Amerleriaateqarluartut: Taamaattumik meeqqat Rigshospitalimukartinneqartarput

Meeqqat, sooq — aamma qassit —napparsimmavimmi suliaritikkiartortillugit Danmarkimut timmisartukkut aallartinneqartarpat?

Tamanna siullerpaamik misissuiffigineqarpoq. Kalaallit qallunaallu nakorsat Rigshospitalimi aamma Dronning Ingridip Napparsimmavissuani sulisut, »Ugeskrift for Læger«-imi allaaserisami nutaami paasisatik pillugit allaaserinnipput, inerniliinerallu tassaalluni piffissami misissuiffigineqartumi – 2017-imit 2021-mut – meeqqat suliaritittariaqartut Nunatsinnit Danmarkimut nuunneqartartut »amerleriaateqarluarsimasut«.

Meeqqat 94-it Rigshospitalimut 2017-imi unitsinneqarput – 2021-mi meeqqat 178-iullutik.

Tamannali meeqqat napparsimanerulersimanerannik pissuteqanngilaq – tassaanerullunili suli pitsaanerusumik ikiorneqarsinnaalernerannik.

Paasineqartoq siulleq

Ilisimatusartut nappaatit anniaatillu Københavnimut innersuussisoqartarneranik kinguneqartartut allaaserisami taagorpaat.

Amerlasuutigut ajoqutaasut paasiniarneqartarput, amerlanertigulli ilaatigut isikkut nappaatinut, siutikkut qinngakkullu ajoqutinut, torlukkut iggissakkullu ajoqutinut, uummalluutinik, sianiutilunnernut aamma saanertigut naggussakkullu ajoqutinik immikkut ilisimasalinnit suliaritikkiartortoqartarluni.

Nappaatit assigiinngitsut pillugit nakorsat immikkut ilisimasallit, soorlu isi, siutit, qungatsi, qarloq, uummat, tarnikkut, sianiutikkut, saarngit aamma gigtimut tunngasut pillugit nakorsat, misissueqqissaartarsimapput.

Allaaserisami aamma eqqaaneqarpoq Nunatsinni inoorlaamik siullerpaamik cystisk fibroseqartumik paasisaqartoqarnera. Cystisk fibrose inunnguuseralugu nappaataavoq. Kingornussisaatitigut ajoqutaavoq, tamatumunnga sanilliullugu Danmarkimi meeqqat agguaqatigiissillugu ukiumut aqqaneq-marluk taama nappaateqartut paasineqartarlutik.

Kisitsisit nunanilu tamalaani sanilliussinerit aammattaaq takutippaat, kalaallit meeqqat nunani killerni meeqqat allat assigalugit ajornartorsiuteqartartut. Anillannerit aamma tamakkununnga ilaapput.

Nukittuumik suleqatigiinneq

Suliaritittussatut innersuussutigineqartartut amerleriarnerisa (2017-imit 2021-mut) kingunerisinnaavaa, immikkut ilisimasalinnik nukittorsaanerup qitiutinneqalernera. Tamannalu Nunatsinni peqqissutsimut isumaginninnermut ilungersunartorsiortitsisinnaavoq. Tamatuma taamaattumik kingunerisinnaavaa Rigshospitalimi immikkut ilisimasalinnik amerlanerusunik aamma nappaatinik immikkut ittunik suussusersiniarnermi immikkut piginnaasaqarnissamik pisariaqartitsinerulerneq. Tamatuma saniatigut Nunatsinni peqqissutsimik isumaginnittut Rigshospitalillu suleqatigiilluarnerisigut suliassanut ”annikinerusunik” innersuussisarnermut sunniuteqarsinnaasoq, nakorsanut atuagassiami allaaserisami allassimavoq.

Meeqqat amerlanersaat – aamma amerliartuinnartut - Danmarkimiinnerminni napparsimmavimmut unitsinneqaratik suliarineqartarput. Tassa unitsinneqarnissaat pisariaqarneq ajorpoq.

Inersimasut

Nunatsinni meeqqat inuusuttullu 18-it inorlugit ukiullit 13.000-iupput, taamaattumik ukiumut agguaqatigiissillugu taama ukiullit 62-it napparsimmavimmut unitsinneqartarput. Taakku meeqqat tamarmik 0,5 procenteraat. Taakkua 43 procentii niviarsiaraapput.

Inersimasut Københavnimukartinneqartariaqartartut agguaqatigiissitsinermi amerlanerupput, tassami inersimasut ukiumut 900-t Rigshospitalimi suliarineqartarput — taakku innuttaasut tamarmiusut 1,2 procenteraat.

Napparsimasut pillugit misissuinermi siorna saqqummiunneqartumi paasineqarpoq, inersimasut Danmarkimut suliaritikkiartortinneqartartut ilarpassui kræfteqarnertik kræfteqarnerminilluunniit pasitsaanneqarsimanertik pissutigalugu Danmarkiliartinneqartartut.

Aammali uummallunneq nalinginnaalluinnarpoq. Amerlanertigut tamanna taqarsuit uummammut aammik silaannarmillu pilersuisut nerukinnerulersimanerannik pissuteqartarpoq. Misissuinermut tamatumunnga allaaserinnittut ilaat Michael Lynge Pedersen AG-mut nassuiaavoq, nappaatit ilaat arlallit Nunatsinni amerliartortut:

- Tamatumunnga patsisaasut assigiinngitsorpassuupput, inuunermilu atukkat allanngornerat, inooriaatsimut tunngassuteqartut timikkullu kingornussanik aamma misissueqqissaarnissamut periarfissat pitsaanerulernerat sunniuteqarsinnaapput. Inuunermi atukkat pitsaanerulernerisa kingunerisaanik innuttaasut utoqqaliartorput, tamannalu pissutaavoq pingaarutilik, tassami utoqqalineq nappaateqalersinnaanermut qaninnerulersitsisarmat. Tamatumunnga ilanngullugit pujortartartut amerlapput, aammikkut kolesteroleqalersinnaasut amerliartuinnarlutik, navianartorsiortitsisullu allat soorlu pualavallaarneq, aap naqitsinerata qaffasinnerulerneranik pissuteqartut diabetesertullu amerliartorlutik, tamannalu inuunermi atukkat inooriaatsillu allanngornerannik pissuteqarsinnaalluni.

Tallimariaammik amerlanerusariaqartut 

Nunatsinni peqqinnissamik isumaginninneq ataatsimut oqaatigalugu, aningaasaqarnikkut amigaateqarnini pissutigalugu ilungersunartorsiorpoq, immikkut ilisimasallit oqarnerat naapertorlugu napparsimasunik Danmarkimut nuussisoqartarunnaarnissaa takorluussallugu piviusorsiornerunngilaq.

Tamatumanimi pisariaqarmat – soorlumi naatsorsuinerit takutikkaat - Nunatsinni „immikkut ilisimasallit tamarmik“ sulisinnaasutut inissisimasinnaassappata Nunatsinni innuttaasut tallimariaammik amerlanerusut (200.000-it 250.000-illu akornanniittut) pisariaqartinneqartut.

Ilisimatusartut meeqqanik misissuineranni nutaami, tamakkiisumik 'Ugeskrift for Læger'-imi atuarneqarsinnaasumi, misissuisut neriuutigaat ilisimasat nutaat kalaallit meerartaasa Danmarkimut ungaseqisumut angalasariaqartut pitsaanerusumik katsorsarneqarsinnaanissaannut isumassorneqarsinnaanissaannullu iluaqutaasinnaassasut.