- Sulisut
pingasut napparsimanertik pissutigalugu sulisinnaanngikkallarput. Sullitatta
ilaat unitsitaavoq, akka pinasuartumik ikiorneqartariaqarluni saaffiginnippoq
ataaserlu timmilluni.
Angerlarsimaffimmi
ikiortit allaffianni Aqqusinersuarmiittumi, weekendi eqqissisimasumik
ingerlareertoq, suliassat ullaakkut saqqummiunneqarput. Ullukkoortut
eqqiaasullu nal. 7.30 suliartorsimapput, tassani ajornartorsiutit
qaqilerneqarlutik. Ullukkoortut ullormut suliassaat pappiaqqami allassimasut
nerriuviup qaaniipput, taakkua sulisut ataasiakkaarlugit qalipaatilersorlugit,
soorlu amiisut piniarfianni, immikkoortiterneqarsimallutik. Qulequtaaqqat tamarmik sullitat allattorsimaffigaat, tassani aqqa, najugaa,
oqarasuaataa, qaniginerpaasaa iliuusissallu allattorsimallutik.
Sika
Alaufsenip Nuussuarmi ornitassai 17-iupput. Taassuma pappiaraataa
qalipaataarniarfimmisut taama qalipaatigissaartiginngilaq. Qorsummik,
aappaluttumik tungujortumillu taamaallaat qalipaateqarpoq. Qorsuk sullitap
ullukkut unnukkullu orninneqartarneranik isumaqarpoq. Aappaluttoq sullitap
puiortuuneranik isumaqarpoq, tungujortorlu sullitap ataasiaannaq
orninneqartarneranik isumaqarluni. Qulequtaaqqat tamarmik qanoq
sullissinissamik ilitsersuuteqarpoq, tassa sullitap qanoq ikiorneqarnissaanik.
Ullaakkoortut alersinik sukangasuunik iluaqutsiinerit, nalikkaanik
asattuinerit, atisalersuinerit, nakorsaatinik tunioraanerit, sapaatip
akunnikkaartumik uffaanerit, ullaakkorsiusiornermi ikiuinerit, kaffilionermik
tiiliornermilluunniit, eqqaavinnik imaarsinerit imaluunniit sullitap
aninissaanut pikinerit suliassaannut nalinginnaasunut ilaapput.
Ilisimasaqarneq
Paasissutissat
tamakkiisut pigineqarmata suleqataasut angerlarsimaffimmut ornigussinnaapput
ikiuiartorlutik. Tamatuma saniatigut angerlarsimaffimmut ornigulluni
ikiuukkiartornerit nalunaarsorneqartarput akuersissutigineqartarlutillu. Ullup
naalernerani soraartigani tamanna pisarpoq. Angerlarsimaffimmi ikiortip
nalunaarusiornermini sullitap pissuserisartakkaminit allaanerusumik
pissusilersornersoq, qisuariaqattaarnersoq, kiserliorpasinnersoq,
kissarneqarnersoq allallu eqqaasarpai.
- Pissusilertarnermit allaanerusumik pissusilersortoqarpat nalilerneqarlunilu
pinasuartumik pisariaqartitsisoq taava angerlarsimaffimmi ikiorteqarfik
attaveqarfigineqassaaq. Sulisutulli nutaatut sullitap pissusilersuutai
nalinginnaanngitsuunersut nalileruminaassinnaavoq. Peqqissutsimulli
ikiortaaniaraanni sullitat ataasiakkaat ilisimasaqarfigilluarnissaat
piumasaqaataasarpoq, Sika Alaufsen nassuiaavoq.
Taanna ukiut
tallimat matuma siorna ilinniarsimasunngorpoq, angerlarsimaffimmilu ikiortitut
ukiuni qulingiluat missaanni sulilertarlunilu suliunnaartarnikuulluni.
Taamaattumik sullitani ilisarisimalluarpai. Suliffini suliffissatut eqqortutut
isigaa inuillu naapitani tamaasa attaveqarfiginissaat nuannarisarlugu, naak
ilaanni tarnikkut ilungersunarsinnaasaraluartoq.
-
Angerlarsimaffiannut ikiuiniarlunga ornittarpakka, tamakkiisumillu
tunniusimaffigisussaallugit. Oqartussaassuseqarnera takutittussaavara,
saniatigullu saaffigiuminarlungalu misigittartuusussaavunga,
ataqqinnittuullunga, tatiginartuusariaqarlunga tusarnaarluarsinnaasussaallungalu.
Angerlarsimaffimmi ikiortitut ulloq ataaseq sulisimalluni
qasuuittoqarsinnaasarpoq, inuppassuimmi qanimut attaveqarfigineqartarmata.
Aammali malugisarpara allannguillunga. Immaqa ullormut inunni kisima
takuaannga, tamannalu ilisimalluarpara. Taamaattumik qanoq
ikkaluaraangamaluunniit inussiarnersuullungalu tatiginartuusussaavunga,
oqarpoq.
Allornerit
20.000-it
Taassuma
sullitat Nuussuarmiittut ornittarpai, angerlarsimaffimmilu ikiortinut
biiliussisartumut Karl Davidsenimut ilaalluni ornigutsinnani matuersaatit
eqqaamasussaavai. Taakku nassanngikkunigit sullitat nammineerlutik matumik
ammaasinnaanngitsut inaanut isersinnaanngilaq. Matuersaatit saniartigut
oqarasuaat, allaffik sukkanerpaamik attaveqarfigineqarsinnaaniassammat,
kaminnut assiaqutit, aaqqatit taavalu assannut bakteeriaajaat.
- Sulininni
20.000-it missiliorlunga allortarpunga. Soraaraangamalu tamanna
malugisinnaasarpara. Eqqissisimaarniaraluaraangama niukka uniffeeruttarput,
qungujuppoq.
