NUUK
Angallannermut pilersaarut: Ima iliorluta angallannermi unittoorneq pinngitsoortissavarput
Nuup illoqarfiata qeqqaniit Qinngorpumut angallanneq ukiut marluinnaat ingerlaneranni 10 procentimik annertusisimavoq, taamaalillunilu angallaffiunerpaaffiup nalaani sivisunermik ingerlaartoqartalerluni. Tamanna tunngavigalugu angallannermut pilersaarut suliarineqarpoq, tassa angallanneq ajalusuussanngippat suliniutit suut pisariaqartinneqartut suussusersineqarlutik.
Nuup Qinngorpullu akornanni biilinik angallaffiujartuinnarnera unammilligassaqarpoq – ingammik angallaffiunerpaaffiusumi ingerlaarneq sivisunerujussuanngorsimavoq.
Toqqorsivimmit assiliartaq: Leiff Josefsen
Kommuneqarfik Sermersuumi Sanarfinermut Avatangiisinullu Ingerlatsiviup Nuussuarmi sullorsuup allilerneqarnissaa, aqqut pingasunik ingerlaarfeqalerlugu, kissaatigaa. Aqqut ataaseq sikkilertunut pisuinnarnullu ingerlaarfinngorlugu aamma bussit lastbiilillu sullorsuakkoorsinnaanngorlugit.
- Sullorsuaq pisuinnarnut qamutinullu motoorilinnut
isumannaallisaaneq eqqarsaatigalugu annertuumik aarlerinartortaqarpoq. Tamatuma saniatigut bussit
angallatillu allat angisuut sullorsuakkoorsinnaanngillat, taamaammat atorneqarsinnaanera killeqarpoq, angallannermut pilersaarummi nutaami naqissuserneqarpoq. Taanna Illoqarfimmik Ineriartortitsinermut Sanaartornermullu Ataatsimiititaq septembarip aappaani saqqummiunneqarpoq.
Sullorsuarmilli alliliineq millionilikkaanik akeqartussaammat, suliniut politikkerit ukiorpassuarni unitsiinnartarsimavaat.
Illoqarfiup immikkoortuisa taakkua marluk akornanni angallannerup pitsaanerulersinnissaa qulakkeerniarlugu iliuuserineqartussat qulit pisariaqartinneqartut ingerlatsiviup suussusersivai, taakkualu ilaat aalajangerneqareersimapput suliarineqarlutillu.
- 2022-mi Qinngutsinni kaajallattariaq siullermiit Sipisaq Kangillermut agguaqatigiisillugu minutsinik
tallimanik sivisussuseqartarpoq. Ulapaarfiup nalaani piffissaq agguaqatigiisillugu minutsinut 13-it
missaannut sivisussuseqalersarpoq, Qinnguttalu alliartornerani tamanna suli sivisunerulernissaa, biilernermilu iluarusunnartuata apparnissaata periarfissanullu qanillinissaata tungaanut,
naatsorsuutigineqassaaq, angallanneq pillugu pilersaarummi allassimavoq.
Aqqusinermi angallannerup annertusiartorneranut tunngatillugu iliuuserisassat qulit ingerlatsiviup saqqummiuppai:
1. Peter Thårupip ataani pisuinnaat aqqutaat pitsaanerusoq
Nuussuup Mannguata pisuinnarnut ataqatigiissitsiffittut atorneqarnerulerneratigut, kiisalu
pinngortitap suli sukisaarsarfigiuminarnerulersinneratigut aqqutigiuminarnerulernera
angallannermilu isumannaannerulerneq anguneqarsinnaasoq naatsorsuutigineqarpoq.
2. Eqalugalinnguani lydskrydsi nutaaq
- Lyskrydsip suliaralugu aallartinneqarnissaa 2025-mi pissasoq naatsorsuutigineqarpoq.
- Viatrafikkimiit misilittaanerit naapertorlugit aaqqiissut atorlugu angallannermi
isumannaatsuunermut aqqutiginissaanullu pitsanngorsaataassaaq.
- Biilit sanioqqussinnaasut amerlanerulissapput.
3. Sarfaarsuit kaajallattariaata pitsanngorsarnera.
- Misissueqqaarnerit suli aallartinneqanngillat aamma pilersaarusiorneqanngillat.
- Iluarsiissuteqarnikkut immikkoortoq ingerlaffigiuminarnerulerlunilu angallannermi
isumannaannerulissaaq.
- Biilit sanioqqussinnaasut amerlanerulissapput.
4. Sissaq sinerlugu aqqusineeraq immikkoortut pingajuat
- Sukisaarsarfimmut pilersaarummut atatillugu pilersaarut akuersissutigineqarpoq.
- Qernertunnguanut aamma Qernertunnguaniit tikeraanut innuttaasunullu
aqqutigiuminarnerussasoq naatsorsuutigineqarpoq.
- Pisuinnaat biilinik angallattuniit ungasinnerulissapput.
5. Nuussuup Mannguaniit Nuussuarmut Industrivejimullu aqqut
- Industrivejimi aqqusineeqqakkut Nuussuarmiit Nuussuup Mannguanut aqqut maannakkut
containerinik matoqqaneqarpoq.
- Nuussuup aqqusernata avannaata kitaata isuani inissiat ineriartortinneqarnerinut
atatillugu, Nuussuarmiit Nuussuup Mannguanut aqquserniortoqarnissaa
naatsorsuutigineqarpoq.
- Pisuinnaat pingaarnertut angallattut aqqutaanniit ungasinnerulersinneqassapput.
