Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit: Kalaallit Nunaata aningaasaqarnera mianernarpoq
Sanaartornerup annertusiartornera aammalu aalisakkat qaleruallillu akiisa qaffakkiartornerat pisortat aningaasaqarnerannik iluaqutissiisimapput, tamannali tassanngaannaq allanngoriataarsinnaavoq, Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit nalunaarusiaminni kingullermi mianersoqqusipput, aamma takornariartitsinermut nunanit allanit aningaasaliissutit killilerneqarnissaat mianersoqqussutigaat.
Nunani tamalaani aalisakkat qaleruallillu akii appariataarpata, tamanna inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut annertuumik eqquisinnaavoq.
Leiff Josefsen
- Aningaasaqarneq nioqqutissanik avammut tunisatta 98 procentiisa aalisarnerminngaanneersuunerannik aallaaveqartorujussuuvoq, aalisarnermillu isumalluuteqarneq annertoorujussuulluni, taamaalillunilu aamma aalisarnermut tunngatillugu aarlerinaateqarneq tamatuma kinguneraa, Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit allapput, tamannalu inuussutissarsiornermut aammali inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut tamarmut tunngasoq, piffissamilu pisaqarsinnaanermut periarfissat akillu annertusiartornerini tamanna aningaasaqarnermut pitsaasumik toqqammavik pingaarutiliusoq, taakkua tikkuarpaat.
“Pisat amerlassusaat piujuartitsisut uumasoqassutsikkut pissutsinit aalajangersagaapput, akillu nunarsuarmi niuernermi pissutsinit aalajangersagaallutik. Taakku tamarmik aqunneqarsinnaanngillat, taamaalillunilu qajannassuseq annertuvoq. Tamanna arlalitsigut Nunatta Karsianik annertuumik aarlerinartorsiortitsivoq”, Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit naqissusiipput.
Aningaasat nunanit allaneersut
Aalisarnermut inatsimmi nutaami takornarialerinermullu inatsisissatut siunnersuummi nunanit allaneersunit aningaasaliissutit killilerneqarnissaat Naalakkersuisut siunnersuutigigaat, Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit maluginiarpaat.
Aalisarneq isumalluutaajunnaarsarneruniarlugu takornariartitsinerup ineriartortinnissaa aningaasarsiornikkullu nutaanik nunap karsianut iluaqutaasinnaasunik pilersitsinissaq pingaartinneqarput.
- Inuussutissarsiornikkut siammasinnerusumik aaqqissuussineq annertuumik aningaasaliinissamik pisariaqartitsivoq. Aningaasaliinissanut taakkununnga tunngavik nunatsinniinnaq ileqqaakkatigut pilersinneqarsinnaanera piviusorsiortuunngilaq, aningaasaqarnikkut paasisimasallit naqissusiipput.
Taarsigassarsinissamut periarfissat killeqassasut
Inuussutissarsiutinik nutaanik ineriartortitsinissamut taarsigassarsinissamut periarfissat killeqassasut, Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit tikkuaapput.
- Namminersorlutik Oqartussat taarsigassarsisinnaanermut periarfissaat killeqartussaapput, inuussutissarsiornermullu annertunerusumik akuunissaq naapertuuttuunngilaq, Siunnersuisoqatigiit tikkuaapput, aalisarnermilu aarlerinaaterujussuarnut innersuussillutik.
Inuit ataasiakkaat, ingammik inuussutissarsiornermi nutaami, aningaasaliinerpassuarnut taarsigassarsiniarnissartik ajornakusoortissagaat, aningaasaqarnermut ilisimatuut isumaqarput.
- Nunanit allaneersunit suliffeqarfinnik nunami ingerlatsivilinnik toqqaannartumik piginneqataaneq aqqutigalugu aningaasalersuineq pisinnaavoq. Aningaasanik piginnittumut iluanaarutisiat (suliffeqarfik nunanit allaneersoq) atugassanngortitatut aningasaliissutigisamik, ilisimasanut, teknologimut immikkullu ilisimasanik pissarsisinnaanermik imaqarpoq. Taamaaliornermilu aamma piginnittup aarlerinaammik tigusineranut iluanaarutissinnissaanik matussusiissaaq, Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit nalunaarusiaminni nassuiaapput.
Takornariaqarnermut inatsit isornartorsiorneqarpoq
Takornariaqarneq pillugu inatsisissatut siunnersuut Naalakkersuisut saqqummiussaat Siunnersuisoqatigiit toqqaannartumik mianersoqqussutigaat.
- Takornariartitsineq pillugu inatsit maannatut iluseqarluni akuerineqassappat, piffinni ingerlatsisut takornariartitsinermik inuussutissarsiornermi suliffeqarfimmik aallartitsinissaat ajornakusoornerulissaaq, peqatigisaanillu avataanit aningaasaleerusussuseq aningaasaliinissamullu periarfissat annikillisinneqassapput.
Takornariaqarneq ineriartortinneqanngippat ilaasullu amerlinngippata, tamanna mittarfinnut nutaanut aningaasaliinernut kinguneqarluarunnaarsinnaasoq, Siunnersuisoqatigiit erseqqissarpaat.
- Tamanna suliniutit aningaasaqarnermut toqqammavianni pingaarutilimmik inissisimavoq. Ineriartorneq tamanna unikaallatsinneqassappat tamanna aningaasaliinernut allanut aallartinneqartunut tunngatillugu pitsaanngitsumik sunniuteqaatitigut kinguneqaateqassaaq. Nunanit allanit piginnittuunermik nunatsinniluunniit ingerlatsisinnaanermut killiliinikkut inuussutissarsiornermi siammasinnerusumik aaqqissuussinerup tungaanut ineriartorneq unikaallatsinneqarsinnaavoq, taamaalillunilu aamma aningaasaqarnerup imminut napatinnerulernissaanut periarfissat aamma unikaallatsinneqassapput.
Soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfiit aaqqiissutissaanngillat
Soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfiit aalisarnermut aningaasaliinissamut politikerit periarfissiineri, Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiinnit iluarineqanngillat.
- Soraarnerussutisiassatut katersat aalisarnermut inissinneqarpata, nunatta karsiata aarlerinartorsiortinneqarnera annertunerulersinneqassaaq, taamaalillunilu aamma inuiaqatigiit aningaasaqarnerat aamma, Siunnersuisoqatigiit naqissusiipput.
Aalisarneq ingerlanerliortillugu tamassuma aamma soraarnerussutisiallit atugaannik ajorseriartitsinissaannik, ineriartornerlu taamaattoq Namminersorlutik Oqartussat aningaasaqarnerannik suli ilungersunartorsiortitsinerulernissaannik, tamanna nassuiarneqarpoq.
- Taamaalilluni soraarnerussutisiassatut katersat nunatsinni aalisarnermut aningaasaliissutigineqannginnerisigut aarlerinaatinik annikillisitsisoqassaaq, nunatsinnilu aningaasarsiornerup aalaakkaasuunerulernissaanut ilapittuilluni, Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit allapput, aarlerinaatinillu isiginninneq taamaattoq norgimiut soraarnerussutisiassanut aningaasaateqarfiata (”Oliefondip”) nunami namminermi suliffeqarfinnut aningaasaliinnginnissamik politikeqarneranut pingaarutilimmik tunngaviuneranut innersuussillutik.