Ornitaa
siulleq arnaavoq aasap qaammataani kiserliortoq. Taassuma pania
sulinngiffeqarnermini angalavoq. Taassuma orninnerani alersit sukangasuut aap
ingerlaarneranut iluaqutit atinissaanut ikiortarpaa. Alersit arnap isigaanut
pullannaveersaatitut ukioqqortusineranilu gigteqalerneranut iluaqutaapput.
- Alersit
iluarivallaanngikkaluarlugit akuerinikuuakka. Angerlarsimaffimmi ikiortip
ualikkut aggerluni alersit peernissai qilanaariuaannarpara, oqarpoq.
Sika
Alaufsenip sullitani oqaloqatigilaaqqaarpaa. Taanna ulluinnarni
nammineerneruvoq naak eqaappallaarunnaarsimagaluarluni.
- Qiimmassaarpalaartutut oqaluussineq aalluttorujuusarparput, taamaalilluni
sullitarput angerlarsimaffimminiit anerusussusininniassammat. Aamma
piginnaanngorsaaniarluta suliniartarpugut: sullitatta nammineq
isumagisinnaasani isumagissavai. Ajornanngippat timip aalatittarnissaa
pingaaruteqarpoq. Peqqissutsimut tamanna sunniuteqartarmat, Sika nassuiaavoq.
Angerlarsimaffimmi ikiortitut piffissap ilaannaa sullitaqartarlutik
ilanngullugu eqqaavaa.
-
Suliaritissimasinnaapput piffissarlu aalajangersimasoq angerlarsimaffimmi
ikiorteqarnissamik pisariaqartitsilluni. Kisianni aamma sullitaqarpugut
ukiorpassuarni ikiorteqartarnissamik pisariaqartitsisunik.
Nuannaarneq
Sullitat
ilaat tarnikkut imaluunniit inooriaatsimik pissuteqarluni nappaateqartut,
soorlu sukkornermik, Parkinsonimik puigortunngornermilluunniit
nappaateqartuusinnaasut Sika Alaufsenip nassuiaatigaa.
Sullitat
ilaat qaqqap eqqaani najugaqarpoq, alla ullaakkorsiutiliukkiartortussaalluni.
Issingigassat kissarsuummi uunneqassapput, errugassat suliarissapput, sullitap
nakorsaatini iissavai, igitassat iginneqassapput taavalu sullitat nuannersumik
inuulluaqquneqassalluni.
Ornitassat
pingajuat arnaavoq Parkinsonimik nappaatilik. Nappaat ima siaruarsimatigaaq
nammineerluni issingigassaliorsinnaajunnaarsimalluni kaffiliorsinnaananilu.
Nakorsaatit tunniunneqarpoq, iineqarnersut qulakkeerniaatigalugit Sikap arnaq
makkulukkusuttoq oqaloqatigaa.
- Sikap
aggertarnera iluareqaara. Nammineq iliuuseqarfigisinnaajunnaarsimasannik
ikiortarpaanga. Taamaattumik pulaartarneqarnera nuannareqaara. Nappaatima
kinguneranik tuiga assakkalu iluaalliuutigisarpakka, ajoraluartumillu tamanna
pissutigalugu anerpiassaarnikuuvunga. Taamaattumik angerlarsimaffimmi ikiortit
uannik alakkaasarnerat iluareqaara, Maria Sørensen nassuiaavoq.
Ornitassap
tullia Nuussuarmiippoq illuni assigiiaani.
-
Sumiiffimmi najugaqanngikkaanni tammartajaarnalaarsinnaavoq. Illut
normulersorneqarneri paatsiveerunnarsinnaapput, ornittaqattaarsimagaannili suna
aqqutigissanerlugu eqqaamakannerneqarsinnaalluni, oqarpoq.
Sullitap
tullia ornippaa, taanna amerluttuugami qitimigut tarngummik taninneqarnissamik
ikiugassaavoq.
-
Utoqqaagaanni inuusukkaanniluunniit qitip anguniarnissaa ajornakusoortarpoq.
Uanga nammineerlunga angusinnaajunnaarnikuuara (qitini aaqq.).
Tamatigoortoq
Sullitap
pitsorluttuunini inissiamilu quleriit aappaanni ineqarnini unammillernartuusoq
oqaatigaa:
-
Qulaanukaraangama piffissami sivisuumi ammukaqqinneq ajorpunga, oqarpoq.
Inimik
tassunga tulluarnerusumik ineqalerusunnersoq Sika Alaufsenip aperaa.
-
Taamaaliorusuppunga. Utoqqarnulli init akisuallaarmata inimit maanngaanniit
nuukkallarsinnaagunanngilanga, oqarpoq. Ilaquttaminit saniliminiillu
pisiniunneqartarluni ilanngullugu eqqaavaa.
-
Bussernissara nagiarilernikuuara, bussertitsisoq bussinik tillissimasutuut
ingerlaartarpoq. Uppiasuararsuanngornikuulluni bussini ilaasuugaanni
navianartorsiornartarami.
Sika
Alaufsenip nalunaaquttap-akunnerini marlunni sulinera qaangiuppoq.
Soraarnissami tungaanut ornitassai suli aqqaneq-marluupput.
- Suliffiga
nuannareqaara, ullut assigiinneq ajorput. Peqqissaasut ikiortaattut
ilinniarsimanerani peqqissimissutiginngisaannarpara. Sullitannit
pissarsiaqangaatsiartarlunga misigaanga, naak ilaanni suleqatit
napparsimanerini sulinngiffeqarnerullu nalaani ulapingaatsiartaraluarluta,
oqarpoq.
