Kalaallit Nunaanni toqusut
timaannik ikuallaavik ullumikkut amigaataavoq, taamaammat toqusoq illerfimmut
ilineqartarpoq.
Danmarkimili toqusoqaraangat, assersuutigalugu
napparsimmavimmi, toqusup arsai Kalaallit Nunaannut utertitsillugit toqusup
arsaanik ilisinissaq periarfissaavoq.
Kalaallit Nunaanni toqusut
timaannik ikuallaavik ullumikkut amigaataavoq, taamaammat toqusoq illerfimmut
ilineqartarpoq.
Danmarkimili toqusoqaraangat, assersuutigalugu
napparsimmavimmi, toqusup arsai Kalaallit Nunaannut utertitsillugit toqusup
arsaanik ilisinissaq periarfissaavoq.
Toqusulli timaannik ikuallaavik
inuit akornanni soqutigineqarluarpoq, taamaalilluni Kalaallit Nunaanni toqusut
timaannik ikuallaanissaq periarfissaalersinnaanngorlugu.
Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut, Timersornermut Ilageeqarnermullu
Naalakkersuisoqarfik toqusunik ikuallaavimmik pilersitsinissaq pillugu
innuttaasut isumaannik 2020-mi misissuivoq.
Aperineqartut 80 procentii
toqusunik ikuallaavik ataaseq amerlanerusulluunniit pilersinneqartariaqartoq
isumaqarput, 8 procentii pilersinneqartariaqarunartoq isumaqarput, 1 procentii
pilersinneqartariaqarunanngitsoq isumaqarput, 3 procentiilu isumaqataanngillat.
8 procentiilu nalunerarlugu akipput.
Kalaallit Nunaanni toqusut
timaannik ikuallaaviit pillugit oqallinneq nutaajunngilaq, Inatsisartuni
kommunalbestyrelsiniluunniit imaluunniit ilagiit sinniisaanni. Politikkikkut
oqallinnermi aningaasaqarneq inissaqarnerlu ajornartorsiutaagajupput, iliveqarfinnik
pilersitsineq ingerlatsinerlu kommunip suliassarimmagit, ilagiinnili
oqallinnermi ileqqorissaarnnissatigut upperisarsiornikkullu eqqarsaatit
sammineqarajuttarput.
Siorarsiorfimmi inissaq immikkoortinneqartoq
DANMARKIMI OQALLINNEQ
Danmarkimi toqusut 88 procentii ullumikkut ikuallagaasarput,
toqusullu arsakui pillugit oqallinneq Kalaallit Nunaannit siuarsimaneruvoq.
Ilagiinnut ministerip Morten Dahlinip ileqqorissaarnermut
siunnersuisoqatigiit arsanik toqusimasunit tigusineq pillugu innuttaasunit
siunnersuutigineqartut marluk, tassa angerlarsimaffinni arsakut
toqqorneqartarnerat aamma arsanik eqqaassutissani pinnersaatinik sananermi
atuineq, isummerfigeqqullugit qinnuigai.
Amerlanerussuteqartut toqusoq akuersissuteqarpat, aamma mianersorluni
iliuuseqartoqarpat malittarisassat maanna atuuttut sakkukillineqassasut
siunnersuutigaat.
Amerlanerussuteqartut toqusut arsaannik iliuuseqarneq inuttut
ataasiakkaatut iliuuseqarfigigaanni aliasunnerup qaangiinnarnissaa
ajornannginnerulersinnaasoq inuunermilu naleqartitanik assigiinngitsunik
ataqqinnilersitsisinnaasoq tikkuarpaat.
Danmarkimi uumasuutit toqusimasut arsai atorlugit
pinnersaatinik sananeq akuerineqarpoq, ilaquttalli toqusup arsai atorlugit
pinnersaatinik sananeq akuerineqarani. Aapparisap qitornalluunniit toqusimasup
arsaanik pinnersaasiorsinnaanissarli piumaneqaraluttuinnarpoq.
–
Toqusimasup arsaanik pinnersaateqarneq immaqa eqqumiiginarsinnaavoq,
aliasunnermulli isiginnittaaserput assigiinngilluinnarpoq.
Inuulluaqqusinissamut eqqaamanninnissamullu periutsit assigiinngitsut
isumassuilluni ataqqinnillunilu periuseqartoqarsinnaappat
inissaqarnerusariaqarput, siunnersuisoqatigiit 19-iusut ilaasortaasa ilaat
Mikkel Wold oqarpoq.
kurt@sermitsiaq.gl
Namminersorlutik
Oqartussat Nuummi toqusunik ikuallaavimmik sanaartornissamut 2020-mi
missingersuusiorput: Illup ikuallaavillip siffiaaqqanillu peqartup
sananeqarnera, sanaartornissamut piareersarneq pilersaarusiornerlu
ilanngullugit 20 millionit koruunit missaannik akeqassaaq.
