinngitsut misissorpaat, tuniniarneqartullu assigiinngitsorpassuit akornanni pingasuinnaat plastikkiunngitsunik cellulosenik (bambusinik) akoqartut paasivaat.

– Pingasut taakkua ilaat ataaseq, Lotus Sanitary Natural Fibers, aseroriaannaasut paasivarput. Taamaattumillu ilimagaarput ilaminit marlunnit allanit arrortikkuminarnerussasut, Aarhus Universitetimi Ecosciencemi ilisimatusartoq Lis Bach oqarpoq. Nioqqutissat cellulosemik sanaat arrorsinnaagaluartut allarutissiat isugutattut puumi iluanni oqunnginnissaat anguniarlugit kemikaliamik akuutissaqarnerat ilanngullugu tikkuarpaa. Kemikaliat taakku nioqqutinit nioqqutinut assigiinngillat, amerlasuujugunillu avatangiisinut mingutsitsinnginnersut qularnarlutik. 

Pissuserineqartut pillugit qaammarsaanissamik piareertut

Pisiarineqarsinnaasut periarfissallu misissorluarnissaat kiisalu allarutissiat isugutattut eqqortumik iginneqartarnissaat ataatsimoorussamik paasititsiniutiginissaat piareersimaffigigitsik Pisiffimmi tuniniaanermut, attaveqaqatigiinnermut aamma CSR-imut pisortaq Tina Hansen oqarpoq.

– Allarutissiat isugutattut eqqortumik iginneqartariaqarnerat pillugit ataatsimoorussamik iliuuseqarfiginissaat suliniutigerusupparput, maannakkullu pisiniartartutsinnut qanoq iliorluta pitsaanerpaamik paasititsiniaasinnaanerluta misissuiffigilereerlugu. Nioqqutigut assigiinngitsorpassuit periarfissallu nalilersortuarpavut, maannakkulli nioqqutigut pillugit suli paasititsiinata. Aammattaaq eqqagassalerineq avatangiisinik illersuinermut pingaaruteqartutut isigaarput, tamannalu siunissami suli pitsanngorsarnerorusupparput.

Erseqqissumik nalunaaqutserneqarsimasut

Pisisartut ilaasortallu ilisimasaqarluarlutik toqqaasinnaaniassammata allarutissiat isugutattut amerlasuut nioqqutissaatigigitsik Brugsenimit paasissutissiissutigineqarpoq.

– Arlallit arrortinneqarsinnaasunngorlugit sanaajupput. Assersuutigalugu Niveamiit Liberomiillu assigiinngitsunik nioqquteqarpugut, taakkulu pinngortitami arrortinneqarsinnaasut puuini ersarissumik allassimapput. Naluarali ilisimatusartut taakku pineraat imaluunniit misissuinerminni piumasaqaatigineqartunik nioqqutigineqartunik misissuinerannut naapertuunnersut, nittarsaassinermut attaveqaqatigiinnermullu pisortaq Benny Reffeldt Otte oqarpoq, nangillunilu:

– Nioqqutissatta ilaat arrortinneqarsinnaanngitsut aamma taamaapput, puuini ersarissumik allassimasoqarput. Taamaattumik atuisut pisinerminni namminneq aalajangersinnaavaat qanoq iliornissartik.

Atuisunut paasissutissat

Atuisunut paasissutissiinerit siunissami amerlanerusut pilersaarusiorneqarsinnaasut Benny Reffeldt Otte oqarpoq:

– Atuisunut paasissutissanik amerlanerusunik siunissami pilersaarusiortoqarsinnaakutsoorpoq aamma nioqqutitta tulluarsarnissaat ilimanarluinnarpoq. Aammattaaq Brugsenimi ilaasortat tamarmik atuagassiaq Samvirke akeqanngitsumik Brugseni-p app-iani atuarsinnaavaat, taakkunanilu atuisunut paasissutissanik nalinginnaasunik assigiinngitsunik atuartoqarsinnaavoq. Atuagassiamit tassannga tigulaakkat nittarsaassinermi atortarpavut taamaalilluni atuisut namminneq sunik toqqaassanissaannik isumassarsiortissinnaallugit. 

Sermitsiap avatangiisinut naalakkersuisoq Kalistat Lund imaanik mingutsitsineq annikillisinniarlugu qanoq iliuuseqassanersoq aperaa, taannali aaqqissuisoqarfiup piffissarititaa nallertinnagu akissuteqarsimanngilaq.