Nunami eqqumiitsunik nassaanik aallartippoq.
Savalimmiut qeqertaasa
kujallersaasa ilaanni Sandoyimi karrit ikuallassimasut arsakut ataanni
nassaarineqarput: Inoqarsimaneranik ersiut qularnaatsoq. Karrit
ilisimatusartunit ukiup 300-p 500-llu akornanneersuussangatinneqarput, tassa
vikingit siulliit tikinnissaat ukiunik minnerpaamik 300-nik sioqqullugu.
Nunami eqqumiitsunik nassaanik aallartippoq.
Savalimmiut qeqertaasa
kujallersaasa ilaanni Sandoyimi karrit ikuallassimasut arsakut ataanni
nassaarineqarput: Inoqarsimaneranik ersiut qularnaatsoq. Karrit
ilisimatusartunit ukiup 300-p 500-llu akornanneersuussangatinneqarput, tassa
vikingit siulliit tikinnissaat ukiunik minnerpaamik 300-nik sioqqullugu.
Teknologi nutaaq, akuutissat, qalipaasiutillu inoqarsimaneranik takutitsisartut
Søren Much Kristiansenimut, Aarhusip Universitetiani geosciencemi
lektorimut, angalanermi siunertaq alla tassaavoq, Savalimmiuni nunap
ikiariissaarneranik immikkuullarissumik atuilluni qanga nunassissimasunit
nassaarsiorneq. Savalimmiunimi inoqalernera sioqqullugu tamatumalu kingornanut ikaarsaarnerit
erseqqissumik takuneqarsinnaapput. Assersuutigalugu DNA-nik ujarlernermut
taarsiullugu misissueqqissaarnerit pisariusut atorlugit atortussianik, piffimmi
nutaarluinnaasunik, soorlu qalipaasiutinik, akuutissanik inuit
nassarsimasaannik ujarlerpoq. Takussutissat mikisuaraaqqat tamakku molekylit
angullugit inuit najugaqarsimanerannik takussutissiisinnaapput, periutsinillu
nalinginnaasunut, soorlu marrianik karrinilluunniit sikarsimasunit
sukumiinerujussuarmik immaqa paasissutissiisinnaapput. Kingusissukkulli nunassittoqarsimanerata Savalimmiut periutsinik nutaanik
misileraavissanngortippai. Tassanimi inuit tikinnerat sioqqullugu
kingoqqullugulu takussutissat pisinnaanngortippai. Søren Munch Kristiansen
Aarhusimi Københavnimilu laboratoriaminut oqqussassaminik misissuutinik
tigooraavoq, tassanilu kemi atorlugu takussutissanik, inuit
eqqaaniissimaneranni atsaat pilersartunik nutaanik nassaarnissani neriuutigaa.
Taamaalilluni issumi piffissami aalajangersimasumi inoqarsimaneranik
takussutissaqarnissaa neriuutigaa. Naak illunik, arsakunik assigisaannillu
aamma qimataqarsimanngikkaluarpataluunniit.
- Inuit qimataanni takussutissat minnerpaarpaat takuneqarsinnaanngitsut
ujarpavut, taakkuli maaniissimanermik, immaqalu sorpianik suliaqarsimanitsinnik
paasissutissiisinnaassapput, taanna Videnskab.dk-mut oqarpoq.
Tamatuma oqaluttuarisaanermik ilisimasallit itsarnisarsiuullu
nalornisippai. Savalimmiunimi nunassittut siulliit vikingiunerat siammasissumik
isumaqatigiissutigineqarpoq, taakku ukioq 800-p missaani Norgemit avannamut
kimmut aallarput.
- Savalimmiummi akornanni qungujuutissatut, Savalimmiormiut vikingit
Islandiliartut merianngusuunerat oqaatigineqartarpoq, Søren Sindbæk,
itsarnisarsiooq Aarhusillu Universitetiani prodekan, jakkini nutsanilu anorimik
aalatinneqarneranni Videnskab.dk-mut oqarpoq.
