Assiliaq quppasserpoq
Kalaallit Nunaat Nordisk Rådimi ilaasortaajunnaassappat, tamanna nunanut avannarlernut nunarsuarmi inuiaqatigiittut naligiissitaanerpaatut imminnut nittarsaattartunut ajorsarnerussaaq. – Tamanna nunat avannarliit inooqataaffigisinnaanngikkaat, immikkut ilisimasalik oqarpoq.
Kalaallit Nunaat nunat tamat akornanni suleqatigiinnermi nammineq oqartussaaffeqarnerulluni inissisimanissamik kissaateqarpoq; taamatut kissaateqarneq paasisinnaallugu Mette Frederiksen oqarpoq. Uani Múte Mettelu Europamilu arnat pissaaneqarnersaat, EU-Kommissionip siulittaasua Ursula von der Leyen takuneqarsinnaapput.
Leiff Josefsen
Múte B. Egedep Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivini ataatsimiinnernut peqataajumajunnaarnera suliniaqatigiiffimmut manna tikillugu takuneqarsimanngitsumik ajornartorsiortitsilerpoq. Peqataajumajunnaarneq Nunat Avannarliit nunanut allanut qanoq imminnut isigineqarnerannik oqaluttuamik toqqaannartumik aseruivoq.
PISARTAGAQARTUNUT
Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat
ilaanni allaaserisaavoq.
Allaaserisat pisartagaqartunit siunissami taamaallaat
atuarneqarsinnaajumaassapput.
Atuarluarna.
- Kalaallit Nunaata Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivini peqataannginnera, Nunat Avannarliit inooqataaffigisinnaanngilaat, Københavnip Universitetiani Institut for Tværkulturelle og Regionale Studiemi lektori Kirsten Thisted taama oqarpoq.
Taassuma nunanit avannarlernit isigalugu piffissaq nunasiaanerup kingorna immikkut ilisimasaqarfigalugulu, piffissami matumani Nuummi Ilisimatusarfimmi ilinniartitsisuuvoq.
- Sooq tamanna ajornartorsiutaava?
- Nunatut avannarlertut naligiissutsimik siuarsaanermut qanoq pikkoritsiginitta oqaluttuarinera ulapputigiuarparput. Nunat avannarliit nunarsuarmi tamat oqartussaaneranni nukittunerminnik imminnut nittarsaattarput. Taamaammallu nunat avannarliit allat Kalaallit Nunaata immikkoortinneqartutut misigisimanera pillugu nunatsinnik assortuussuteqarnissaq akissaqartinngilaat, Kirsten Thisted oqarpoq.
- Mútep aalajangerneranut isornartorsiuisoqannginnera maluginiagassaavoq, immikkut ilisimasalik Kirsten Thisted oqarpoq.
Peqataajumajunnaarneq Naalagaaffeqatigiit iluanni saqitsaannerunngitsoq taassuma maluginiarpaa.
- Kalaallit Nunaata Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivini naligiinnerusutut peqataanissaminik kissaataa, Mette Frederiksenip naaperiaaffiginiarsimavaa. Ministeriunerup oqaasii naapertorlugit Kalaallit Nunaata suleqatigiinnermut peqataanerani sapinngisamik atitunerpaamik sinaakkuteqassaaq. Pisumi matumani iluatsitutut taaneqarsinnaasoq tassaavoq, saqitsaannerup Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni saqitsaannerunnginnera, Kirsten Thisted oqarpoq.
- Nunalli Avannarliit Siunnersuisoqatigiivi Kalaallit Nunaannut pingaarutilittut oqaloqatigiittarfiuppat? Inussiarnissaarluni kaffisoqatigiittarfiunngila?
- Nunani avannarlerni suleqatigiinneq ilaatigut nunat akornanni oqaloqatigiissinnaanermik pilersitsillunilu annertusaanissamik siunertaqarpoq, tamannalu pingaaruteqarsinnaavoq, Kirsten Thisted naliliivoq.
