Atisat atoqqitat akikitsut nuannarineqarluarput, pisiortorpallaarnermilli kinguneqarpa?

Kuffertit marluk atisanik ulikkaartut.

Qallunaat ukiumut agguaqatigiissillugu taama amerlatigisunik atisarsisartut isummersuisut CONCITO-p kisitsisaataasa takutippaat.

Atisanik nioqqutissiorneq mingutsitsinerusoq qangalili paasineqarpoq, tassami qarlinnik tujuuluaqqanillu sanaartorneq atortorissaarutinik amerlasuunik pisariaqartitsiffiugamik.

- Taamaattumik atisanik atoqqiineruleriartortariaqarpugut, Mette Dalgaard Nielsen oqarpoq.

Taanna Københavnimi Det Kongelige Akademimi ph.d.-nngorniarluni ilinniartuuvoq, atisanillu tuniniaaqqittarneq atornikuerniarfiillu pillugit ilisimatusartuulluni.

Atisanik atornikuni tuniniaasarneq misissuiffigaa. Nittartakkatigut tuniniaaviit nutaat atornikunillu pisiniarfiit iluaqutigalugit qallunaat, ingammik inuusuttut, atornikut atornerulersimavaat.

Røde Korsimik misissuinerup takutippaa qallunaat sisamararterutingajaat 2024-mi atisanik atoqqitanik pisisimasut, DBA-llu atoqqitani tuniniaaffiup takussutissaata takutippaa inuusuttut quliugaangata qulingiluat ukiuni kingullerni atoqqitanik pisisimasut.

Mingutsitsinnginnerusumilliuna atikkersorusukkaanni atoqqitat kisimik aqqutissaasut? Ilisimatusartut marluk ikiorsiullugit apeqqut taanna akiniarsarissavarput.

Atorluaaneq mingutsitsinngitsoq

Atoqqiisarneq silap pissusianut pitsaasuuvoq. Ajornartorsiulli tassaavoq atisanik tunisassiorfiit amerlasoorpassuarnik tunisassiorlutillu tuniniaasarnerat. Qanoq annertutigisumik tunisassiortoqarnersoq ilisimaneqanngilaq, tamannalu aamma atisanik tunisassiortut akornanni ajornartorsiutaanera ilisimaneqarluni. - Atisaliortoqanerutillugu pisinerusarpugut, aammalu atisareriikkat eqqarusulertarlutigit, Mette Dalgaard Nielsen oqarpoq.

Atoqqiineq taamaattumik ajornartorsiutaanngilaq. Atornikunilli pisortortoqarnerulernera »piseriarluni eqqaaginnarnermut« maanna atuuttoq ajornartorsiutaalluni, nassuiaavoq.

Atoqqiinermi nutaanik peqalertuaannarpoq – soorlu aamma atornikuerniarfinnut pisartut, tuniniaqqinneqartartut pisisussaqartuaannarnerli ajortunut.

- Pisarnertut tunisassiortoqartuartillugu, taamatullu aamma aningaasarsiortoqartuartillugu atornikuerniarfeqarneranit nutaanik atisaliortoqartuarnerata annikinnerulersinneqarnissaanik periarfissaq mikivoq, Mette Dalgaard Nielsen nassuiaavoq.

Atornikunik tuniniaasoqarneruleriartortoq

Atornikunik tuniniaasoqartarnera ukiuni kingullerni aamma takussaaneruleraluttuinnarpoq. Tuniniaavik Vinted, qallunaat nittartagaannik Trendsalesimik pisisoq, 2024-mi siullermeerluni sinneqartooruteqarpoq.

Nittartakkatigut nioqqutissat qanoq amerlatigisut tuniniarneqartarnersut kisitsisitigut takussutissaqanngikkaluartoq inuusuttut ullut tamaasa poortukkamik tikisitsisarnerat Politikenimi TV 2-milu allaaserineqarpoq.

Atisat atornikut pisoqarnerulernera akikitsumik tuniniarneqartarnerat pissutaaqataasoq, Mette Dalgaard Nielsen oqarpoq. Ilaatigut atisanik ilusilersuisartunit sanaat atornikut pisiarigaanni akikinnerusarmata. Nioqqutissat atornikut nittartakkatigut tuniniarneqarsinnaasut amerliartortillugit pisisartut akikitsumik pisinissamut periarfissaqarnerulertarput. Taamaalillutik pisisartut nittartakkatigut tuniniaarusussuseqalersarput, taamaalillunilu nittartagaq nuannarineqarnerulerluni.

