Nunarsuarmi
arlaat annersaat aappalaartunut assigiinngiiaartunut nuersarneqarpoq, taannalu
Aarhus Universitetimi, Steno Museet, Science Museernemi saqqummersitsinermi
’Timi arajutsisaq’-mi siulliullugu tikinneqartarpoq.
Eqqumiitsuliaq
Australiamiup eqqumiitsuliortup Rebecca Vandyk-Hamiltonip qallunaallu
nuersaasartut akornanni suleqatigiinnermi pilersinneqarpoq, taannalu arnap
timaata ilaatut ilisimaneqarpianngitsumut assersuutaavoq.
Nalunaarusiaq nutaaq:
Suiaassutsit nakorsat ilisimatusarnerini ikinnerupput
Sundhedsstyrelsip Lægemiddelstyrelsillu 2024-mi nalunaarusiaata, nakorsat
ilisimatusarnerini immikkoortuni arlalinni arnat ikinnerusunik
sammineqartarnerat takutippaa. Tamanna
ilaatigut uummatini taqarsuarnillu nappaatini soorlu atrieflimrenimi
uumalliornermilu kiisalu kræftini assigiinngitsuni; tartukkut kræfternermi,
torlup saani qinersikkut kræfternermi kiisalu niaqqukkut qungatsikkullu
kræfteqarnermi, tingukkut kræfteqarnermi iggiakkullu kræfteqarnermi immunterapimik
katsorsaanermi atuuppoq. Nalunaarusiamissaaq nakorsat ilisimatusarnerisa
ilaanni angutit naammattumik ilisimatusarfigineqanngitsut erserpoq – tassa
migrænemi, neriniarnikkut akornuteqarnermi kiisalu pualavallaarnermik
katsorsaanermi.
Issuaaffik: Sundhedsstyrelsen/Lægemiddelstyrelsen
Arlaaq arnap
timaani ilisimatusarnermi sammineqanngitsunut arlalinnut assersuutissaannaavoq.
-
Kinguaassiutit qissiminngikkaanni, arnap timaa angutillu timaa assigiittut
isumaasimavoq. Sakkortuumik oqaatigalugu arnap timaa tassaavoq angutip timaa
usoqanngitsoq, Morten Arnika Skydsgaard, nakorsartut ilinniarsimasoq, Science
Museernelu katersugaasiviup pisortaa oqarpoq.
Saqqummersitseqatigiiffinni
’Timi arajutsisaq’-mik aaqqissuisuni Aarhus Universitetimi arnat arfinillit
angullu ataaseq ilisimatusartut peqatigai. Ilisimatusarneq
eqqarsaatigissagaanni angutip timaa toqqagassani ajornaannerpaassagaluarpoq,
taannami kaaviiaarnermik, hormoninik naartulersinnaanermillu
akornusersorneqarneq ajorpoq.
- Taamatut
isummertarneq ajornakusoornartuuvoq, nakorsaatimmi angutinut arnanullu
assigiinngitsumik sunniuteqartarput, taanna ilassusiivoq.
Arnat
timaasa ilisimatusarnermi naammattumik qulaajaavigineqarsimannginnerata
kinguneqaatai, ilisimatusartut saqqummersitsinermikkut aallutissallugu
kissaatigaat. Tamanna ilisimatusartut Science Museerne suleqatigalugit nappaat
annernaqisoq endometriose, naartunaveersaatit biilerlunilu ajoqusernerit
pillugit saqqummersitsinikkut ingerlappaat.
Endometriose:
Arnat nappaataat arajutsisaq
Endometriose
arnat nappaatigaat, arnat aaqartut 10 procentiisa missaannik eqquisartutut
naatsorsuutigineqartoq. Nappaatilli qulaajaaviginissaa
ilisimatusarfigineqarnissaalu amigaataavoq, taamaammallu ikittuinnaat
nappaammik tassannga suussusersiivigineqartarput. Aarhusip Universitetiani
ilisimatusarnerup takutippaa, qallunaat arnat 2 procentii ataallugit
endometriosemik suussusersiivigineqartartut.
Taamattaaq
danskit 2024-mi ilisimatusarnerisa, Danmarkimi endometriosemut sanilliullugu
sukkornermut 1.465-eriaammik amerlatigisumik aningaasaliisoqartartoq
takutippaa.
