Allarutissiat isugutattut igittakkagut immamiilertarput

Libero Baby Wipes, Nivea Cleaning Wipes, Ajax Universal Servietter aamma Änglamarks Make-Up Cleaning Wipes tassaapput allarutissiat isugutattut meqqit assigiinngitsorpassuit Kalaallit Nunaanni tuniniarneqartut ilaannaat.

Allarutissiat isugutattut eqqiaanermut eqqiluisaarnermullu atorneqartarput, ajoraluartumilli anartarfikkut kuutsinneqartaramik imermut errutikumut ilaallutik immamut kuutsinneqartarput. 

– Imermi errutikumi eqqakkat akornanni allarutissiat isugutattut annertoorujussuit nassaaraagut. Allarutissiallu isugutattut plastikkimik akoqakkajukkami immamiileraangamik arriitsumik arroriartortarput. Inernerit tunngavigalugit allarutissiat isugutattut ukiumut 1,2 tonsit immamut kuutsinneqartartut missingersukannerparput, Lis Bach, Ecosciencemi Aarhus Universitetimiittumi ilisimatusartoq, ilisimatusarnerlu pillugu allaaserisami atuagassiami Royal Society of Chemistry-mi saqqummeqqammersumi pingaarnertut allaaserinnittuusoq, oqarpoq. 

Najukkani mingutsitsineq 

Misissuineq Avatangiisinut Naalakkersuisoqarfimmiit, Kalaallit Nunaata imartaani plastikkimik mingutsitsinermi peqqutaasumik paasisaqarnerorusuttumit, kajumissaarutigineqarpoq. Kalaallit Nunaata imartaani plastikkeqassuseq sumiiffinni inuppassuaqarfiusunituulli annertutigisoq siornatigut misissuinerit allat takutippaat. Kiisalu illoqarfinnut qanilliartornermi plastikkeqassuseq qaffakkiartortarpoq, tamatumalu najukkani mingutsitsisoqartoq ersersippaa.

Ilisimatusartut sumiiffinni assigiinngitsuni marlunni, tassa Nuummi SIsimiunilu, imeq erruutikoq misissorpaat. Plastikkit tamarmik katersorneqarlutillu, annertussusaat, angissusaat, suussusaat kemikaliaqassusaallu malillugit immikkoortiterneqarput. Issittup imartaani imeq errutikoq plastikkinik tigussaasunik tigussaanngitsunillu akoqartoq inernerit takutippaat. Ilisimatuut usuup puui nalequttallu imermi erruutikumi nassaaraat, annermilli allarutissiat isugutattut, plastikkit katersorneqartut 59 procenterisaat, nassaaraat. Tamatuma saniatigut plastikki tigussaanngitsoq aamma allarutissianut isugutattunut attuumassuteqarsinnaasoq inernerittaaq takutippaat. 

Teknikkikkut aaqqiineq ileqqunillu allanngortitsineq 

Ilisimatuut naapertorlugit ajornartorsiuut iliuuseqarfigineqarsinnaavoq.

”Inatsisitsigit ileqqutigulluunniit iliuuseqarnikkut allarutissiat isugutattut imermut errutikumut kuutsinneqannginnissaat imaluunniit allarutissiat isugutattut imeq erruutikoq aqqutigalugu imarmut kuunnginnissaannut teknikkikkut aaqqiineq plastikkimik immamut kuutsitsinermut apparsaataangaatsiarsinnaasoq ilisimatusarnitsinni inernertit takutippaat”, ilisimatusarneq pillugu allaaserisami inerniliisoqarpoq. 

Allaaserinneqataasoq suliniummilu aqutsisoq, DTU-mi Institut for Miljø og Ressourceteknologimi, tassa avatangiiseq pisuussutillu pillugit teknologiilerinermi, atuartitsisoq Pernille Erland Jensen ilassuteqarpoq:

– Erngup errortuutikup aniaffiani sorujuiaat allarutissiat isugutattut eqqakkallu annerit allat immamut kuunnissaraluannik unitsitsisinnaavoq. Taamatuttaaq plastikkit tigussaanngitsut ilarujussuat unitsissinnaarpaasippaa – ilumulli taamaassinnaanersoq misissoqqaagassaavoq, tassami sumiiffimmi erngup errortuutikup pitsaassusaa apeqqutaavoq. Kommunenili imaarsaatit milinnerisigut ingerlatsinikkut ajornartorsiutit aaqqiiffigineqassappata erngup aniaffiani sorujuiaatiliineq naammanngilaq. Aammalu allarutissianik isugutattunik plastikkimik akulinnik inerteqquteqalerneq aamma naammanngilaq. Taamaassappat allarutissiat isugutattut assigiinngitsut tamarmik inerteqqutigineqalissapput imaluunniit allarutissiat isugutattut eqqagassallu allat anartarfimmut kuutsinnagit eqqaavimmut iginneqartalerniassammata ileqqunik annertuumik allannguinissaq pillugu iluatsittumik paasisitsiniaasoqartariaqarpoq, Pernille Erland Jensen oqarpoq.

Allarutissiat isugutattut inerteqqutaalerlik 

Ilisimatuut pineqartut marluk naapertorlugit allarutissiat isugutattut inerteqqutaalertussaagaluarput. 

– Ukiut 15-iniit 20-nut matuma siorna nukangasunik pingasunik meeraqarlunga isugutattunik allarutissiaqanngitsoq ajornanga inuuvunga. EU-mi plastikkit ataasiaannaq atortakkat assigiinngitsut, soorlu milluaatit balloninullu tigutsiviit plastikkiusut, inerteqqutigileramikkut sooq allarutissiat isugutattut ilanngussimannginneraat eqqumiigaara. Allarutissiat isugutattut ullumikkut titartakkanik paasiuminarsakkanik anartarfikkut kuutsinneqarsinnaannginnerinik takutitsisumik taamaallaat pilersorneqarnikuupput, takusinnaavarpulli iluaqutaanngitsut, Pernille Erland Jensen oqarpoq, Kalaallit Nunaatalu EU-mi plastikki pillugu najoqqutassiat assilipajaaginnarlugit atorai ilanngullugu oqaatigaa.