Danmarkimi naalakkersuisunngortut nutaat tassaasut Socialdemokraterne, Socialistisk Folkeparti, Moderaterne aamma Radikale Venstre inissinneqarput. Partiit sisamat taakkua akornanni ministerit qanoq agguataarneqarnissaat suli paasissutissiissutigineqanngilaq, kisianni naalakkersuisooqatigiinnissamut tunngavissaq 76-inik quppernilik maanna saqqummiunnearpoq.
"Nunat pingasut akornanni attaveqatigiinneq ataqqeqatigiinnermik allannguinissamullu piumassuseqarnermik, aamma ataqatigiilluarluni avammut saqqummertarnissaq", Mette Frederiksen aallaqqaasiummi allappoq.
Danmarkimi naalakkersuisunngortut nutaat tassaasut Socialdemokraterne, Socialistisk Folkeparti, Moderaterne aamma Radikale Venstre inissinneqarput. Partiit sisamat taakkua akornanni ministerit qanoq agguataarneqarnissaat suli paasissutissiissutigineqanngilaq, kisianni naalakkersuisooqatigiinnissamut tunngavissaq 76-inik quppernilik maanna saqqummiunnearpoq.
"Nunat pingasut akornanni attaveqatigiinneq ataqqeqatigiinnermik allannguinissamullu piumassuseqarnermik, aamma ataqatigiilluarluni avammut saqqummertarnissaq", Mette Frederiksen aallaqqaasiummi allappoq.
Kalaallit Nunaat piffissami kingullermi akuerineqarsinnaanngitsumik tatineqarsimasoq, danskillu naalakkersuisuisa kalaallit naalakkersuisui peqatigalugit nunap immikkoortuanik ataqqinninneq oqartussaassuseqarnerlu tunngaviusumik pingaartinneqarnera attanneqassasoq aamma atuarneqarsinnaavoq.
Nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffii
Partiit taakkua sisamat naalakkersuinissamut tunngavissaminni sammisarpassuisa ilaat tassaavoq "Naligiilluni Naalagaaffeqatigiinneq", Folketingimi ilaasortat Atlantikup avannaaneersut isumaat oqaaseqaataallu aallaavigalugit ilanngussaavoq.
Tassani danskit naalakkersuisuisa "Kunngeqarfiup Danmarkip nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffiisa assigiinngitsut tamaasa ataqqineqarnissaat qulakkeerumaaraat" ilaatigut allassimavoq.
Nunat tamalaat akornanni Kalaallit Nunaat pillugu Kalaallit Nunaat peqataatinnagu aalajangiisoqassanngilaq, tamannalu naalakkersuisut tunngaviusumik isumaqatigiissutaanni 2022-meersumi allassimasumut naapertuuppoq, tassanimi allassimavoq “Savalimmiut Kalaallillu Nunaallu pineqartillugit peqataatinneqartassapput".
Immap naqqatigut kabeli utoqqatsernerlu
Kalaallit Folketingimi ilaasortat Marienborgimi isumaqatigiinniarnerni arlalinni peqataapput.
Assi: Naleraq
Suliniutit tigussaasut ilaat tassaavoq immap naqqatigut kabelimik Tasiilamut attaveqaasersuinissaq.
Aammattaaq Danmarkip Kalaallit Nunaatalu oqaluttuarisaaneranni pisimasut nuanniitsut sammineqarput, kissaatigineqarlunilu inatsisitigut ataataqanngitsut qitornavissiartaarineqanikullu pillugit piaartumik immikkut nalunaarusiortoqassasoq. Ajornanngippat pisortatigoortumik utoqqatsertoqaqqissaaq. Aamma saammaateqatigiinnissamik ataatsimiititaliortoqarsinnaanera eqqaaneqarpoq.
