Asiaq nunarput tamakkerlugu dronit atorlugit
suliaqartussatut iminneqartarpoq, dronillu assigiinngitsorpassuarnut
atorneqartartut, Asiami pisortaq Mette Skarregaard Pedersen oqarpoq.
– Ilaatigut
dronit inoqarfinnik tamanik nunap assiliornermi kiisalu silaannaap pissusaata
allanngoriartorneranik alapernaarsuinermi atortarpagut. Dronit ikiortigalugit
assersuutigalugu sermersuaq ilisimatusarfittalu eqqaanni aputeqassuseq
alaatsinaassinnaavarput.
Asiaq nunarput tamakkerlugu dronit atorlugit
suliaqartussatut iminneqartarpoq, dronillu assigiinngitsorpassuarnut
atorneqartartut, Asiami pisortaq Mette Skarregaard Pedersen oqarpoq.
– Ilaatigut
dronit inoqarfinnik tamanik nunap assiliornermi kiisalu silaannaap pissusaata
allanngoriartorneranik alapernaarsuinermi atortarpagut. Dronit ikiortigalugit
assersuutigalugu sermersuaq ilisimatusarfittalu eqqaanni aputeqassuseq
alaatsinaassinnaavarput.
ASIAQ GREENLAND SURVEY
Pinngortami uuttukkat uumaatsut aallaavigalugit,
nunatsinni misissueqqaarnernik ilisimatusarnernillu
suliaqartuuvoq. Paasissutissat assigiinngitsunit uuttortaanermi
katersortarpaat soorlu; najugaqarfinni inuilaamilu nunap uuttortarnerani,
imissarsiorfiusinnaasut uuttortarneranni, silaannaap pissusaata
malittarineratigut, nunap qaavata iluatalu misissorneratigut, illuliorfissat
sanaartukkallu inissiffissaasa naleqqersornerisigut. Tamakku tamarmik
paasissutissanik pitsaasunik nunatsinni najugalinnut, suliffeqarfinnullu
tunisisarput. Taamaasillutik silaannaap pissusaa, nunap illoqarfiullu isikkua,
illuliortoqarniarpat toqqavigisinnaasat, imeqarfissallu qanoq pitsaatigineri,
qanoq annertutigineri sumiissinnaanerilu paasisarpaat.
Asiaq 100 procentimik Namminersorlutik Oqartussanik
pigineqarpoq, ukiullu 60-it sinnerlugit nunatsinni sumi tamaani
misissueqqaarnernik suliaqartarput.
Paasisat: Asiaq.gl
– Illuaraqarfinnillu,
sanaartorfinnik, erngup nukinganik innaallagissiorfinnik assigisaannillu
sukumiisunik assinik peqarnissaq pisariaqartinneqalerpat, aamma dronit
atorneqarsinnaapput. Immaqaluunniit inuinnaat qarasaasiakkut
naapeqatigiittarfiini paasissutissiinermi takoqqusaarusiornermiluunniit
atugassatut naatsumik videolionissaq kissaatigineqarpat.
Nunap assiliorneq
Asiap 2019-mili nunatsinni inoqarfiit
tamaasa dronit atorlugit assiliorpai. Silaannarmit assilisat qatsissutsinillu
takussutissiat atortussiaapput Asiamik atuisut iluaqutigilluartagaat,
internetimilu kikkunnit tamanit iserfigineqarsinnaasut, Mette Skarregaard Pedersen oqaluttuarpoq.
– Tamatuma saniatigut aatsitassarsiorfiit piffillu misissueqqaarfiit
arlallit, erngup nukinganik innaallagissiorfiit piffiillu allatut
soqutiginaatillit dronivut atorlugit assiliorneqarput.
Silaannarmit assilisat (dronit atorlugit
assilisat) atorneqarsinnaanissaannut geometriskimik aaqqigallerneqaqqaartarput,
taamaalillunilu nunap assingatulli tutsuiginassuseqalersarput. Isigisatigut
nikinganerit assiliiviup pilersissinnaasai, nunatap uinganeri allalluunniit
aaqqinneqartarneri tamatuma nassataraa. Nunamiittut (soorlu illut, aqqusernit
il.i.) koordinatimik aaqqissuussami eqqortumik inisseqqasunik assiliineq
tamatuma kinguneraa. Assit aaqqigallikkat tamakku ortofotosinik taaneqartarput.
Ilisimatusarfiit Kangerluarsunnguami,
Disko-Qeqertarsuaq Zackenbergilu akuttunngitsumik nunap assiliornissaq, silap
pissusianik alapernaarsuineq paasissutissanillu katersineq, hydrologi
uumasoqatigiiaallu pillugit droninik
angalaarfigineqartarput.
Dronit nunat assiliornermik
ajornannginnerulersitsippat?