Ukiaq 2025-mut missingersuutit
isumaqatiginninniutigineqarneranni Kommuneqarfik Sermersooq Nuummi
ikuallaavimmik pilersitsinissamut periarfissanik misissuissasoq
Demokraatineersup Justus Hansenip siunnersuutigaa. Iliveqarfiup
allilerneqarnissaanut periarfissat killeqarnerat aamma ilisinermut
ikuallaanermullu inuiaqatigiinni isiginnittaatsit allanngornerat siunnersuummi
tunngavilersuutigineqarpoq.
Kommuneqarfik Sermersuumi Sanarfinermut Avatangiisinullu
Ingerlatsivik qaammatip matuma naanerani misissuinermik naammassinnissaaq,
tamannalu 2026-mut missingersuutinut isumaqatiginninniarnernut
ilanngunneqassaaq.
Illoqarfiup
immikkoortuani Siorarsiorfimmi oqaluffiliortoqarnissaa siunertaralugu Kommunip
pilersaarusiorneranut tapiliussaq 2018-imi kommunalbestyrelsimit
akuerineqarpoq.
Nunaminertaq 1,5 hektarinik angissusilik Siorarsiorfiup
kujammut kangianiippoq, qatsissumi manissumiilluni, illoqarfiullu
immikkoortuata nutaap Kangerluarsunnguullu kangianiittup akornanni
ataqatigiissaarilluni. Nunaminertami kulturikkut ingerlatsiviit soorlu
oqaluffik, toqusut inaat, ikuallaavik kiisalu katersugaasivik,
takornarialeriffik saqqummersitsivillu sananeqarsinnaapput.
Qinngutsinniilli Siorarsiorfimmut sullorsuaq siulliullugu
qillerneqartariaqarpoq, sumiiffimmilu tassani ikuallaavik sananeqartussaq ukiut
arlallit ingerlareerpata aatsaat piviusunngortinneqarsinnaassaaq.
Kalaallit Nunaanni toqusunik ikuallaavik arsanik pinngortitamut siaruarterinissamut periarfissaqartitsissaaq.
Assi: Leiff Josefsen
Toqusup arsaanik pinngortitamut siaruarterineq
Toqusunik ikuallaaveqalernermi toqusup arsaanik iliveqarfimmut
ilisisoqarsinnaanissaq ammaanneqassaaq, biskoppilli aamma toqusup arsaanik
pinngortitamut siaruarterisoqarsinnaanera akuerisinnaavaa.
Toqusut arsaannik qanoq siaruarterisoqartartiginersoq
Sermitsiamit paasineqarsinnaasimanngilaq, toqusulli arsai kangerlummi,
nuannersorpassuarnik misigisaqarfiusumi, siaruarterneqarumasartut arlallit
ilisimavagut.
Namminersorlutik Oqartussat nalunaarummi 2019-imeersumi toqusut arsannik
toqqorsinermut, agguaanermut siaruarternermullu malittarisassat
aalajangersarpaat. Toqusut arsaannik nunatta imartaani, tassa imaani,
kangerlunni kangerliumanernilu anginerusuni siaruarterisoqarsinnaavoq.
Innuttaasunut ajoqutaanngippat illoqarfiup avataani qaqqajunnani
siaruarterisoqarsinnaavoq.
Aalajangersakkat periarfissanik assigiinngitsunik
ammaapput. Toqusup arsaasa ilaat Kalaallit Nunaanni ilaallu Danmarkimi
siaruarterneqassapput, toqusoq nunanut taakkununnga marlunnut immikkut
attuumassuteqarsimappat. Toqusullu arsaasa ilaat pinngortitamut
siaruarterneqarlutillu ilaat iliveqarfimmut ilineqarsinnaapput.
Toqusulli arsai isumannaatsumik isumagineqassapput.
Kalaallit Nunaanni toqusup arsaanik siaruarterineq
tusaamaneqarnerpaaq 1957-imi pivoq: Peter Freuchenip (1886-1957), 1900-kkut
aallartinneranni Knud Rasmussen peqatigalugu Thulemi raatioqarfimmik
Nordstjernen-imik ingerlatsisup, toqunermi kingorna arsani timmisartumit
Dundas-ip qaqqaanut siaruarterneqassasut kissaatigaa.
