Angajoqqaatut piukkunnaateqarnermik misissuinerit atorunnaarsigik

2022-mi meeqqat kalaallinit kingoqqisuusut 411 Danmarkimi angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarput. Taakkunannga 411-nit 81-it pinngitsaaliissummik inissiinerupput 18-illu pinasuartumik inissinneqarlutik siulittaasup aalajangiinera tunngavigalugu. Sinneri kajumissutsimik inissiinerupput. Tamatuma sanaatigut kalaaliaqqat tallimat 2022-miit 2023-mut meeqqanit 82-iusunit Danmarkimi pinngitsaaliissummik meeravissianngortinneqarput. Tamanna Danmarkimi isumaginninnermut ineqarnermullu ministereqarfimmit Ankestyrelsenimiillu kisitsisit takutippaat.

Meeqqat Danmarkimi ilaqutariinnit kalaaliusuneersut qallunaajaqqaniit 5-7-eriaammik akulikinnerusunik angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartartut, 2022-mi misissueqqissaartarfiup VIVE-p misissuinerisa takutippaat. Ilaqutariit ilungersunartorsiorput, oqaatsitigut ajornartorsiuteqarlutik kulturikkullu paatsuuisarlutik, nassuiaatit ilagaat. 

Danmarkimi naalakkersuisut ilungersunartoqartoq nassuerutigaat

Immikkut ilisimasalinnit, kajumissutsimik peqatigiiffinnit kiisalu inuit pisinnaatitaaffii pillugit siunnersuisoqatigiinnit annertuumik tatineqareerlutik danskit naalakkersuisuisa 2023-p aallartinnerani isumaginninnermut ministeri Pernille Rosenkranz-Theil siuttoralugu aningaasaliiniarlutik aalajangerput, Danmarkimi angajoqqaatut piginnaaneqarnermik misissuisarnerit inissiineq sioqqullugu atorneqartartut oqaatsitigut kulturimullu atatillugu naleqqussarneqartariaqartut.

Ukiulli naalernerani suliassaq unitsinneqarpoq, paasineqarmat ilimagisamit annertunerusoq.

Sullissinermi kukkunerit annertuut

Taamaattoqarnerani inissiisarnerit ingerlatiinnarneqarput, tamannalu tarnip pissusaanik ilinniarsimasunit arlalinnit akerlilerneqarpoq. Taakku ilagaat Stage Advokatfirmamit Jeanette Gjørret, meeqqanut sullissinerup iluani meeqqat pinngitsaalillugit inissinneqarneranni suliani immikkut ilisimasaqarluni Danmarkimi eqqartuussissuserisut siuttuusut ilaat. Ilaqutariit kalaallit arlaqartut sinnerlugit sulivoq, misigaalu angajoqqaatut piginnaaneqarnermik misissuinerit suli annertuumik atorneqartut, naak danskit naalakkersuisuisa nassuerutigaluaraat misissuinerillu tunngaviusut kulturimut oqaatsinullu naleqqussarnissaanut aningaasaliillutik. 

– Takuarput sullissinermi annertumik kukkusoqartartoq, isumaqarpungalu tamanna annermik kukkusumik isummernermik tunngaveqartoq, ataatsimiinnernilu taamatut isumaqarnermik aaqqiissutaasussani oqalutseqarneq ajorluni. Nalinginnaasumik isumaqarpunga inissiinissamut tunngavigineqartut annikippallaartut, taamaakkaluartorli meeqqanut inuusuttunullu ataatsimiititaliap kiisalu Ankestyrelsenip tamatigorluinnangajak suliani pineqartuni sullissisut oqaasii malittarlugit, Jeanette Gjørret ukioq manna siusinnerusukkut Sermitsiamut oqarpoq.

Immikkoortitsineq innarliinerillu

Kingullertigut inuit pisinnaatitaaffii pillugit siunnersuisoqatigiit Danmarkimi kommuninut annerpaanut tallimanut København, Aarhus, Odense, Aalbrog aamma Esbjerg allagaqarpoq ersarissumik kajumissaaraluni ilaqutariit kalaallit angajoqqaatut piginnaaneqarnerannik misissorneqartarnerat unitsinneqartariaqartoq, misissuinerit nutaat kulturimut oqaatsinullu tulluarsakkat atulernissaannut.

