Pilunnguaq Olsen, meeqqami
angerlarteqqinneqarnissaannut ukiuni sisamani ilungersuuteqarsimasoq, qanittukkunni
tupaallaatigisaminik nuannaarutigisaminilli Aalborg kommunianit
sianerfigineqarpoq.
– Isumaginninnermi siunnersortima sianerfigalunga issianersunga aperaanga.
Pilunnguaq Olsen, meeqqami
angerlarteqqinneqarnissaannut ukiuni sisamani ilungersuuteqarsimasoq, qanittukkunni
tupaallaatigisaminik nuannaarutigisaminilli Aalborg kommunianit
sianerfigineqarpoq.
– Isumaginninnermi siunnersortima sianerfigalunga issianersunga aperaanga.
- Taava nukarlequtiga angerlartinneqassasoq, angajullequtikkalu aamma
qaammatialunnguit qaangiuppata angerlartinneqassasut aalajangiisimasut
oqaluttuuppaanga. Aqullaaginnarpunga. Piffissami sivisuumi tusaaniarneqarnanga
ilungersuuteqareersunga maanna taama aalajangiippat? Paasinngilara, soorunamili
eqqissiallaqalungalu pilluaammeqaanga. Kiisami angerlalerput, panigalu
qaammatip tullianiit sapaatip akunneranut pingasoriarluni uanni
sinittalissallunilu aasareerpat atualissaaq, Pilunnguaq Olsen oqarpoq.
Suliap suliarineqarnerani kukkunerit amigaataasullu
Pilunnguaq Olsenip kalaallit peqatigiiffii suleqatigalugit allanngorartunillu
eqqartuussissuserisoqartarluni, kingullermik Jeanette Gjørret Stage
Advokatfirmameersoq suleqatigalugu, ukiuni sisamani suliamini kukkunerit
amigaataasullu, matumanittaaq meeqqani angerlassappata suut
tunngavigineqarnissaasa paasiuminaanneri, erseqqissaassutigisarsimavai.
Pilunnguaq Olsen taamanikkut aapparisani meeqqatillu pingasut Danmarkimi
feeriarneranni suliaq 2019-imi aallartippoq.
Nukarlequtaat eqqissiveeqalunilu
qiaannaavippoq, nakorsiaramillu inunngornerminiit qutua napisimasoq paasivaat. Paniat
tagiartortilluni peqqissarneqarniassammat nakorsarneqarniassammallu aappariit
Danmarkimiiginnarniarlutik aalajangerput. Aalborgimi initaarput, tassanilu
panitsik qiaannaavimmat siullermik kommunimut oqaatigineqarsimapput. Kingorna
pania amimigut annissaqarmat, taakkulu tilluusaasorineqarsinnaammata,
arlaleriarlutik oqaatigineqartarsimapput. Ilaqutariit tatineqaraluttuinnaramik
ilungersorput. Pilunnguaq Olsenip aappani qimanniarlugu qaammatialuit
qaangiummata aalajangermat kamaapput, taamaammallu kommunimut saaffiginnikkami
qimarnguimmukarnissaminut meeqqallu nammineq aalajangikkami angerlarsimaffiup
avataanut inissinneqarallarnissaannik siunnersorneqarpoq.
Oqaloqateqarnerit ingerlanerlulluinnartut
Pilunnguaq Olsen qimarnguimmukarnani inissarsivoq, qaammatillu marluk
qaangiummata meeqqat imminut angerlarnissaat qinnutigaa.
– Taavali angajoqqaatut pisinnaasakka misissorneqartussanngorput. Tamanna
piumanngilara, kisianni taava pinngitsaaliissummik angerlarsimaffiup avataanut
inissiisimanertut taammassuk misissortiinnarpunga, misissortinnerlu qallunaatut
tuluttullu ingerlanneqarpoq. Annilaangangaarama sajuttuinnaavunga, oqaloqateqarneralu
ingerlanerlulluinnarpoq. Aalakoornartulimmik qanoq imertigisarnersunga
ilaatigut aperaannga, pingasunngornikkullu errortalerigaangama taamaallaat
viinni immiartorfik ataaseq imertarlugu akivunga. Taava puiaasat qassit
imertarnerikka apeqqutigaat. Oqaatsikka allanngortinneqarput. Kalaallit
Nunaanni peroriartornera nakuusernermik, ikiaroornartumik hashimik
imigassamillu aalakoornartulimmik atuiffiusimanersoq aamma aperaannga,
naaggaarpungalu, kisianni tamanna tusaaniarneqanngitsoq misigaanga. Aaqqissuussaanermi
sukangalluinnartumi katataaqqallunga kisimiillungalu misigaanga, Pilunnguaq
Olsen oqarpoq, taannali tunniutiinnaranilu kalaallit peqatigiiffiannit SILA
360-imiit annertuumik tapersersorneqarpoq.
– Suliami nalunaarsukkat misissorlugillu kukkunerit, akerlilersuinerit,
naliliinerit eqqumiitsut, suliami inatsisitigut ajornartorsiutit allallu
tikkuarpaat. Tamanna assut iluaqutaavoq ilaqutariillu tamarmik taamatut
ikiorneqarsinnaanissaat kissaatigaara. Tamanna politikerit
paasisimasaqarfiginngilaat, Pilunnguaq Olsen oqarpoq.
Angerlarsimaffiup avataanut inissiinissamut
tunngavissaaruttut
Suliap 2025-mi upernaakkut allamut saannera eqqartuussissuserisoq Jeanette
Gjørret naapertorlugu inatsisip maajip aallaqqaataani atuutilersumik
allanngortinneqarnerata kingunerisaanik suliani kalaallinut tunngasuni
eqqartuussiviit suliareqqiinissamut piffissarititamik sivikilliliillutik
aallartinnerat peqqutaavoq, tamannalu suliami Pilunnguaq Olsenimut tunngasumi
aamma pivoq. Kingorna kommunip suliaq misissoqqissaartussaavaa, tamannalu
tunngavigalugu angerlarsimaffiup avataanut inissiinissamut tunngavissaaruppoq.
– Suliap suliarineqarnerani annertuunik kukkuneqarpoq, suliamilu matumani
angerlarsimaffiup avataanut inissiinissamut tunngavigineqartumi
ajornartorsiuteqarpoq, taamaammat taamatut inerneqarnera naammagisimaarpara. Kommunimiilli
allakkatigut aalajangiineq suli utaqqivara, Jeanette Gjørret oqarpoq.
Tamanna imminut misissornermik imaluunniit
ilaqutariinnik kalaallinik qanoq naapitsisarneq pillugu periutsimik nutaamik
kinguneqarnersoq Sermitsiap Aalborgip kommunia aperaa.
Aalborg Kommune allakkatigut
Sermitsiamut akissuteqarnermini ima ilisimatitsivoq.
” Suliat aalajangersimasut pillugit oqaaseqarsinnaanngilagut,
ilisimatitsissutigisinnaavarpulli Aalborg kommunip malittareqqiinerminut
atatillugu meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartarnerat pillugu
inatsit maannakkut atuuttoq malillugu naliliisarmat. Aalborgimi suliaqarfimmi
inatsisip nutaap, juulip aallaqqaataani atuutilersussamut
piareersartoqaleruttorpoq”, meeqqat ilaqutariillu pillugit pisortaq Hanne
Husted Manata, Aalborg Kommunimeersoq, oqarpoq.
