Arnat marluk – inuunerit marluk

Arnat Filippinerimiut pingasut atornerlullugit sulisinneqarnerat pillugu SIK-mi suliap tusagassiuutini sammineqalerneranit ukioq ataaseq qaangiummat – maanna arnat marluk suliami pineqartut Kalaallit Nunaani sumiiffinni imminnut ungasissuni najugaqalersimapput.

Aappaa Kangerlussuarmi mittarfimmi sulivoq ajornani, aappaa Nuummi eqqiaanerup iluani suliffeqarfimmi erngerluni sulilerluni.

Atugai allanngorarsimaqaat. Arnat marluullutik uani allaaserisami kinaanertik isertorusuppaat.

- Nunaqqatitta ilisimassajunnarsivaat kikkuunersugut, atimilli taasinnginneq ajornannginneruvoq. Annilaanganngilanga. Sunami annilaangagissagakku? Suliffeqarfiilli marluk SIK-p eqqartuussivilersuussai immaqa annilaangasariaqarput. Pisinnaatitaaffeqarpunga, ilisimaaraakkalu. Nunaqqatikkalu aamma taamaapput. Arlaa isumaqalersimavoq inuit SIK-mut ilaasortanngortinniarikka. Ilumummi, nammineq takusinnaavarput Kalaallit Nunaanni isumaqatigiissutit malillugit iluamik pineqanngitsugut. Tamatuminnga oqaluttuuttariaqanngilakka, arnaq Nuummi najugaqartoq oqarpoq.

Politiit

SIK-p suliassanngortitsineranik taajugarput atorlugu inuuvoq, inuuneralu allanngorarsimaqaaq.

Siorna suliap tusagassiuutini sammineqalernerata kingunitsiaa erngerluni eqqiaanermut suliffeqarfimmi atorfinippoq politiinillu nunamit anisitaalluni ullut arfineq pingasut ingerlaneranni nuna qimattussaallugu. Saniatigut aamma Danmarkimi Folketingimi § 39 naapertorlugu suliamut ilaalerpoq, Aaja Chemnitzip (IA) suliaq akuulersitsinissamut ministerimut apeqqutigimmagu.

- Annilaangasupilussuanngorpunga. Tassanngaannaq politiit matuma silataaniipput anisitaanissannut allagartamik nassarlutik. Sussanerlunga naluara, NSK-lli (Danmarkimi immikkut ittumik pinerluuteqarnermik misissuisartut, aaqq.) suliffeqarfiup aningaasatigut peqquserlussimaneranut misissormagu nunamiissinnaanera sivitsorneqarpoq suliami ilisimannittutut apersorneqartussaagama. Aamma appisaluunneqartarpunga, ingunneqarlunga kanngunarnerarneqartarlungalu. Atinik taaserusuttorsuunngilanga, paasineqarsinnaassaarli tamanna nuannerpallaanngitsoq. Nuuk mikisunnguuvoq suliamik taamaattumik ingerlatsiffiusutut. Ullumikkut pisussaaffikka naammassisarpakka, makillunga suliartortarlunga, nerillunga sinillungalu. Allatuulli, oqaluttuarpoq.

Ilungersunartut

Nammineq inuttut inuuneqanngilaq, Nuummi inissiat ilaanni nunaqqatini allat arfinillit najugaqatigalugit. Inimi najugaqarpoq, allat inissiap sinneraniillutik, ilaatigut ataaseq igaffimmi sinittarluni:

- Sorpassuit sungiunneqarsinnaapput, ilavulli mianerisarpavut. Ilaannikkut uffarfiliarniarluta tunuleriiaattarpugut, igaffimmilu aamma ulapittaqaluta, maleruuttarpugulli. Arlaannarpulluunniit ineqarnermut isumaqatigiissuteqanngilaq. Ineqarnermut akiligassaq akissarsiatsinnit nusunneqartarpoq, oqaluttuarpoq.