Endometriosemik pilattarneqarneq
Misissuinermi arnat endometriosemik pilattarneqartut misissorneqarput,
tassanngalu ilisimatusartut tassunga atatillugu »pilattaanerup
kinguneqarluartumik katsorsaataanera« naliliutigaat. Peqataasunut hormoninik
iisartakkat nipaallisaatinillu atuineq pilattartinnerup kingorna
annikilleriarpoq. Pilattaaneq sioqqullugu arnat 81 procentii hormoninik
iisartagartorput – kingornalu 56 procentinut apparput. Pilattaaneq sioqqullugu
arnat 94 procentii nipaallisaatitorput – kingornalu 62 procentinut apparput.
- Sakkortuumik endometrioseqarnermi pilattaaneq napparsimasunut
neqeroorutitsialaasoq maanna ilisimalerparput. Pilattaanerulli
annertuujuneratigut pilattarneqartut 20 procentiisa timimikkut puussiamik
anarfilerneqarallartarnerannik kinguneqartoq eqqaamassavarput, Mads Riiskjær
tusagassiuutinut nalunaarummi allappoq.
Taanna Aarhus Universitetshospitalimi arnat nappaataanni
ernisussiornermilu nakorsaaneruvoq.
- Taamaammat pitsaaqutit aarlerinaatillu immikkut
sanillersuunneqareerneranni - pilattaaneq eqqortuunersoq pillugu nakorsaq
nakorsiarlu ataatsimoorlutik aalajangiissapput, taanna ilassusiivoq.
Issuaaffik: Videnskab.dk
- Taamak
ajortigisumik inissisimasoqarnera ajoraluartumik tupaallaatissaanngilaq.
Danskit tusagassiorfiini 1992-p kingorna sukkorneq endometriosemut
sanilliullugu 77-eriaammik taaneqarpoq, naak nappaatit taakku marluk
assigiimmik siaruaassimagaluartut, Aarhus Universitetimi Inuiaat
Peqqissusaannut Institutimi siunnersortaaneq Ulrik Bak Kirk, Dagens Medicinimut
oqarpoq.
- Arnat
aaqarnerminni anniarsinnaasarnerat paasisimaneqarluartuuvoq – matumanili
nappaammi anniarneq pingaarnertut ersiutaavoq, Morten Arnika Skydsgaard,
nappaatip sooq arajutsineqartarnera pillugu nassuiaalluni oqarpoq. Endometrioseqaraanni cellit timillu ipiutaasartai illiap ameraasartaaneersut
timimi allani pilersarput – assersuutigalugu timip atortuini naap iluani. Arnat
aaqaraangamik illissap ameraasartaa aanaalersarpoq, tamannalu
annialersitsisarpoq. Anniarnerup saniatigut endometriose kissaataanngitsumik
meeraqannginnermik kinguneqarsinnaavoq. Tamanna ultralydskanningi
qinngutaasarluunniit atorlugit paasineqarsinnaasarpoq. Aallaqqaammut
iisartakkat anniarnaveersaatit p-pillillu imaluunniit gestagenilluunniit sivisuumik
atorlugit katsorsarneqarsinnaavoq. Gestagen hormoniusaliaavoq, timimi
piunngitsoq, naartunaveersaartitsinermilu atorneqartartoq, taassumami illissap
paavani nuaasaq issusuunngortittarpaa anisuut isersinnaajunnaarsillugit.
Katsorsaaneq taanna kinguneqanngippat, ipiutaasartaq pilattaanikkut
peerneqarsinnaavoq.
Naartunaveersaartitsineq:
Arnamut kinguneqaateqarnerusarpoq
Naak
angutinut kinguaassiornaveersaatit assigiinngitsut arlallit
ineriartortinneqaraluartut, arnanut naartunaveersaatit assigiinngitsut
aqqanillit suli atorneqarsinnaapput, angutinullu marluinnaallutik. Tamannalu
arnamut annertuumik akisussaaffiliisarpoq. Tassani timip sananeqaataa
apeqqutaanerpa – qaammammut manniup ataatsip unitsinnissaa peersami cellit
milliuunilikkaat ullormut unitsinniarneranit ajornannginnerunerami?
