Aningaasanut inatsisissaq: Akiitsut suli qaffakkiartorput

Namminersorlutik Oqartussat ernialinnik ilanngaaseriikkanik akiitsuerukkumaartut naatsorsuutigineqarpoq, taamaattumillu akiitsut taakkua amerlassusaat 0-iuvoq. Namminersorlutilli Oqartussat kommunillu aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffiutaannut tunngatillugu pissutsit ajornerungaarput, taakkumi aappaagu katillugit 7,7 milliardit koruuninik akiitsoqalissapput.

Ukioq mannamit aappaagumut akiitsut erniallit ilanngaaseriikkat 12,6 procentimik qaffassapput, 2027-mullu qiviaraanni 30,4 procentimik qaffassasut, aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi takuneqarsinnaavoq.

40 procentit sinnerlugit qaffariassasut

Akiitsut erniallit ilanngaaseriikkat, tassa aningaasat taarsigassarsisitsisumut akiitsut misissoqqissaaraanni, suliffeqarfiillu ataasiakkaat aningaasaateqarfiini aningaasat atorneqarsinnaasut ilanngullugit, taava qaffakkiartornerat annertunerungaarpoq.

Akiitsut erniallit ilanngaaseriikkat ukioq mannamit aappaagumut 17,6 procentimik qaffariassapput, 2027-mullu qiviaraanni 40,7 procentimik qaffariassallutik.

- Namminersorlutik Oqartussat taarsigassarsinissamut periarfissaasa ingerlatseqatigiiffiillu taarsigassarsinissamut periarfissaasa akornanni ataqatigiittoqarmat, Namminersorlutik Oqartussat aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffiutaanni aamma Namminersorlutik Oqartussani akiitsut ineriartorfiunerat malinnaavigissallugit pingaaruteqarpoq, aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi eqqaaneqarpoq, "taarsigassarsisitsisartullu akuttunngitsumik Namminersorlutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffiillu aningaasanik atortissallugit tatiginartuunersut ataatsimut isigalugit naliliisartut" ilisimatitsissutaalluni.

Nunap karsiata taarsigassarsisinnaaneranut sunniuteqarpoq

- Taamaattumillu aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffiit taarsigassarsiaat Nunatta Karsiata taarsigassarsititsinissamut periarfissaanut kinguneqartussaapput, Nunattalu Karsiata ingerlateqatigiiffinnut taarsigassarsititsinissamut periarfissaannut kinguneqartussaallutik. Tamatuma saniatigut ingerlatseqatigiiffinnut taarsigassarsiaritinneqartut aqunneqanngitsut Nunatta Karsianut navianartorsiortitsilersinnaapput, erseqqissaassutigineqarpoq.

2024-mi akiitsussanut naatsorsuinermi NunaGreenip 400 millionit koruuninik akiitsoqalernissaa naatsorsuutigineqarpoq, Kangerluarsunnguani erngup nukinganik nukissiorfiup allilerneqarnissaanut aamma Aasianni Qasigiannguanilu erngup nukinganik nukissiorfimmik nutaamik pilersitsinissamut atatillugu aningaasaliiffigineqarmat. Suliniutit milliardilikkaanik aningaasaliiffigineqartussaasut naatsorsuutigineqarpoq.

Aningaasaqarnermut professori Torben M. Andersen, Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiinni siulittaasoq, ineriartorneq „ernumanartoqarsorinarnersoq“ Sermitsiaq aperaa. Akiitsoqarnerli pillugu oqaaseqarusunnani oqarpoq, Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit ulluni makkunani Kalaallit Nunaata aningaasaqarnerata qanoq innera pillugu nalunaarusiaq ukiaru saqqummersussaq naammassiniarlugu suliarimmassuk.

Akiitsoqarnerpaaffissaq anguneqarpa?

Ingerlatseqatigiiffiit pisortanit pigineqartut qaqugu akiitsoqarnerpaaffissartik angussaneraat apeqqutigineqarmat ima akivoq:

- Akiitsoqarneq nalileruminaappoq, tassami ingerlatseqatigiiffinnut assigiinngitsunut attuumassuteqarmat, tassaananilu ”nalinginnaasumik” amigartoorutit akiitsunik aningaasalersorneqarnerat. Akiitsoqarneq ingammik aningaasaqarnerup kinguariartorneranut, ingerlatseqatigiiffinnut Nunattalu Karsianut sunniuteqartumik navianaataasunut sanilliullugu isigisariaqartoq, aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiinni siulittaasoq nassuiaavoq.

Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit 2023-mi ukiup affaanut nalunaarusiaanni ingerlatseqatigiiffiit pisortanit pigineqartut akiitsui amerliartortut ima allaatigineqarput:

- Ingerlatseqatigiiffinni taakkunani ataatsimi arlalinniluunniit aningaasaqarnikkut ineriartorneq ajorpat, tamanna nunatta karsianut annertuumik kinguneqarsinnaavoq, ingerlatseqatigiiffinni suliassat inuiaqatigiinnut pingaaruteqarmata. Tassa inuiaqatigiit aningaasaqarneranni pingaaruteqarluinnarput, aningaasatigullu ajornartorsiortoqartillugu matuneqarsinnaanatik. Taamatut pisoqassagaluarpat nunatta karsia suliassanik ingerlatsiinnarnissaminut artukkerneqassaaq.