6. Talerpimmut sangunermut sillimmatigineqartoq (shunt)
- Pilersaarut Eqalugalinnguit eqqaanni lyskrydsimut atatillugu akuerisaavoq.
- 2024-mi lyskryds ilanngullugu pilersaarutitut immikkut neqeroortitsissutiginissaa
naatsorsuutaavoq – sanaartorneq 2025-mi aallartissasoq naatsorsuutigineqarpoq.
- Biilit Sipisaq Kangillikkoorsinnaasut aqqutiginnerulersinneqassapput.
7. Kissarneqqortuunnguup Quassunnguullu akornanni krydsip pitsanngorsarnera
- Misissueqqaartoqarnikuuvoq taakkuli ullutsinnut naleqqutinngillat. Nutaamik
misissueqqaartoqarnissaa innersuussutigineqarpoq.
- Pilersaarut nr. 7 shunt pilersinneqassasoq naatsorsuutaavoq, matumani kryds aqqusinerni
angallattunut illoqarfiup tungaanukartut illoqarfimmiillu anillakaattunut
tattoqisaatsitsiffiusussanngortussaavoq.
8. 400-rtallip eqqaani Nuussuarmilu sullorsuup eqqaani tummeqqat
- Tummeqqakkut inuit ajoqusertartut amerlassusaat ikilisinneqassasut
naatsorsuutigineqarpoq.
- 2024-mi neqeroortitsissutigineqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq.
- Pilersaarummut aningaasaqarneq eqqarsaatigalugu 5 millionit missaanniissasut
missiliuutigineqarpoq.
9. Nuussuarmi sullorsuaq
- Sullorsuup pingasunik aqquteqarfiulersinnissaa, marluk biilit illuatungeriinnut aqqutillu
pingajuat immikkoortoq cykelertunut pisuinnarnullu aqqutinngortinneqarluni.
- 400-rtalikkut illoqarfiup qeqqaniit qeqqanullu biilit ingerlaartartut
amerleriarujussuarsinnaaneri naatsorsuutigineqarsinnaavoq.
- Immikkoortumi angallannermi isumannaallisaanermut aqqutiginissaanullu
malunnaatilimmik pitsanngorsaataasinnaavoq.
10. Mittarfiup tungaanut krydsip nutarterneqarnera
- Ulapaarfiup nalaani timmisartorsuullu mittarnerata nalaani
angallattoqangaatsiartarsinnaanera naatsorsuutigineqarpoq.
- Misissueqqaartoqarnikuunngilaq, mittarfiup aqqutaata avannarliup ammarnerani
suliarineqassasoq innersuussutigineqarpoq.
- Qinngutta tungaanut biilerpaaluit ingerlaarunnaarsinnaapput
- Allattorsimaffimmi suliniutigisassat tamaasa suliarineqarsimatillugit, biilit angallattuni
ajalusoortoqartinnagu angallannerat pitsanngortinneqarsimassaaq. Suliniuterpaaluit naapertorlugit
pisuinnaat biilit aqqutaanniit immikkoortinneqarneritigut ajornaannerusumik
angallassinnaanngortinneqassapput. Biilit angallannerannut naatsorsuutigineqartumik sunniuteqartussanik
annertuunik ingerlatsinernik sanaartornermilu aningaasartuutinik suliniutinut tamanut
attuumassuteqartunik peqarpoq.
Sunniutai
Siunnersuummi erseqqissaatigineqarpoq, Qinngorput aamma illoqarfiup qeqqani aqqusineq immikkoortinneqarsimasoq, tassanilu iliuuseqartoqarnerani kinguneqartitsisoqassasoq.
Iliuusissatut pilersaarummit aqqut aaqqissuussinermi immikkoortutut isigineqarpoq. Periusissami
matumani allannguinerit tamarmik angallannerup sinnerinut sunniuteqartarnissaat
erseqqissaatigineqarluni.
- Assersuutigalugu aqqusinermi aalajangersimasumi biilertartut inissaqassusaat annertusigutsigu,
immikkoortup eqqaani "angallattut ingerlariuseqarnerinut" allannguutitut malunniuteqartussaavoq.
Biilertartut angallanneranniit cykelertunut pisuinnarnullu allannguutit pineqarsinnaapput. Taamaattumik
suliaqarnivut tamaasa aqqusinerni aalajangersimasuni pissutsinik pitsanngorsaataaginnannginnissaat
angallanneq ataatsimut isigalugu pitsanngorsaataanissaattaaq sunniutaasut
malinnaaffigeqqissaarneqarnissaat aalajangiisuusussaavoq, ingerlatsivik allappoq.
Ataatsimut angallanneq pisuinnarnullu suliniutit soorlu ilinniartitsinerit,
paasititsiniaanerit assigisaalu ukkatarineqassasut aamma innersuussutigineqarput.
Angallanneq peqataatitsinerusoq
- Suliniutit pineqartut aningaasatigut
nammatarineqarsinnaapput malunnaatilimmillu pitsanngorsaanissamut periarfissaqarluarlutik. Suliniutit
aningaasaliiffigineritigut angallanneq isumannaannerusoq peqataatitsinerusorlu angusinnaavarput, pilersaarummi kommunalpolitikerinut saqqummiussami allassimavoq.
Angallannermut pilersaarut ataatsimiititaliami politikerinit tusaatissatut tiguneqarpoq, taannalu kommunalbestyrelsip tamarmiusup angallannermut unammilligassat pillugit isummerfigitinnagit aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap ataatsimiinnerani oqaluuserineqartussanngorput.