Ataatsimeersuarnermi pingaarutilimmi sammineqartut: »Immikkut pisinnaatitaaffeqarpugut«

Tamanna immaqa pikkunaappalussinnaavoq, taamaanngilluinnarporli.

ILO-p isumaqatigiissutaa nr. 169 naapertorlugu nunap inoqqaavi immikkut pisinnaatitaaffeqarput, Danmarkilu isumaqatigiissummut soqutiginartumut ilannguppoq — nunarsuarmi nunat 23-innaat ilaattut.

Isumaqatigiissutili aamma Danmarkimi kalaallinut 15.000-20.000-inut atuuppa?

Apeqqut taanna - ilisimasavut naapertorlugit - qallunaat naalakkersuisuinut toqqaannartumik apeqqutigineqarnikuunngisaannarpoq. Qallunaallu naalakkersuisui – ilisimasavut naapertorlugit – akissuteqarnikuunngisaannarput.

Manna tikillugu:

- Nunat inoqqaavi pillugit ILO-p isumaqatigiissutaa nr. 169 Danmarkip akuerisinikuuaa, tamannalu tunngavigalugu isumaqatigiissut Danmarkip naalagaaffianut tamarmut atuuppoq, nunanut allanut ministeri Lars Løkke Rasmussen (M) oqarpoq.

Isumaqatigiissutip Danmarkimi kalaallinut atuunnerata qanoq kinguneqarsinnaanera matumuuna apeqqutaalerpoq. Allaaserisami matumani tamanna sammissavarput, Lars Løkke Rasmussenilli akissutaa Aajap qanoq qisuariarfigaa paaseqqaariartigu:

- Ministerip isumaqatigiissut kunngeqarfimmi tamarmi, aamma Danmarkimi, atuuttoq akuerimmagu siullertut nuannaarutigaara. Ministeri inatsisinut tunngatillugu nangaassuteqaraluartoq qularutiginngilara kalaallit Danmarkimiittut nunap inoqqaavitut imminnut taagortut isumaqatigiissummit immikkut ittumik illersorneqarumaartut, Aaja Chemnitz akivoq.

Naapertuilluartumik pineqarneq

ILO-p isumaqatigiissutaa Norgep (nunarsuarmi nunani siullersaalluni) atsiorneranit ukiut arfinillit qaangiuttut Danmarkip 1996-imi pisortatigoortumik akueraa. ILO FN-ip immikkoortortaqarfigaa, isumaqatigiissullu nunap inoqqaavisa inuunerannut tunngasunut pingaarutilinnut tunngassuteqarpoq, soorlu oqaatsit marluk atorlugit ilinniarsinnaatitaanermut, pigisanut pisinnaatitaanermut, tusarneqarnissamut aalajangiinernullu peqataanissamut, kinaassuseqarnissamut kulturikkullu naleqartitanik illersuinissamut.

Isumaqatigiissut naapertorlugu naalakkersuisut nunap inoqqaavisa namminneq ilinniarfinnik, soorlu atuarfinnik meeqqerivinnillu, pilersitsisinnaatitaanerat akuerissavaat. Meeqqat namminneq oqaatsitik atorlugit atuarnermik allannermillu ilinniartinneqassapput. Taamatuttaaq qallunaat oqaasiinik ilinniartitsinerup pitsaanerpaanissaa naalagaaffiup qulakkiissavaa:

- Inuiaat taakkua nunap oqaasii atorlugit oqalussinnaanissaasa qulakkeernissaat siunerataralugu aalajangiisoqassasoq allaaserisami 28-mi ima allassimavoq.

Isumaqatigiissutip pisortatigoortumik akuerineratigut Danmarki isummiussereertarnerit ammimillu qalipaammik immikkoortitsisarnerit atorunnaarsinniarlugit ilungersorluni suliniuteqarniarluni aamma pisussaaffigaa. Inuiaqatigiinni eqimattat tamarmik kalaallit isummiussereeratik naapissinnaaqqullugit ilinniartinneqassapput, oqartussaasullu oqaluttuarisaanermut ilinniutini atuakkanilu ilinniartitsissutigineqartut »inuiaat taakkua inuiaqatigiivi kulturiilu pillugit eqqortumik eqqorluartumillu takutitsisut« erseqqissumik qulakkeertariaqarpaat.

Inuit sanngiitsut

Naleqqap siulittaasua Pele Broberg politikerini ILO-p isumaqatigiissutaanik suliaqarnerpaanut ilaavoq. Kikkut nunap inoqqaavinut ilaanersut pisortatigoortumik nalunaarsorneqarsinnaaniassammat taamaalillutillu inuit pisinnaatitaaffiinik iluaqutiginnissinnaaniassammata inuit nalunaarsorneqarnissaannut nalunaarsuivik piaarnerpaamik pilersinneqassasoq AG-mut oqarpoq.