Danskit naalakkersuisui sakkutuut Issittumi piginnaanngorsarneqarnissaat suliaqarnerunissaallu suli pingaarnersiukkanut ilaasut aamma allapput, suliamullu tamatumunnga atatillugu "suliffeqarfiit nunaqavissut sulisullu nunaqavissut aningaasaliissutinut ilanngunneqartarnissaat".
Aningaasaliissutit taarsiisoqarnissaanullu aaqqissuussineq
Naalakkersuisut Kalaallit Nunaata imminut napatissinnaanissaa pillugu sinaakkutissatut isumaqatigiissut ingerlateqqissallugulu, suliniutit aningaasaliinerillu tigussaasut aqqutigalugit, ineriartortissavaat. Aningaasaliissutinut aningaasaateqarfimmik pilersitsinermikkut ilaatigut inissianut, attaveqaasersuutinut pingaarutilinnut il.il. aningaasaliisoqarsinnaalluni.
Aamma kalaallinut arnanut 1960-imiit 1991-imut spiralilersuinermut naartunaveersaasersuisimanermulluunniit eqqugaasunut taarsiissuteqarnissamut inatsisissatut siunnersuut erngertumik saqqummiunneqassaaq. Aamma tunisassianik Danmarkimi naleqarnerulersitsisoqarsinnaanera arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsunit misissorneqassaaq, soorlu Kalaallit Nunaanni aalisakkat tunisassiarineqartut eqqarsaatigalugit. Aamma Kalaallit Nunaanniit kulturimut tunngasut Danmarkiliaanneqarnikut uterteqqinneqarnissaat immikkoortumi sammineqarput.
Inatsisip tunngaviusup allanngortinneqarnissaa eqqaaneqanngitsoq
Danmarkimi nunanut allanut tunngasunut misissuisoqarfimmi (DIIS) lektorip Ulrik Pram Gadip kalaallit Folketingimi ilaasortat isumaqatiginninniarneranni malinnaaffigereerlugit siornatigornit suleqatigiilluarnerusimasutut isikkoqartut oqaatigai.
Danmarkimi nunanut allanut tunngasunut misissuisoqarfimmi (DIIS) lektorip Ulrik Pram Gadip kalaallit Folketingimi ilaasortat isumaqatiginninniarneranni malinnaaffigereerlugit siornatigornit suleqatigiilluarnerusimasutut isikkoqartut oqaatigai.
Assi: Inge Lynggaard Hansen
Aamma IA-meersoq Naaja H. Nathanielsen tusagassiuutitigut piffissarujussuaq atorlugu inatsisip tunngaviusup namminersornerlu pillugu inatsisip allanngortinneqartariaqarnerat eqqartoraa maluginiarpaa, tamannali danskit naalakkersuisunngortuisa tunngavissaanni eqqaaneqarpallaanngitsoq.
– Naalakkersuisut tunngavissaanni annikitsuinnarnik eqqaaneqarput, Ulrik Pram Gad oqarpoq, taassumalu aamma saammaateqatigiinnissamut ataatsimiititaliarsuaqarnissaq ajornakusoosinnaasutut isigaa.
– Tamanna Danmarkimi Kalaallit Nunaatalu oqaluttuarisaaneranni pisimasut nuaniitsut pillugit imminut illersorniarpalaartutut isikkoqarpoq.
Ulrik Pram Gad naapertorlugu nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinik qulakkeerinninnissamik danskit naalakkersuisuisa oqaaseqaataasa takinerunera FN-ip nalunaarusiortartuisa isornartorsiuineranneersinnaasoq, aamma Keira Alexandra Kronvoldi pillugu suliami landsretsip aalajangiineranik pissuteqarsinnaasoq oqarpoq. Tamannalu isumaqatigiissutit qanoq paasineqartarnerannut qallunaat inatsisaanni allannguutaasutut isigineqarsinnaavoq.
- Danksit naalakkersuisut nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinik maanna pimoorussinerujartuinnarnerannut takussutissaavoq, Ulrik Pram Gad oqarpoq.
