Amerikamiut
pissanganartuliaanni filmimi aliikkutassiatut ippoq. Aallaqqaammut eqqissisimasoqarpoq. Januaarimi ulluinnaat nalinginnaasut
pisoqarfiunngitsut, isit tagiartortarlugit kaffisorujoorneq, amerlanerillu
juullikkunni sulinngiffeqarnerup kingorna sulinermut ulluinnarnilu inuunermut
nuanniitsumut sungiussiniarsaralutik.
Tassanngaannarli:
Nunatsinni Danmarkimilu allaffinni aalajangersimasuni mobilit sianeqattaalerput
e-mailerpassuillu takkussuutilerlutik.
Ajunaarnersuaqarpa,
immaqa pinngortitami ajunaarnersuaq imaluunniit ilimaginngisamik
pilluarnartumillu pisoqarpa?
Taakku
arlaannaalluunniit pinngilaq.
Nunarsuumuna
kasuttorfigiinnaraatigut.
Tusagassiortut
aviisiliortullu Nunatsinneersut nunanillu allaneersut
oqaaseqartitsiniarsaripput. Danmarkimi tusagassiorfiit annersaat kalaallillu
aviisiliortut aallaqqaammut ulapittorujussuupput.
Tamatumali
kingorna Amerikamiut, Tuluit, Svenskit, Norskit, Franskit Australiamiullu
tusagassiorfii sukkatsikkaluttuinnartumik malinnaalerlutik. Soqutiginninnerat
unitsinneqarsinnaanngilaq.
Ullunilu
tulliuttuni sakkukinnerunngitsumik ingerlarsortoqarluni.
Donald
Trumpip Nunatsinnik soqutiginneqqilernermini oqaasiinut erneratalu Nuummut tikeraallatsiarneranut
kikkut tamarmik oqaaseqartitserusupput isummersortitserusullutillu.
-
Misigisama sakkortunersarigunarpaat. Ulloq unnuarlu tupinnaannartumik
pisoqarfiusorujussuupput. Tusagassiuutini siornatigut
sammineqartareernikuuvunga, unali pisoq qularutissaanngitsumik annersaraat,
Masaana Egede anersaarululluni oqarpoq, nunanillu assigiinngitsunit
saaffiginnittut taagorlugit, soorlu Tysklandimit, Tuluit Nunaannit, USA-mit,
Norgemit, Sverigemit Savalimmiunillu - nunanillu allanit ilimananngitsuneersut.
Imalu eqqarsartoqarsinnaalluni: Sooruna Issittoq soqutigigaat?
Illuatungeriit akerleriissuteqarnerpaat
Masaana
Egede Tusagassiivimmi Sermitsiami pisortaaneruvoq aamma aviisimi matumani aaqqissuisuulluni,
taamaattumik nunanit allanit tusagassiuutitigut sammineqarnerujussuup saniatigut
aaqqissuisoqarfimmi Nunatsinnut tunngasut isumagineqartariaqarput.
- Taamaakkaluartoq nunani allani
tusagassiuutinit apersorneqarnissannut piffissaqartarputit. Sooruna?
-
Oqallinneq erseqqissarniarlugu nunallu allat Nunatsinnik paasisaqarnerunissaat
anguniarlugu.
Masaana
Egedep politikimut tunngasunik isummernaveersaarnissaq politikimullu akuliutinnginnissaq
pingaartissimavai. Nutaarsiassalerisutut arlaannaannulluunniit atanngitsutut
inissisimanissaq ammasuunissarlu anguniartarpai.
- Taamaalillutit suliassat qanoq isummerfigaajuk?
- Nunatsinni
innuttaasorpassuit annerusumik oqaaseqartinneqartanngitsut maluginiaqquakka, Masaana
Egede akivoq.
Taassuma pineqartumi „amerlaqisut nipaallutik inooqataanerat” atornagu assigiinngitsunik
isumaqarnerat erseqqissarpaa.
-
Aallaqqaammut illuatungeriit akerleriissuteqarnerpaat sammineqarluartarput. Akerleriissuteqarnerpaat
tusagassiortut ujartortarpaat. Inuppassuilli illuatungeriit akornanniittut
apeqqutaat akissutaallu, illuatungeriinnit akerleriissuteqarnerpaanit
allaanerusarput. Tamanna aamma namminiilivinnissaq pillugu oqallinnermi
atuuppoq.
Taakkua
Nunatta qaqugu namminiilivinnissaa kisiat soqutigisarinngilaat, aammali
apeqqutigerusunnerullugit sooq aamma qanoq namminiilivinnissaq anguneqassanersoq.
Taakkua apeqqutaat ilanngunneqartariaqarput, Masaana Egede itisiliivoq.
