Kalaallit
Nunaat aningaasaqarnikkut siuariartorluarpoq akillu nalinginnaasumik
qaffakkiartorlutik. Suliffissaaleqisoqanngingajappoq taamaattumillu nunanit
allanit suliartortunik pisariaqartitsineq annertulluni.
Aningaasaqarnerup
Nunatta karsia pitsaasumik sunnersimavaa, aalisarnerli ulorianartorsiorpoq akit appariartornerat
pisarineqartartullu ikiliartornerat pissutigalugit.
Kalaallit
Nunaat aningaasaqarnikkut siuariartorluarpoq akillu nalinginnaasumik
qaffakkiartorlutik. Suliffissaaleqisoqanngingajappoq taamaattumillu nunanit
allanit suliartortunik pisariaqartitsineq annertulluni.
Aningaasaqarnerup
Nunatta karsia pitsaasumik sunnersimavaa, aalisarnerli ulorianartorsiorpoq akit appariartornerat
pisarineqartartullu ikiliartornerat pissutigalugit.
Aningaasaqarnermut
Siunnersuisoqatigiit nalunaarusiaminni kingullermi, sisamanngormat
saqqummiunneqartumi ilaatigut taama inerniliipput.
Nunanit
allanit suliartortut
Kalaallit
Nunaata aningaasaqarnera 2022-mi 2023-milu 2 procentimik siuariarpoq.
Suliffissarsiortutut nalunaarsorsimasut suli ikinnerulerput, maannalu 2023-mi
suliffissaaleqisut 2,7 procentiinnaallutik.
Aningaasaqarnermut
Siunnersuisoqatigiinnit oqaatigineqartut naapertorlugit suliffissaaleqisut
ikilinerat nunanit allanit suliartortut amerleriarujussuarnerannut
attuumassuteqarpoq. 2024-mi kvartalit pingajuanni nunani allani innuttaasut
17-init 64-inut ukiullit 2.386-it Kalaallit Nunaanni najugaqarput. Taakku
2023-mi 2022-milu piffissamut tassunga sanilliullugit amerleriarujussuarput,
tamannalu ingammik Asiamiut nuuttarnerannik pissuteqarluni.
Aalisarneq unikaallattoq
Aalisakkat pisallu akiisa ineriartorluarnerilu pissutigalugit aalisakkat qaleruallillu avammut tunisat nalingi 2022-mi
5,2 milliardit koruuniniit 2023-mi aatsaat taama annertutigisumut 5,5
milliardit koruuninut 2023-mi qaffariarput. Aalisarnermi ukiuni kingullerni
ingerlalluartoqareersorlu unikaallakkiartornerat takussutissaqaleriartorpoq.
Aalisakkat qaleruallillu akiisa ineriartornerat, nunani tamalaani politikki
silalu peqqutigalugu atugassarititat nalorninartoqarsinnaanerat
Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit mianersoqqussutigaat.
Sinerissamut qanittumi qaleralinniarneq
saarullinniarnerlu biologit siunnersuutaannik suli sippuilluni suli
aalisartoqarpoq, tamannalu pisat ikinnerulernerinik kinguneqarsinnaanera aamma
mianersoqqussutigineqarpoq.
Sanaartornermut aningaasaliinerit
Sanaartornermut aningaasaliissutit ukioq manna
annerpaaffissaminiissapput, tamatumalu kingorna malunnaatilimmik
ikileriassallutik. 2025-mili sanaartornerit annikilleriarujussuariarlutik
2026-mili Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni erngup nukinganik nukissiorfiup
allilerneqarnissaa aamma Aasiannut Qasigiannguanullu pilersuisussamik erngup
nukinganik nukissiorfiliornissaq pilersaarutaapput. Tamatuma saniatigut
inissiat attartortittakkat, umiarsualiviit nukissiuutillu
aserfallatsaaliorneqarnissaat kinguaattoorfiusut suliaqarfiussapput.
Aningaasat naleerukkiartornerat annertunngitsoq
Inuussutissanut, angallannermut, ineqarnermut,
kiassarnermut innaallagissamullu akit agguaqatigiissillugu 2023-mi 2,2
procentimik qaffassimapput, 2025-milu 3 procentimik qaffassinnaanerat
naatsorsuutigineqarluni. Aammattaaq inissiat attartortittakkat nukissiorfiillu
aserfallatsaaliornissaasa kinguaatorfiusut atuisunut akinik qaffaanermik
kinguneqarsinnaapput.
