IA-p ataatsimeersuarnera 2024
Arlalinnik qinigaaffeqarnerup nalilersorneqarnissaanik Nuummit siunnersuut IA Aasiannit tapersersorneqarpoq
IA-p ataatsimeersuarnissami matumani ataqatigiissaarisua tassaavoq AIA, Aasianni Inuit Ataqatigiit. Pilersaarutit malillugit suut tamarmik ingerlasut immikkoortortaqarfimmi siulittaasup Marianne S. Larsenip oqaluttuaraa. Taamaattorli ataatsimeersuariartussat tallimat missaanniittut peqataasinnaajunnaarnertik nalunaarutigaat. Immikkoortortaqarfik ilaasortanut siunnersuutinik tunniussisimanngilaq. Pingaarutilittut isigisarput, tassa arlalinnik ataatsikkut qinigaaffeqarneq, Nuummi immikkoortortaqarfimmit isummerfigisassanngorlugu siunnersuutigineqarpoq, siunnersuutaallu tapersersorparput, immikkoortortaqarfimmi siulittaasoq oqarpoq.
Ukiut 45-t sinnerlugit matuma siorna Aasianni partiip Inuit Ataqatigiit nunatsinni politikki nutaaliorluni aallartitsiffigaa, partii saamerliusoq mumisitsinissamik nipilimmik oqariartuuteqarluni saqqummermat, pingaartumik Danmarkimit aqunneqarnermerik sakkortuumik akerliliilluni.
Taamaattumik partiip nuna tamakkerlugu ataatsimeersuarnissaa Aasianni ingerlanneqartussaammat, Aasianni Inuit Ataqatigiit siulittaasuata Marianne S. Larsenip nuannaarutigaa:
- Piareersarnerit naammassingajaleruttorpavut, qujanartumillu kajumissutsiminnik ikiuukkusuttoqarluarpoq. Piffissamili kingullermi nuna tamakkerlugu angallannikkut ajornartorsiuteqartoqarmat peqataasussat Aasiannut apuussinnaanersut pissanganarsigaluarpoq.
- Sisamanngornermi nuna tamakkerlugu kattuffiup sulisui tikipput, tallimanngornermilu taasisinnaallutik peqataasussat malinnaasussallu tikinnissaat naatsorsuutigaarput. Taamaattumik pilersaarutit malillugit ataatsimeersuarnerup ingerlanissaanik isumalluarpugut, naak taasisinnaallutik peqataasussat tallimat missaanniittut peqataasinnaannginnerarlutik nalunaarsimagaluartut, Marianne S. Larsen oqaluttuarpoq.
Ilaasortanut siunnersuutinik tunniussinissamut angumersinngitsut – Nuummiilli siunnersuut isumaqatigigaat
Aasianni immikkoortortaqarfik, ataatsimeersuarnissap piareersarneqarneranik akisussaasuusoq, siunnersuutinik tunniussinissamut killigititaq qaangiutsinnagu siunnersuutinik nassiussisimanngitsoq, Marianne S. Larsen oqaluttuarpoq. Nuummili Inuit Ataqatigiit immikkoortortaqarfiata oqaluuserisassatut qaqitaa — tassa marlunnik qinigaaffeqarsinnaanermut apeqqut — najukkami immikkoortortaqarfiup pingaartippaa:
- Nuna tamakkerlugu aamma najukkani politikkimik ingerlatsineq naammagisimaarpavut. Politikkerilli arlalinnik qinigaaffeqarnerat naleqquttuunersoq arlaleriarluta oqallisigisarnikuuarput. Qujanartumik arlalinnik qinigaaffeqarneq NIA-mit apeqquserlugu siunnersuutigineqarpoq, tamannalu Aasianniit tapersersorparput, Marianne S. Larsen oqaluttuarpoq nangillunilu:
- Inatsisartuni kommunalbestyrelsinilu ataatsimiinnerit ataatsikkut ingerlanneqarajuttarput, tamannalu najukkami kommunalbestyrelsimi malugisinnaavarput. Inatsisartuni kommunalbestyrelsinilu aalajangiiffiusunik suliaqartoqartarpoq, qinikkallu ataatsimiinnerni kommunimilu suliassani allani najuunnissaat pisariaqartipparput. Taamaattumik arlalinnik qinigaaffeqarneq tamatumalu kinguneri pitsaanngitsut oqallisigissallugit soqutigingaarparput, taamaattumillu NIA-p siunnersuutaa tapersersorluinnarparput.
Nuna tamakkerlugu piviusunngortitsilluni politikkikkut siulersuineq
Immikkoortortaqarfiup arlalinnik qinigaaffeqarneq apeqquseraluaraa, partiip nuna tamakkerlugu politikkimik ingerlatsinera immikkoortortaqarfiup naammagisimaarpaa:
- Naalakkersuisoqarpugut oqaluinnarnatik neriorsuiinnaratillu timitalersuinissamik iliuuseqarsinnaassusilinnik. Assersuutigalugu nuna tamakkerlugu politikkikkut sammisanut annertuunut, assersuutigalugu aalisarnermut inatsimmut, akileraartarnermut aaqqissuusseqqinnermut nunalu tamakkerlugu politikkikkut suliniutinut allanut aalajangiinerni tamanna takusinnaavarput. Allannguisariaqartoqarneranik oqaluinnarsinnaanngilagut, piviusunngortitsisariaqarpugummi, tamannalu nunatta politikkeriisa qulakkeerpaat, tamannalu ajunngeqaaq, AIA sinnerlugu Marianne S. Larsen naliliivoq.
Kaffillerneq, Inneruulat tusarnaartitsinerat kulturikkullu aaqqissuussinerit allat
Kulturikkut sammisassaaleqinnginneq partiip ilisarnaataasa ilagaat. Matumanilu ataatsimeersuarnermi peqataasussat inuiaqatigiillu kulturikkut sammisassaqartinneqassapput.
Nipilersoqatigiit nuannarineqarluartut Inneruulat, aamma Aasianneersut, Inuit Ataqatigiillu ingerlaqatigiittuaannartutut nalilerneqarsinnaapput, tassami nipilersoqatigiit taallanngorlugit oqariartuutiminnik siammarterineranni ersertarpoq peqatigiilluinnartuusut.
Tallimanngornermi unnukkut partiip oqaluttuarisaaneranik filmiliaq aamma takutinneqassaaq, tassani partiimik pilersitsisoq siulittaasuusimasoq Aqqaluk Lynge siulittaasutullu kingoraartaata Josef Motzfeldt oqalugiassallutik, Josef Motzfeldt apuussinnaassappat.
Tamatuma saniatigut partiip ukiuni 45-ni pioreersimanera malunnartinniarlugu Aasianni innuttaasunut tikeraanullu arfininngornermi kaffisortitsisoqassaaq sapaammilu ataatsimeersuarneq ingerlanneqassalluni.