– Ataatsimut isigalugu kajumissaarutigaarput, angajoqqaatut piginnaasaqarnermik misissuinernut atatillugu misissueriaatsit kulturimut oqaatsinullu tulluarsarneqarsimanngitsut atornissaat immikkoortitsinerullunilu angajoqqaat kalaallit ilaqutariittut inuunissaminnut pisinnaatitaaffiat unioqqutinneqarluni, Europami inuit pisinnaatitaaffii pillugit siunnersuisoqatigiit naapertorlugu. Taamaattumik kommunit qinnuigaavut atorunnaaqqullugu, nutaamik kulturimut oqaatsinullu naleqqussarneqarsimasumik peqalersinnagu, Tine Birkelund Thomsen inuit pisinnaatitaaffii pillugit siunnersuisoqatigiit naligiissitaanermi suliniummi inatsisitigut pisortaq oqaluttuarpoq.

Kajumissaarut Esbergimit malinneqartoq

Inuit pisinnaatitaaffii pillugit siunnersuisoqatigiit naapertorlugu kommunit angajoqqaatut piginnaaneqarnermik allatut ittumik misissuisariaqarput. 

– Taamaaliortoqarsinnaavoq, tamannalu aamma Socialstyrelsenip malittarisassaanniippoq, kommunit misissuinerit taamaattut malinniarnagit aalajangersinnaallutik, Tine Birkelund Thomsen oqarpoq.

Esbjerg Danmarkimi kommunini siullersaalluni inuit pisinnaatitaaffii pillugit siunnersusioqatigiit nalunaarpoq misissuinerit atorunnaarniarlugit.

– Tamannalu akuersaarnarpoq, Tine Birkelund Thomsen oqarpoq, maannalu kommunit allat akissutaat utaqqillugu.

Inuit pisinnaatitaaffii pillugit siunnersuisoqatigiit pingaarluinnartuuvoq sullissinerup torersumik ingerlanneqarnissaa.

– Isummerfigineq ajorparput pinngitsaaliissummik inissiinerit imaluunniit meeravissianngortitsinerit ingerlanneqartut pissusissamisoornersut pissusissamisuunnginnersulluunniit. Ataatsimulli isigalugu ernumanarpoq meeqqat kalaallinit kingoqqisuusut inissinneqartut qallunaajaqqanit amerlanerujussuunerat. Pingaartupilussuuvoq kulturikkut assigiinngissuteqartoq kommuninit paasineqarnissaa, tamatumalu saniatigut nalunngilarput oqalutseqarneq aalajangiisuulluinnartartoq, Tine Birkelund Thomsen oqarpoq.

Nutaarsiassaq qiimmaallannartoq

Peqatigiiffimmi SILA-mi Danmarkimi ilaqutariinnik kalaallinik ikiuisartumi Esbjerg Kommunip akissutaa neriulersitsivoq tamanna aamma kommuninut allanut tuniluutissasoq.

– Neriuppunga tuniluutissasoq, eqqumiiginarmat kommuninit 98-iusunit ataatsip akuersaarnissaa misissuinerit naapertuutinngitsut, sinneri 97-it ingerlaannarlutik. Suliassaqarfimmi kiisami pisoqarnera qiimmaallannarpoq, misissuinerimmi inerneri nalorninartaqaat kingunerisinnaallugulu kalaallit innuttaasut nalilerneqartut ajornartorsiuteqartutut nappaateqartutullu namminneq ilisarisinnaanngisaminnik, siulittaasoq Tina Naamansen oqarpoq, neriuutigalugulu ima kinguneqassasoq eqqartuussissuserisut suliani angajoqqaatut piginnaaneqarnermi misissuinertalinni suliap suliareqqinnissaanut nalileqqinnissaanullu periarfissaqassasut.

– Kommunip nassuerutigaa atortussat eqqunngitsut atorlugit naliliisoqarsimasoq. Taamaattumik taamaallaat pisussat pinnagit aamma kingumut qiviartariaqarpugut. Soorunami suli suliaqarsinnaavoq annermik angajoqqaatut piginnaasaqarnermik misissuisimanermik tunngaveqartunik.

Akisussaaffik qimarratigigaat

Tina Naamansen isumaqarpoq inuit pisinnaatitaaffii pillugit siunnersuisoqatigiit kommuninut kajumissaaruteqarnera aamma akisussaaffik pillugu annertunerusumik oqallittoqartariaqartoq, ukiunimi arlalinni oqartussaasut assigiinngitsut imminnut pisuuteqattaarput misissuinerit suli atorneqarneranik akisussaaffik pillugit.

– Ministereqarfiip aqutsisoqarfiullu kommunit akisussaasutut tikkuarpaat, akerlianilli kommunit qulaaniit oqariartortoqarnissaa utaqqilllugu, taamaattumillu suliassaqarfik erfalakataarpoq akisussaaffimmillu qimarratiginnittoqarluni