Tamannaluunniit aaqqissuussaanikkut kulturimilu akisussaaffiup
arnamiitinneqarneranik patsiseqarnerpa?
-
Kulturikkut agguataarinninneq pilersimavoq, taamaaliornermilu akisussaaffik
arnamut inissinneqarpoq, taamaammallu nakorsaasiortut angutinut
kinguaassiornaveersaatinik ineriartortitsinissamut kajumissuseqarsimanngillat,
naak taamaaliornissamut ukiuni 60-ini periarfissaqarsimagaluarlutik, Morten
Arnika Skydsgaard tikkuaavoq.
-
Nakorsaasiortut immaqa siusinnerusukkulli taama iliorsimasinnaagaluarput,
taanna ilassusiivoq, 2008-millu 2012-mut angutinut p-pilli angutini 300-ni
sapaatip akunnerini arfineq pingasuni misilerarneqarnera innersuussutigalugu,
tarnikkulli akornusiinerit, ilaatigut qasoortarnerit akuttunngitsumik
sunniutipiluutaaneri pissutigalugit, ingerlaqqittoqannginnissaa toqqarneqarpoq.
Anders
Rehfeld, Rigshospitalimi Vækst og Reproduktionimi immikkoortumi nakorsaq
eqimattanillu aqutsisoq, namminerlu angutinut p-pillimik ineriartortitsisoq,
sananeqaatit akornutaasariaqannginnerannik aamma isumaqarpoq.
Arnat naartunaveersaataat angutillu kinguaassiornaveersaataat
Arnanut:
P-pillit: Hormoninik marlunnik
imaqarpoq: østrogen aamma gestagen – ullut tamaasa iisassat.
Minipillit: Hormonimik
ataatsimik imaqarpoq: gestagen – ullut tamaasa iisassat.
Hormonspiral: Hormonimik
ataatsimik imaqarpoq: gestagen – ukiut pingasut-arfinilikkaarlugit
taarserneqartartussaq.
Kobberspiral: Hormoninik
imaqanngilaq, kobberilli anisuup cellii sunnertarpai – ukiut tallimat-arfineq
pingasukkarlugit taarserneqartartussaq.
P-plaster: Hormoninik marlunnik
imaqarpoq: østrogen aamma gestagen – sapaatip akunnikkaarlugit
taarserneqartartussaq.
P-stav: Hormonimik
ataatsimik imaqarpoq: gestagen – ukiut pingasut qaangiunnerani
taarserneqartartussaq.
Femidom: ‘Pooq’ takisooq
arnanit atorneqartartoq – usuup puuanut eqqaanartoq.
P-ring: Hormoninik marlunnik
imaqarpoq: østrogen aamma gestagen – sapaatip akunneri pingasukkaarlugit
taarserneqartartussaq.
Pessar: Skåleeraq
silikonemit sanaaq, illissap paavani mattussisartoq.
P-sprøjte: Hormonimik
ataatsimik imaqarpoq: gestagen – qaammatit pingasukkaarlugit
taarserneqartartussaq.
Naartusinnaajunnaarsitaaneq:
Pilattartilluni, mannissaqarfik milinneqartarpoq - suliareqqittariaqanngitsoq.
Angutinut:
Kinguaassiorsinnaajunnaarsinneqarneq:
Pilattartilluni anisuup aqqutaa milinneqartarpoq – suliareqqittariaqanngitsoq.
Usuup puua: Pooq takisooq –
amerlanertigut lateximit sanaaq.
Issuaaffik: Videnskab.dk
- Arnanut
naartunaveersaatinik ilisimatusarneq angutit kinguaassiornaveersaartinnerannit
ajornaanneruneranik isumaqanngilanga. Sananeqaatinut tunngasut
aalajangiisuunngillat, arnanulli p-pillip siulliulluni takkunnera
patsisaanerugunarpoq, taanna oqarpoq.
Nakorsaasiortut
piumassuseqarunik arnanut naartunaveersaatit assinginik angutinut atugassanik
ineriartortitsisinnaasimagaluartut isumaqatigiissutaavoq.
Soorli
taamaaliortoqarsimannginnera apeqqutaalerpoq.