Sukkasuumik sulisussarsiornermi aaqqissuussinermi najugaqarnissamut sulisinnaanermullu akuerineqarnermut immikkut maleruagassat peqqutigalugit Kalaallit Nunaanni tikisitatut sulisinnaassagaanni naammassineqartussaapput. Inissaqarani suliffeqaranilu assigaa nunamit aallartariaqarneq. Maannakkut sulisitsisumini atorfininnermut isumaqatigiissutaa aallaqqaammut qaammatikkaarpoq sapaatit akunneranut akunnerit qassit sulisassanersoq allassimanani, taamaalilluni nalliuttuni sapaatillu akunnerisa naanerini sulisariaqarluni immikkut tapeqarani.

- Tamanna aaqqinneqarsimalerpoq, uannullu ilungersunartorsuujunnaarpoq soorlu suliffeqarfimmi siullermi suliffigisanni. Uanga susinnaanngilaannga. Maannakkut atukkakka pillugit SIK-liarsinnaagaluarpunga kisianni kina nukissaqarpa. Nalunngilara allat SIK-liarsimasut. Arlallit nalunngilakka inissisimanerminnut SIK-mit ikioqqusut. Kissaatigaara sulisitsisup atorfininnermut isumaqatigiissutaasunik avaqqutaarineri unissasut, tamatta Kalaallit Nunaanni assigiinnik atugaqaleqqulluta, oqarpoq.

Qujamasuttoq

Qujamasupporli naak politiinit, sulisitsisuminit, akileraaruseriffimmit, eqqartuussivimmit oqartussaasunillu allanit misigisani nalaakkusunngikkaluarlugit:

- Siullermik pingaarnertullu inuit uagutsinnik ikiuuttut tamaasa qamannga pisumik qujaffigerisuppakka, ugutsinnut pinoysinut (Filippinerimiut imminnut taaguutaat, aaqq.) qanoq inissisimanitsinnut eqqortoq paasitissimammassuk. soorlu kalaallit danskillu naalakkersuisui, SIK tusagassiorfillu Sermitsiaq. Ullumikkut sulinermi atukkavut eqqumaffigineqalersimapput, nalunngilarpullu aarlaqartut eqqortoq ilungersuutigigaat. Ilisimavara oqartussaasut suli sulinermi atukkat taakku paasiniarlugit sulisut. Ikinngutima ilaat politiit atuagassiaani Dansk Politiimi ungasinngitsukkut apersorneqarpoq, taamaattumik sulisitsisorisimasama akiliisinnaajunnaarsimasup misissornera suli taamaatinngilaq. Akerlianilli, naliliivoq.

Siunissaq

Maannakkut nunami najugaqarsinnaanermut sulisinnaanermullu akuersissutaa ukiaru naassaaq, SIK-mit aamma naatsorsuutigineqarluni suliaq siulleq naammassisimassasoq, taamaalilluni akiliisinnaajunnaarsimasoq aamma arnanut akiitsuminik akiliisinnaalluni.

- Naak misillersimagaluarlunga suli Kalaallit Nunaanni suliinnarusuppunga. Kissaatigeqaara Kalaallit Nunaanni illoqarfimmut allamukarnissara. Tamaasa qimalaarlugit. Eqqarsaatigigaannimi inuit marmarliisarneranni Nuup illoqarfia mikeqaaq. Nuannissagaluarpoq Kalaallit Nunaanni sumiiffimmi allami aallartinnissaq, oqarpoq.

- Ilumut, arnaq alla isumaqataavoq, taanna nunaqqatiminit pitsaanerusumi sulilersimalluni sulisitsisuni allanngormat:

- Sulisitsisora danskiuvoq, ajornartorsiuteqanngilangalu. Ataavartumik unnuarsiortarpunga mittarfimmi eqqiaallunga. Ulapittorsuunngilagut soorlu taamani Kangerlussuaq timmisartorsuarnit miffiusarallarmat. Namminerisannilli ineeraqarpunga nammineq igaffeqarlunga, namminerisannik siniffeqarlunga allaat piumaguma tv isiginnaarsinnaallugu. Nammineerpunga, Nuummili inuuneq maqaasisinnaavara. Kiserliorsinnaasarpunga, nuannersunilli suleqateqarpunga sulisitsisugissaarlungalu. Kangerlussuaq aamma inoqarpiarunnaarsimavoq – taamaakkaluartoq maaniinneq nuannerpoq, oqaluttuarpoq.