Apersorneqarnermini
akerleriissutaasinnaasut suut, kalaallit qallunaallu akornanni pissutsinut
sunniuteqarsinnaanersut erseqqissarpai. Ilaatigut suliassat ullumikkut
suliarineqartut amerlammata. Aammali Nunarput pillugu aalajangiisoqartillugu
peqataatinneqartannginnerup pakatsissutigineqartarnera.
- Ilisimasassanik
amigaateqarnerujussuaq, tusagassiortut saaffiginninnerisa siulliit
uppernarsarpaat. Qujanartumilli sapaatip akunnerata ingerlanerani
takuneqarsinnaavoq paasissutissiinikkut paasisaqartoqarnerulersimasoq, imarisaasa
pitsaassusiat apeqqutigineqartartullu eqqarsaatigalugit. Isumaqarpungali
tusagassiortut, illuatungeriit akerleriissuteqarnerpaat kisiisa pinnagit,
aammali assersuutigalugu Nunatsinni inuussutissarsiortut saaffigisassagaat
isumaasalu tusarnaarnissaannut akisussaaffeqartut, Masaana Egede oqarpoq.
- Sapaatip akunnerani kingullermi
oqaatigineqartut illit inuttut ernumanartoqartippigit?
- Malersorneqartutut
misigisimanngilanga, qungujulluni akivoq nangillunilu:
- Pisulli
inunnut sunniuteqarput. Aamma Nuummi innaallagiaaruteqqammeratta tamannalu nunarsuarmi
nutaaliaagaluartumi qanoq sunnertiatiginitsinnik eqqarsalersitsivoq.
Kalaallit
tusaaniarneqarnissaat
Danmarkimi
nutaarsiassaqartitsiviit annersaat tusagassiortumik Nuummiititaqalerniarluni
aalajangersimavoq, Masaanap ujartugaanik suliaqartitsiniarluni –
assigiinngissutit minnerusut qulaajarsinnaajumallugit. DR Nyheder ilisimatitsivoq,
taama aalajangertoqarneranut pissutaasoq “Kalaallit Nunaat, kalaallit
siunissamut isiginninnerat soqutigisallu
amerlasuut maannakkut Issittumi imminnut attuumassuteqartut
sammineqartassasut”.
- Kalaallit
Nunaata Danmarkimiinnaanngitsoq aamma Washington D.C.-miinnaanngitsoq aammali
Kalaallit Nunaannit sammineqarnissaa qulakkeerniarlugu, innuttaasunik
kiffartuussineq piffissami matumani pingaaruteqarluinnarpoq. Taamaattumik
kalaallit oqaloqatigisassavavut, Kalaallit Nunaanniillu oqaaseqartinneqartorpassuarnik
tusagaqartassalluta. Nutaarsiassap Kalaallit Nunaanni, Danmarkimi USA-milu,
aap, nunarsuup ilarujussuani, misigissutsinik qaffakaatitsiffiusup oqimaaqatigiissumik
assigiinngiiaartumillu saqqummiunneqarnissaa pingaaruteqarpoq, Kirsten Marie
Svendsen DR Nyhederimi aallakaatitanut pisortaq oqarpoq.
Aviisiliortoq
aallaqqaammut aasap tungaanut Nunatsinniissaaq, ilaatigullu aamma Inatsisartunut
qinersineq politikikkullu oqallinnerit sammisassallugit.
Politikerit
nutaarsiassaqarfinnit sammineqarluartut ilagaat folketingimut ilaasortaq Aaja
Chemnitz (IA). AG-mit ullaakkut sianerfigineqarami qasoqqarpalulaarpoq.
- Tusagassiortunik amerlanerusunik oqaloqatiginninnissamut
nukissaqarpit piffissaqarlutillu?
- Kalaallit
tusagassiuutaannut piffissaqarpunga, oqarasuaatikkullu takusinnaavara AG-mit sianertoqartoq.
- Qanoq soqutiginnittoqartigiva?
- 2019-imi
– Nunatta pisiarinissaanik oqartoqarneranut atatillugu – tusagassiuutinit
saaffiginnittarnerit qassiunersut naatsorsorpakka, taamanilu apersorneqarnikka 400-t
missaanniipput. Isumaqarpunga maanna apersorneqarnikka 400-t taakku
qaangerumaaraat.
- Australiamit,
Japanimit, Frankrigimit, Canadamit attaveqarfigineqartarpunga, Canadamiillu
tusagassiortorpassuarnit saaffigineqarlunga. BBC-mit arlaleriarlunga, Wall
Street Journalimit, New York Timesimit apersorneqartarpunga. Nunarsuarmit
tamarmit.
Paamaarussinerit
Aaja
Chemnitzip nalinginnaasumik oqaasii Naalakkersuisut, Nunatta tuniniarneqannginneranik,
„aammali niueqatigineqarsinnaaneranik“ oqaasiinut naapertuupput. Danmarkimi
tusagassiortunik oqaloqateqaraangami paatsoornernut nassuiaanissani aamma
piffissamik atuiffigisarpaa.