- Sooruna
taamatut akisussaaffiit agguarneqartut. Angutit piumassuseqannginnerannik arnat
naammagittaalliortannginnerat patsisaanerpa, apeqqulluunniit tassannga
pisariunerunerpa? Morten Skydsgaard aperivoq.
- Arnanut
naartunaveersaateqartoqareernera pissutigalugu, angutinut
kinguaassiornaveertitsisunut nutaanut piumasaqaatit sakkortunerusut,
oqartoqarsinnaanerpa?
- Angutit
pilerilersikkuminaannerusinnaapput, taamaammallu kingunipiluit suut
akuersaarneqarsinnaanerannut annertunerusumik killiliisoqartariaqarnerluni,
tamannali naligiissitaanerunissamut tunngatillugu tunngavilersuutaavoq
pitsaanngitsoq.
Kenneth
Reinicke, Roskilde Universitetimi angutinik ilisimatusartoq isumaqarpoq,
akisussaaffimmik arnamut inissiisarnermi taassuma annaasaqarnerpaasussaaneranik
ataqatigiiffeqarunartoq.
-
Naartulernermimi arnap timaanut tamanna kinguneqartarpoq. Naak angut
piumassuserinngisaminik ataatanngoratarsinnaagaluartoq, taanna erninerliornermi
toqunissamik aarlerinartorsiorneq ajorpoq, taanna oqarpoq.
Morten
Arnika Skydsgaardip arnamut kinguneqaateqarnerusarnera isumaqatigaa:
- Antutit
p-pillimik angutinoortunut iisiumanikinnerusarnerat
takorloorluarneqarsinnaavoq, taakkumi kissaatigineqanngitsumik
naartulernissamut aarlerinartorsiortussaanngillat.
Biilinik
ajutoornerit: Arnat aarlerinartorsiornerusarput
Angutit
arnanut sanilliullutik biilinik ajutoornerni toqusartut amerlanerupput –
arnalli biilerlutik apuigunik toqunissamut aarlerinartorsiornerat 20
procentinik qaffasinneruvoq, angutinullu sanilliullutik ajoqusernissamut
aarlerinartorsiornerat 78 procentimik annertuneruvoq. Sooq taamaattoqarnera
ilisimaneqanngilaq, biilerlunimi ajutoornerni arnap timaasa ajoqusertarneranni
ilisimatusarneq amigaataavoq.
-
Biilernermi ajutoornernik nakorsat akornanni ajutoornerni ataasiakkaani arnat
amerlanerit toqusarnerat ilisimaneqarpoq, maannali ukiuni 25-nngortuni sooq
taamaattoqartarnera suli ilisimanngilarput, Morten Arnika Skydsgaard oqarpoq.
Angutinit
inuusaliat biilinik misileraanerni atorneqartarnerisa ileqquunerat,
kisitsisinik naatsorsoqqissaakkani uggornartuni ileqquusimanera
nassuiaatissanut ilaasinnaavoq. Tamanna siusinnerusukkut isorineqartarpoq –
ilaatigut ’Arnat ersinngitsut’ Coroline Criado Perezip atuakkiaani.
Saqqummersitsinerup arnap timaata sammineqarnerulerneranut
peqataaqataasinnaanera, Morten Arnika Skydsgaardip neriuutigaa.
-
’Ukiorsiiaa manna inuiaqatigiinni oqallisiginerusariaqarparput’-mik
oqarnissamut patsisissaqarluarpoq, taanna kaammattuivoq.
-
Nunarsuarmi innuttaasut affaat arnaapput, taamaammallu arnap timaanik
ilisimasaqarnerunissamut patsisissaqarluarpoq, naak hormonit kaaviiaartarnerat
pisariunerusinnaasaraluartoq.
Saqqummersitsineq
’Timi arajutsisaq’ immikkoortunut marlunnut avitaavoq. Immikkoortoq siulleq
tassaavoq »suliaqarfik uumassusilik, tassani ilisimatusartut, eqqumiitsuliortut
atuartullu ataatsimoorlutik ilisimatusarnermi, nappaatinik suussusersiinermi
katsorsaanermilu naligiinnginnerit ilisimatusarfigaat,« taannalu 2026-mi
saqqummersitsinermik annertunerusumik kinguneqassaaq.
Saqqummersitsineq
Novo Nordisk Fondenimit tapiiffigineqarpoq.