Taanna Sandoy-imiippoq, karrit nanineqarfiannit ungasinngitsumi. Aarhus
Universitetimit Moesgaard Museumimillu itsarnisarsiuunngorniarlutik atuartut
14-t itsarnisarsiullu danskit Savalimmiullu peqatigalugit, vikingit
sioqqullugit inuit tamaani inuusimanerannik takussutissanik sukumiisunik
ujarlerpoq.
- Karrit ataasiakkaat pissanganarsinnaapput, taakkuli oqaluttuarisaanerup
allanneqarneranut allannguinissamut naammanngillat. Taakkumi piffimmit allamit
tassunga sarfaanneqarsimasinnaapput, taanna oqaluttuarpoq.
Orkneyp qeqertai, Shetlandip qeqertai Savalimmiullu (nunap assingani uani Faroe Islands) imminnut qanipput.
Illustration: Demis.nl/CC BY-SA 3.0
- Tigussaanerusunik ujarlerpugut. Sanaartugaq. Eqqakkat qaleriiaat. Inuit
maani inuusimanerannik takussutissat.
Vikingillu ukiunik untritilikkaanik sioqqullugit arlaasa maanga
nunassissimanerat paasinarsippat, tamanna Savalimmiut pillugit oqaluttuamik
allanngortitsiinnassanngilaq, aammali Skandinaviap Atlantikup avannaanik
attaveqarneranut oqaluttuaq tamarmi allanngussaaq.
- Apeqqut piffimmuinnaq tunnganngilaq. Tamanna Skandinaviami inuit qanga
imarpinni umiartullaqqissinerannut attuumassuteqarpoq, Søren Sindbæk, ukiut
qulikkaat marluk sinnerlugit vikingit angallattarnerannik ilisimatusartoq
oqarpoq.
Nunaateqarfik sissami immikkuullarissumi
Assaanerit nunaateqarfitoqarsuarmi immikkuullarissumi inissisimaffilimmit
aallaaveqarput. Tassa sissami sioralik Savalimmiuni qaarsortamik nunataqartumit
allaanerusumi. Søren Sindbæk naapertorlugu tamanna »ukiut tusindit matuma
siorna umiarsuarmik ammaannartumik tikikkaanni nunassiffissaqqinneruvoq«.
Alloriarneq siulleq tassaavoq vikingit sioqqullugit
maaniittoqarsimanerata paasinissaa.
Kingorna kikkut maaniissimanerat
paasiniassavarput
- Søren Sindbæk
Videnskab.dk-p nittartakkakkut quppernerani suliaminnik oqaluttuarlunilu
assaaffimmik takuniaatitsinera nammineerlutik tusarsinnaavat.
Sandoyimi assaaneq ilisimatuussutsikkut alapernaannerinnaq pillugu
ingerlanneqanngilaq, pisariaqarmalli aamma ingerlanneqarpoq.
Karrit qanoq pisoqaassusilerneqarpat?
Ilisimatusartut kulstof-14-mik pisoqaassusiliipput, tassani stofi radiop
qinngorneranik akulik C-14 naatitat sinnerini qanoq annertutigisumik piunera
uuttorneqarpoq. C-14 minnerujartortillugu misissugaq
pisoqaaneruleriartortarpoq.
Karrit qanoq ilillutik nassaarineqarpat? Taakku sioqqani issumilu ikuallassimasumi qaleriiaani Sandoyimi mallit
sineriammik mangiaanerannit ersertut nassaarineqarput.
Kikkut nassaartuuppat?
Ilisimatusartut nunanit assigiinngitsuneersut Mike J. Churchimit Tuluit
Nunaanni Durham Universitymeersumit siulersorneqartunit ilaatigut Savalimmiuni
Katersugaasivissuaq University of Glasgowilu suleqateqartunit.