- Ilisimasaqanngilluinnartoqarpoq,
pisumullu atatillugu, suliassat ingerlanneqartut, Danmarkimilu naalakkersuisunit
paamaarunneqartut oqaatigisarpakka. Inatsisitigut ataataqanngitsut,
inatsisitigut unioqqutitsilluni meerarsianngortitsinerit aamma spiralilersuisimaneq,
Chemnitz taaguivoq.
Christiansborgimi
maluginiarneqarnerulernini aamma misigaa.
- Folketingimi
ilaasortat ukiumoortumik nalliuttorsiorneranni qanittukkut najuuppunga,
tassanilu nerrivimmit 31-mit nerrivimmut 1-imut nuutsinneqarlunga,
ministeriunerup Mette Frederiksenip sanianut.
Aaja
Chemnitzip inuttut pissutsini naliliisarninilu ataqqineqartut nalinginnaasumik misigisarpaa.
-
Christiansborgimi oqaaserisakka tusaaniarneqartarput. Christiansborgimi ilaasortaqaterpassuakka
oqaloqatigisarpakka, ukiummi qulingajaat maaniissimavunga, isumaqarpungalu
maani tusaamaneqarluarlunga.
Sapaatilli
akunnerata ingerlanerani ajornartoortoqangajalluinnarpoq. Christiansborgimi
partiit siuttui Danmarkimi naalakkersuisut ministeriisa qullersat paasissutissiinissaannut
sisamanngornermi unnukkut ataatsimiigiaqqusaapput, Aaja Chemnitzili
aallaqqaammut qaaqquneqanngilaq.
- Ministeriuneqarfik
attaveqarfigissavara, oqarpoq.
Kingusinnerusukkut
paasinarsivoq oqaloqateqarnera iluaqutaasimasoq — aamma taanna qaaqqusanut ilannguppoq.
Ikummarissaataasoq
- Trumpip Kalaallit Nunaat pillugu oqaasii
qanoq isumaqarfigaagit?
- Isumaqarpunga
ernumanarsinnaasut, pisumilu toqqissisimananngitsumi patajaallisaanissaq aamma eqqissisimanissaq pisariaqarput.
- Tamanna aamma kalaallit qallunaallu attaveqatigiinneranni
ajornartorsiutinut aamma ikummarissaataasinnaava?
- Tamanna
qularnanngilaq. Maluginiarneqarnissamik pisariaqartinneqartumik pilersitsivoq. Tusagassiuutit
Nunatta pinngortitarsuanik kusanartumik sammisaqakulasarput; tamannalu tusarsaajuaannarluni.
Immikkuualuttulli pingaaruteqartorujussuupput.
- Naalagaaffeqatigiinneq nunanit allanit aamma
soqutigineqarmat, Danmark nassueruteqarnerulissava aamma Kalaallit Nunaat
qallunaanit tusaaniarneqarnerulissava?
- Tusaaniarneqartarpugut,
iliuuseqarnissamulli taarsiullugu tusarnaartoqarnerusarluni. Ammip
qalipaataanik immikkoortitsisarnermut pilersaarut nukimmik
atuiffigisorujussuuara, tamatumanilu iliuuseqartoqarluni.
- Eqeersarneqarnissamut kajumissaarutaava?
-
Kingullermik aamma taama pisoqarpoq – 2019-imi. Kisianni ulluni pingasuni
nutaarsiassani pingaarnerni ilanngunneqartarput, taavalu puigorneqarlutik.
Immaqali naalakkersuinikkut oqartussanit qullersanit maanna
sammineqarnerulluni.
- Ernumavit?
- Naamik.
Aqquserngit paarlaffianniippugut, Nunattali aqqutissani nammineq toqqassavaa.
Pisinnaatitaaffiit amerlanerpaat angujumallugit Danmark suleqatigissavarput.
Aamma USA
EU-lu
suleqatigisariaqarpavut. »Sukkasuumik namminiilivinnissaq« imaluunniit namminiilivinniaannaanissaq
anguniagassaanngilaq. Aningaasaqarnikkut aamma politikikkut namminiilivinnissaq
imminnut atassuteqarput. Tamanna oqallisigineqarnerusariaqarpoq. Misigissutsit
inatsisilluunniit kisimik pineqanngillat, inuiaqatigiilli aningaasaqarniarnerat
pineqarpoq. Silatusaartumik aalajangiiuartariaqarpugut inuuniarnikkut atukkat
pitsanngorsarnissaannut, atugarissaarnerup ajornartorsiortinneqarneranik
taaneqarsinnaasumi inissisimagatta. Tamanna oqaatigissallugu pingaaruteqarluinnarpoq.
