Asii Chemnitz Narup: Inuiaqatigiinni naligiinngikkaluttuinnarneq akuerisinnaanngilarput

Aningaasanut inatsimmi isumaqatigiinniutigineqartut 5,1 millionit koruuniugamik aatsaat taama ikitsigipput. Partiit isumaqatigiinniarnerni tulliuttuni missingersuutinut inatsimmi piumasaqaatigineqartut naammassissagaat Inuit Ataqatigiit aningaasaqarnermut oqaaseqartartuata Asii Chemnitz Narupip naatsorsuutigaa.

- Pisortat aningaasartuutaasa ukiut tamaasa killisarititaasoq qaangeqqusaanngikkaat, aningaasartuutillu annerpaamik 0,5 procentimik qaffassinnaasut missingersuusiornermut inatsimmi piumasaqaateqarpoq. Taamaammat piffissami pilersugassat amerlaneruffianni ikinnerusullu sulinerminnit akileraartarneranni inuiaqatigiinni atugarissaarnissaq qulakkeerniarlugu aningaasaqarneq sukannersumik peqqissaarussamillu aquttariaqarparput. Aningaasaqarnitta patajaallisarnissaanut pisussaaffeqarpugut, taamaaliunngikkuttami aningaasaqarnermut siunnersuisoqatigiit naatsorsugaat naapertorlugit 1 milliardit koruunit nunatta karsiani amigaatigilertussaavagut. Taamaammat aningaasaqarnermut inatsit pillugu isumaqatigiinniarnermi missingersuutinut inatsisip eqquutsinneqarnissaa piumasarineqassaaq, Asii Chemnitz Narup oqarpoq.

Aaqqissuusseqqinnerit pisariaqarluinnartut

Demokraatit siulittaasuata Jens-Frederik Nielsenip naalakkersuisut aningaasanut inatsisissatut siunnersuut pillugu anguniagaqarpallaannginnerarlugit isornartorsiorpai.

- Aningaasaqarnermut inatsisissatut siunnersuut tamakkiisumik isigissagaanni maannakkutut inissisimaannarnissaminnik kissaateqarnerannut ersiutaavoq. Inuiaqatigiit siunissaq qaninnerusoq ungasinnerusorlu eqqarsaatigalugu ilorraap tungaanut sangutissagaanni aaqqissuusseqqinnerit pisariaqarluinnarput. Akileraartarnermut aaqqissuusseqqinneq akuerineqassaaq, aningaasalli ilarpassui aningaasanit atugassarititaasunit tiguneqarumaarput. Taamaammat aningaasalersorneqanngilaq, qinersisoqareerpallu naalakkersuisuulersussat tamanna suliarisussanngussavaat. Tamanna akisussaassuseqanngitsuliorneruvoq, Jens Frederik Nielsen oqarpoq

Partiip aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami ilaasortaatitai pingasut allattoqarfimmilu ingerlatsisoq aningaasaqarnermut inatsit pillugu Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Naalakkersuisumik isumaqatigiinniarnermi peqataassasut Asii Chemnitz Narup nassuiaavoq, tamannalu sioqqullugu Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni gruppiat pingaarnersiuinissaq pillugu ilassutissanik pingaarnersiuinermillu eqqartuiniarlutik ataatsimuussapput.

- Nunatsinni innuttaasut aningaasaqarnerat naligiinngippallaarujussuarpoq, akuersaarneqarsinnaanngilaq. Kiisami alloriartussanngortoqarpoq. Qulequttap taassuma tamanit salliutinneqarnissaa uanga Intasisartuni gruppitsinnut innersuutigissavara, tassungalu ilanngullugu piitsuussutsimik akiuiniarnissap tigussaasumik suliniarfigineqarnissaa oqariartuutigissavarput, Asii Chemnitz Narup oqarpoq.

Akileraartarnermut aaqqissuusseqqinnerup aningaasalersorneqarnera

Asii Chemnitz Narup Demokraatit minnerunngitsumillu Atassutip isornartorsiuinerannut, taakkua akileraartarnermut aaqqissuusseqqinnerup kaarsarfimmiit ataatsimiit allamut nuussinissamik ilinniutaaneraallutik KNR-imi aallakaatitassiaani Oqalliffimmi kingullermik oqallitoqarmat oqaasiinut, tusarnaarpoq.

- Akissarsiakitsut akunnattumillu akissarsiallit sorsuutigiuassavagut, aningaasaqarniarnerat pitsanngorsarniarlugu, inuuniarnermilu atugaat pitsanngorsarniarlugit. Tamanna pisariaqarluinnarpoq. Aaqqissuusseqqinnerup illersorneqarsinnaasumik aningaasalersorneqarnissaa qulakkeerniarlugu aningaasanut inatsit pillugu isumaqatiginninniarnermi tamanna anguniartassavarput. Nunami missingersuutini sinneqartoortoqarnissaa akueraarput, taakkulu aaqqissuusseqqinnerup aningaasalersorneqarnissaannut atussavagut, akileraarutitigullu aaqqissuusseqqinnerup naammassineqarnissaata akisussaassuseqartumik matussuserneqarnissaa qulakkeerniartarparput, Asii Chemnitz Narup oqarpoq, taannalu aningaasaliissutitut siunnersuutit pillugit suliniutissanik tunniusimalluni ammallunilu peqataaffigalugillu sumi sipaarniartoqarsinnaanersoq misissussavaa.