Immap qaffakkiartornerata silaannaallu pissusaata allanngoriartorneranik
pilersumik anorersuit sakkortuut nassaassat aserorneqarnissaannik
aarlerinartorsiortitsipput, Helgi Michelsen, Savalimmiuni Katersugaasivissuarmi
itsarnisarsiooq, assaanermi aamma peqataasoq oqarpoq.
- Itsarsuarnitsat maani matoorneqarsimasut, malinnit amuneqannginneranni
annaanniarnissat neriuutigaarput, taanna Videnskab.dk-mut oqarpoq.
Vikingit sioqqullugit allanik Savalimmiuni nunassittoqarsimaneranik
isumassarsiaq nutaajunngitsoq, itsarnisarsiooq Savalimmiormiu oqaluttuarpoq.
- Savalimmiuni atuarfinni Irlandimiu ilisimasorsuaq Dicuil, ukioq 825-mi
Skotlandip avannaani qeqertanik mattuttunit inoqarsimasunik, maannali
’ujajaanianit’ – vikingiugunartut – tiguneqarsimasumik allaaserinnippoq, Helgi
Michelsen oqaluttuarpoq.
Aana Sandoyimi assaaffik. Aarhusip Universitetiani itsarnisarsiuunngornianut Bjørk Danielsenimut Cille maria Ørskov Beranimullu peqataaneq pissanganarlunilu
immikkuullarissumik misigisaavoq. Savalimmiunut angalaneq assaaneranni siullersaavoq. Inuit tamaaniissimanerannik takussutissanik nassaarnissaq neriuutigaat,
immaqa karrit, sakkut ilamiluunniit pinnersaatit: - Inoqarsimaneranik takussutissanik nassaarnerit tamarmik pikkunarput. Vikingit siulliunatik Irlandimiut mattuttut
siulliullutik maaniissimannginnerannut takussutissanik nassaarneq pikkunarnerpaangajaassaaq. Taamaalippammi oqaluttuarisaaneq allanngortinneqassaaq, taakku
Videnskab.dk-mut oqarput.
Assi: Søren Sindbæk
- Oqaluttuaq taanna Savalimmiormiorpassuit ilisimavaat. Irlandimiulli
mattuttut maani nunasseqqasimanerannik tigussaasunik
uppernarsaatissaqarsimanngisaannarnera ajornartorsiutaavoq – taamaallaat
Dicuilip allagai pigineqarput.
Aammali inuusinnaapput ujaraannarnik
sakkoqarallarnermeersut
Sulili siusinnerusukkut, ilami siusinnerujussuakkut inuit Savalimmiunut
ikaarsimasinnaanerat ajornanngitsoq, Søren Sindbækip ilassutigaa.
- Ujaraannarnik sakkoqarallarnerup nalaani inuit Orkneymi Shetlandimilu
najugaqarsimanerat nalunngilarput (Skotlandmi qeqertaaqqat, aaqqi.) , taanna
Vicenskab.dk-mut oqarpoq.
- Qeqertaaqqat marluk taakku Savalimmiut qanittuaniipput, upernaakkut
aasakkullu timmissat Savalimmiut tungaanukartut takuneqarsinnaasarput,
taamaammallu inuit ujaraannarnik sakkoqarallarnerup nalaani inuusut tamatuma
tungaani nunaqartoq naatsorsorsinnaasimassavaat. Arlaasa timmissanik
malinnissimasinnaanera, taamaalillunilu Savalimmiunik nassaarsimasinnaanera
takorlooruminarpoq, oqarpoq.
Savalimmiormiulli siulliit kikkuunerat suli erseqqinngilaq.
- Alloriarneq siulleq tassaavoq vikingit sioqqullugit
tamaaniittoqarsimaneranik paasiniaaneq. Kingorna kikkuunersut
paasiniassavarput, Søren Sindbæk oqarpoq.
Qaqugu tamatuma akissutissaqartilernissaa oqaatigiuminaappoq.
Suleqatigiit angalanermi matumani suliaminnik naammassinninnissartik
ilimaginngilaat, 2026-mili uteqqissapput.
