Anartarfiit puussiartaat
nunatta sineriaani plastikinik eqqakkani nassaarineqarnerpaanut ilaapput.
Tamanna 2021-mi nalunaarusiami ”Beach litter in West Greenlandimi”
ersersinneqarpoq.
Aarhusip Universitetiani
Ecosciencemi ilisimatusartuuneq Lis Bach nalunaarusiamik allaaserinneqataavoq,
puusiallu imaanut qanittunut inissinneqartariaqannginnerat taassuma
oqaluttuaraa, taakkumi immamiilernissaannut aarlerinaateqarmat.
Anartarfiit puussiartaat
nunatta sineriaani plastikinik eqqakkani nassaarineqarnerpaanut ilaapput.
Tamanna 2021-mi nalunaarusiami ”Beach litter in West Greenlandimi”
ersersinneqarpoq.
Aarhusip Universitetiani
Ecosciencemi ilisimatusartuuneq Lis Bach nalunaarusiamik allaaserinneqataavoq,
puusiallu imaanut qanittunut inissinneqartariaqannginnerat taassuma
oqaluttuaraa, taakkumi immamiilernissaannut aarlerinaateqarmat.
– Tamanna
ajuusaarnarpoq imaanilu annertuumik plastikinik mingutsitsinerat
arajutsineqaqqavoq. Nalequttat, allarutissiat isugutattut allallu
puussianeersut imaanut pisarput, puussiartaallumi aamma. Atuuffissaat pillugu
puussiat plastikiupput manngertut. Tamatumalu taakku imaani
kigaatsorujussuarmik arroriartortarnerat tamatuma ajuusaarnaqisumik
kinguneraa.
– Anartarfilerineq suli ineriartortitassaavoq. Mingutsitsinermilli ajornartorsiutip annertunersaa innuttaasut namminneq kommunip ilitsersuutaannik malinninnginnermikkut pilersittarpaat. Taamaalillutik nangit, nalequttat vådservietillu anartarfimmut eqqarneqartussaanngillat, eqqaavinnulli iginneqartussaapput, taamaalillutillu imaanut annguttariaqarnatik, kommunit ataatsimoorullugu eqqakkanik passussivianni ESANI-mi pisortaq Frank Rasmussen oqarpoq
Leiff Josefsen
Avatangiisunut
pitsaanngitsumik pissusilersorneq
Kommunit ataatsimoorlutik eqqakkanik passussinermik
aaqqissuussinerat ESANI anartarfilerinermut akisussaaffeqanngilaq, tamanna
kommunit kisimik oqartussaaffigaat. Taamaakkaluartorli pisortaq Frank Rasmussen
ajornartorsiummut isummersuuteqarpoq.
– Anartarfilerineq suli ineriartortitassaavoq. Mingutsitsinermilli
ajornartorsiutip annertunersaa innuttaasut namminneq kommunip ilitsersuutaannik
malinninnginnermikkut pilersittarpaat. Taanna malillugu nangit, nalequttat allarutissiallu isugutattut anartarfimmut
eqqarneqartussaanngillat, eqqaavinnulli iginneqartussaapput, taamaammallu
taakku imaaniittariaqanngillat. Innuttaasut suliffeqarfiillu pitsaanngitsumik
”avatangiisunut pissusilersornerat” nunatsinni mingutsitsinerpaasoq
isumaqarpunga, aammali soorunami nunarsuarmi piffinni allani.
Anartarfilerisutut atorfik piffinni inuttaleruminaannerpaannguatsiarpoq,
amerlanertigummi puussiat sissorneqarneq ajorput, eqqavinnulli
igiinnarneqartarlutik, taamaalillunilu piffissap ingerlanerani imaanut
pisarput. Lis Bachi naapertorlugu puussiat eqqaavissuarni sissorneqarlutik
imarisaat immamut kuineqarunik, plastikillu allat
ikuallaavinnukaanneqartarnissaat pitsaanerpaassaaq. Periuserlu tamanna, tassa
puussiat imaarneqartarnerat imarisaasalu kisimik imaanut kuineqartarnerat,
piffinni amerlanerni periuserineqarpoq, puussialli quumit, annanit
equutissianillu allaanerusunik imaqarpata tamanna ajuusaarnarpoq.
– 2023-mi suliniummi Danmarkimi avatangiisit pillugit aqutsisoqarfimmi
tapiiffigineqartumi ”Issittumi avatangiisimut tapiissutinut” suleqataavunga,
tassani puussiat plastikkit atornaveersaarniarlugit aaqqiissutit allat
atorneqarsinnaasut misissorpagut. Ajornakusoorporli – aaqqiissutinik
tiguinnarissanik soqanngilaq. Aaqqiissutissaq pitsaanerpaaq, nunarsuup
annersaani atorneqalersoq tassaagunarpoq anartarfiit nusuinnartakkat, naallu
taakku pilersinniarneri akisusinnaagaluartoq, nunaqarfinni inoqarfinnilu taakku
atulersinnaannerannik periarfissat misissorneqartariaqarput, Lis Bach oqarpoq.