»Eqqumiitsorujussuuvoq«
Allaaserisap allanneqarnerata nalaani Nunat Avannarliit Ministerrådianni Sverigep siulittaasuutitaqartutut Múte B. Egedep, allakkani tamani ammasuni oqarneratut, Kalaallit Nunaata ”nunat ilaasortat allat naligalugit peqataasalernissaata tungaanut” ataatsimiinnerni peqataasarniarnani aalajangernera oqaaseqarfiginngilaa.
Aammattaaq Mútep Nunat Avannarliit Ministerrådianni Kalaallit Nunaata Savalimmiullu tamakkiisumik ilaasortaalernissaannut aporfinnik piiaanissamik sulissuteqarnissaa naatsorsuutigaa.
- Sverigep aallaavittut oqaatigisaa tassaavoq ”Naagga, taamaaliorsinnaanngilasi” Kalaallimmi Nunaat naalagaaffiunngilaq, Kirsten Thisted oqarpoq, imalu nangilluni:
- Sverigep Kalaallit Nunaata inissisimaneranut eqqumiitsorujussuartut isigineqarsinnaavoq, Sverigemmi nammineq nunamini nunatut assigiinngitsunik kultureqarfiusutut imminut nittarsaanniartarpoq, ukiullu ingerlaneranni Danmarkip assigiinngitsumik kultureqarnermik isiginnittaasianik appisaluussisarsimalluni.
Kalaallit naalakkersuinikkut siuttuisa aatsaat siullermeerlutik nunat tamat akornanni suliniaqatigiiffimmi peqataajumajunnaannginnerat, Kirsten Thistedip eqqaasitsissutigaa. Kalaallit Nunaata Issittumi Siunnersuisoqatigiinni sulinera unitsinniarlugu Aleqa Hammond 2013-mi aalajangerpoq.
- Aleqa Sverigemi Kirunamut tikinnermini nerrivimmi pingaarnermi issiavissaqarnani paasivaa. Oqalliffiup avataani issiasussanngortinneqarpoq. Pissutsinuku taamaattut Kalaallit Nunaannik allatut pineqarnermik misigititsisartut, tamannalu Kalaallit Nunaata, Kunngeqarfimmi issittumi nunarujussuusup paasiuminaatsippaa.
Aleqalli peqataajumajunnaarnera Mútep peqataajumajunnaarneranit pisumi ataatsimi allaanerussuteqarpoq. Taamanikkut Aleqa nunatsinni saassutarineqalerpoq, aalajangerneralu ilaatigut taamanikkut IA-p siuttuinit sakkortuumik isornartorsiorneqarpoq.
Sara Olsvig Maliina Abelsenilu Inatsisartunut ilaasortaatitat sinnerlugit allaaserisaqarput, tassanilu Aleqap pissusilersornera perorsarsimarpalaannginnerarpaat.
- Kalaallit Nunaat Issittumi Siunnersuisoqatigiinni nerrivimmi isumaqatiginninniarfiusumi peqataassasoq uagut aamma isumaqarpugut. Immitsinnulli sunniutaarutsilluta iliuuseqarnerput aqqutissaanngitsoq isumaqarpugut, Olsvig Abelsenilu allapput.
- Kuupik Kleistip aalajangerneq taamanikkut aamma eqqumiigaa, Kirsten Thisted oqarpoq.
- 2013-miilli pissutsit maanna aamma allaanerupput, taamanikkummi maannakkutullu Siumut IA-lu naalakkersuisoqatigiinngillat?
- Soorunami, maannakkulli Mútep peqataajumajunnaarluni aalajangerneranut isorinnittoqannginnera maluginiagassaavoq, Kirsten Thisted akivoq imalu nangilluni:
- Kalaallit Nunaat ukiuni kingullerni qulini siuariarpoq, Danmarkimili aamma pisoqarpoq, tappavanimi Kalaallit Nunaata nunat tamat akornanni suleqatigiinnermi nukassiatut inissisimarusunnginnera paasilluarneqarneruvoq.