ASIAP DRONINIK INGERLATSISUI
Asiaq 2014-mili nunatsinni droninik
atuilerpoq, nunatsinnilu droninik ingerlatsisutut akuerisaalluni. Piffinni
najugaqarfinni timminissami malittarisassat piumasaqaatillu malinneqartussat
annertupput. Taamaalilluni Asiaq ukiut tamaasa Trafikstyrelsimut droninik
atuinissamut akuersissummik qinnuteqartarpoq, Asiallu droninik ingerlatsisui
ukiuni arlalissuani misilittagaqarnermikkut immikkut ilisimasaliupput.
Kalaallit Nunaanni dronit pillugit inatsisit
atuuttut malillugit, dronimik ingerlatsineq illoqarfimmi sanaartorfiit
avataanni mittarfimmiillu (timmisartunut qulimiguulinnullu mittarfik)
kilometerinik tallimanik ungasitsigisumiit pisassaaq. Dronimik ingerlatsineq
illoqarfimmi sanaartorfimmiissappat mittarfimmiillu kilometerit tallimat
ataallugit ungasissusilimmiissappat tamanna Angallannermut Aqutsisoqarfimmut
qinnutigineqassaaq. Taamaammat Asiaq nunatsinni najugaqarfiit qulaallugit
inatsisit malillugit ingerlatsisinnaajumalluni ukiut tamaasa
akuersissuteqarnissamut qinnuteqartarpoq.
– Aap, dronit nunamik annertunerusumik pisariinnerusumillu
assiliornissamut periarfissiipput. Taamattaaq droninik atuineq assiliornermik
ajornaannerulersitsivoq. Arlaat nunap assiliornissamik allanilluunniit
suliassanik suliassaqarneranut atatillugu aalajangersimasumik qulaassinissamik
pisariaqartitsilersillugu sukkasuumik ikiuussinnaavugut.
Ingammik inoqarfiit
assiliorfigineqartarput, piffiilli nunaannarmiittut assersuutigalugu silaannaap
allanngoriartorneranut assigisaannulluunniit atatillugu immikkut
pisariaqartitsisoqalernerani nunap assiliorneqartarput.
Tamanna eqqornerusunik nunap
assiliornermik kinguneqartarpa?
– Imminerminiunngitsoq, tamakkiinerusumillu eqqornerujussuarmillu
assiliornermik kinguneqartarpoq. Assini dronit atorlugit assilineqartut
tamanullu saqqummiunneqartut: kortvisning.asiaq.gl
atuisunit qanillisinneqarsinnaapput pisariaqartitsisoqartillugu immikkuualuttut
tamaasa ilanngullugit takuneqarsinnaapput, Mette
Skarregaard Pedersen oqarpoq, suleqatinit
sullitanillu dronit atorlugit nunap assiliortarnerup soqutigineqariartornera
malugisimavarput.
Dronit tallimat sulinermi atorneqartut
Asiaq massakkut tallimanik droniuteqarpoq. Marluk suluusallit pingasullu quadrokopterit.
- Asiaq
niuerfimmik droninillu nutaanik alaatsinaattuarpoq, pisariaqartitsinerlu
naapertorlugu aningaasaliisarluni. Ukioq manna Asiaq nutaamik
quadrokopterertaarpoq, taannalu annikitsumik nunap assiliornissamut
piukkunnarluinnartuuvoq. Ullumikkut amerlasuunik assigiinngitsunillu
droniuteqarpugut, Asiap pisortaa oqarpoq.
ARCTIC DTU AAMMA NUNATSINNI DRONINIK ATUISARPOQ
Arctic DTU Sisimiuniittoq ilisimatusarnermut
atuartitsinermullu tunngatillugu droninik atuisarpoq. Taama Sisimiuni DTU-mi
ulluinnarni ataqatigiissaarisoq Peter Løwenstein oqarpoq.
Nunatsinni DTU annertuumik ilisimatusarnermullu
alapernaarsuinernullu tunngatillugu, assigiinngitsunillu suleqateqarluni –
soorlu GEUS Danmarks og Grønlands Geologiske Undersøgelser - droninik atuivoq.
Asiaq nunarput tamakkerlugu tigussaasunut
paasissutissanik katersinissamut akisussaasuuvoq.
– Dronit nunami paasissutissanik katersinermi atortarpavut. Imaani aamma
paasissutissanik katersisarpugut, tassanili multibeam ekkolod angallammut
aalajangersimasumik ivertitaq, immap naqqanik, soorlu nunatsinni
umiarsualivinni assiliornissamut piukkunnarluinnartoq atortarparput.
Ineriartorneq malinnaavigiuarparput, imaassinnaavorlu siunissami aamma immami
droninut aningaasaliisugut, Mette
Skarregaard Pedersen oqarpoq.
Dronik qanoq meqqeqarpat?
– Dronini ineriartorneq malinnaaffigilluarparput, droniutigullu issittumi
ingerlalluarsinnaallutillu aalaakkaasumik atorneqarsinnaanerat
qularnaartarparput. Meqqit assigiinngitsut atugaraagut, siunertanullu
assigiinngitsunut naleqqulluarput, pisortaq paasissutissiivoq.