- Ullumikkut inuttut kinaassutsimik uppernarsaatissaqanngilaq. Taamaammat nalunaarsorneqartariaqarpoq. Ajoraluartumilli suli taamaaliortoqanngilaq, nunatsinnimi inunnik sanngiitsunik ajuallatsitsinissaminnik annilaangasunik politikereqarpugut, Pele Broberg qallunaat nunasisimasut pillugit oqarpoq.

Kinassuseq ILO-p isumaqatigiissutaani immikkoortoq 2-mi taaneqareerpoq:

- Nunap inoqqaavinut naggueqatigiinnilluunniit sorlernik ilaasortaqarnersut aalajangerniarlugu tunngaviusumik inuiaqatigiit sorliit isumaqatigiissummi matumani pineqarnersut tunngavigineqassaaq,“ nalunaarummi allassimavoq.

- Inuit ataasiakkaat inunnik kalaallinik angajoqqaaqarunik inuttut kinaassusertik oqaatigisinnaavaat. Immaqa taava nalunaarsuiffik pisariaqanngilaq?

- Kinaassutsimik nalunaarsuineq naammattoq oqaraanni paatsuuineruvoq. Nalunaarsuiffimmik pilersitsisariaqarpugut, Pele Broberg oqarpoq isumaqatigiissummilu aallarniutitut aalajangersakkat innersuutigai

Aaqqissuussamik suliniuteqarneq

Lars Løkke Rasmussenip Aaja Chemnitzip apeqqutaanut akissummini nunanut allanut ministerip Inuit inuiaanersut inuiaannginnersulluunniit aamma eqqartorpaa. Ima ilisimatitsissuteqarpoq:

- Pisortatigoortumik akuersissutigineqarneranut atatillugu danskit naalakkersuisui nalunaaruteqarput, tassanilu allassimavoq isumaqatigiissut nr. 169 naapertorlugu Danmarkimi nunap inoqqaavi ataasiinnaasut. Tassani pineqarput Kalaallit Nunaanni nunap inoqqaavi imaluunniit inuit, allappoq.

Aaja Chemnitzip aallaqqaammut killiliineq soqutigivallaanngilaa, isumaqatigiissutilli iluaqutissartai soqutigineruai.

- Nunap inoqqaavisa oqaatsitik kulturitillu illersorlugillu attatiinnarnissaat pingaaruteqarpoq, nunarsuarmi sumiikkaluarunilluunniit. Isumaqatigiissutip immikkut ittumik illersuinera tassaaginnanngilaq arlaat ksiannili marluutillugit illersorneqarput. Inuit pisinnaatitaaffiinit tamanut atuuttunit illersorneqarpugut ILO-llu isumaqatigiissutaa aqqutigalugu immikkut ittumik illersorneqarluta. Oqaatsit kulturillu pillugit unammillernartut danskit oqartussaasuinut nassuiaatiginissaannut Naalagaaffik pisussaaffilerpaa, nassuiaavoq.

Lars Løkke Folketingimut akissummini taariikkatsituut oqaaseqatigiinni siullerni ima allappoq, „naalagaaffiit isumaqatigiissutaat naalagaaffiit inatsisit naapertorlugit Danmarkip kunngeqarfianut tamarmut pisussaaffiuvoq“. Akissutaatali naggasiutaa ersarlunneruvoq.

ILO-p isumaqatigiissutaata kalaallinut nunatta avataani najugaqartunut qanoq sunniuteqarsinnaanera isumaqatigiissutip qanoq annertutigineranik isumaqatigiissummilu aalajangersakkat ataasiakkaat qanoq pingaaruteqartiginerannik naliliinikkut aalajangerneqarsinnaasoq tassani allassimavoq.

Taamaammat AG-p Aaja Chemnitz ima aperaa:

- Isumaqatigiissut pisoqaavoq, taamaammat danskit naalagaaffiata isumaqatigiissutip Danmarkimi qanoq nassuiarneqartarnissaanik maleruarneqartarnissaanillu aalajangersimanerusumik isummerfiginninnginnera qanoq isumaqarfigaajuk?

- Danmarkimi kalaallit immikkut ittumik illersorneqarnerat pillugu Naalagaaffik iliuuseqartariaqartoq isumaqarpunga. Taamaammat naalagaaffik kalaallit pisinnaatitaaffiinik illersuiniarluni ataqatigiissaarisumik aaqqissuussaasumillu iliuuseqassasoq, aamma kalaallit uagutsinnut attuumassuteqartunik aalajangiinerni peqataatinneqartassasut piumasaralugu ministerimut saaffiginnikkumavunga, akivoq.