- Atisaasivitta ulikkaaqqanerat pisariaqartitavullu apeqqutaatinnagit pisiniartarpugut, oqarpoq.

Atoqqiineq pisiaqarpallaartarnermik kinguneqaraangat

Ajornartorsiut taanna Ruby Bubinekip, SDU Life Cycle Engineeringimi ph.d.-nngorniartup, misissuinermini nutaami misissorpaa.

Atoqqiineq gassinik silap pissussaanut mingutsitsinerup annikinnerulerneranik kinguneqaraluartoq 'atoqqiinerulernermik' kinguneqarsinnaasoq misissuinerup takutippaa.

Tassa pisiarineqarsinnaasut akikinnerulertillugit atuineq annertunerulersarpoq. Assersuutigalugu innaallagissamik pilersuisut akikinnermik taarseraanni imermik kissartumik atuisoqarnerulersinnaasarpoq.

- Eqqarsartoqalersinnaavoq akikinnerummat sapaatip-akunneranut uffartarnerma amerlassusaanit amerlanerusumik uffarsinnaavunga. Taamaaliornikkullumi atuinerulersinnaallutit, Ruby Bubinek oqarpoq.

Misissuinermi pequtit atoqqitat kisiisa misissorneqaraluartut atisanik atoqqiisarneq aamma taamatut ingerlasoq ilisimatusartut oqarput.

Atisanimmi atornikunik pisinissaq ajornaallunilu akikinnerummat pisisoqarnerulersarpoq.

- Atisat atoqqinnerisigut CO2-mik aniatitsinerput annikillisinneqarsinnaavoq. Ajornartorsiutilli aaqqivinneqarani malunniutaa kisimi aaqqinneqarpoq: atuinikinnerulernissaq, Ruby Bubinek oqarpoq.

Pisiakinnerugit atornerullugillu

Atisat pisiarisartakkatit ikilisikkusukkit nutaanillu atisaqarusullutit qanoq iliussavit?

- Atisat atornissaat ilimanaateqarnerusut pisiarineqassapput, Mette Dalgaard Nielsen akivoq.

Atisarsissanerluni imaluunniit pisissannginnerluni nalornigaanni ukua eqqarsaatigineqarsinnaapput:

1. Atisaasivinni atisat misissukkit

2. Atisat atornikut pisiarikkit

3. Atisat pisiatit atortakkit – paarilluarlugillu

Inuit eqqarsartaramik piujuartitsillutik atisanik atornikunik pisariaqartinngisaminnik pisisartut, Mette Dalgaard Nielsenip aamma oqaatigaa. Pisiortornerliuna silap pissusaanik mingutsitsinnginnerunngitsoq:

- Atisamik pisisimatilluni atisaasivimmiileraangat qanoq iliornissaq inuup nammineq iliuuseqarfigissavaa. Allannguinissamik periarfissaq tassaniippoq.

Aammali erseqqissarpaa atisanik nioqqutissiortut, tunisassiornermik ingerlatitseqqinniarlutik aningaasarsiortartut, akisussaanerpaasut.

Mingutsitsinnginnerusumik atisalersoriaaseqarnissamik siunnersuutit sisamat

Atisanik tunisassiortut aamma atisanik atuinerput akisussaaffigineraat apeqquserneqarsinnaavoq, kisianni silap pissusaanut mingutsitsinnginnerusunik atisalersoriaaseqalernissamut iliuuserisariaqakkavut qulaani eqqaaneqartut aallarniutaasinnaapput. Aamma atisanik atueriaatsip eqqarsaatiginerunissaanut ukua siunnersuutit malinneqarsinnaapput:

1. Pigeriikkatit atortakkit. Siunnersuut siulleq tassaavoq atisaasiviup misissornissaa. Nutaamik piserusuikkuit tujuuluk pisiarerusutat ilumut atorfissaqartinnerlugu imminut aperigit, Mette Dalgaard Nielsen oqarpoq:

- Suut inuuninnut tulluarpat? Atisaliortut nutaanerpaanik tunisassiortut pisiaritikkusutaat pinnagit.

2. Eqqarsarluarlutit tunisigit tunniussillutilluunniit. Atisatit sivisunerusumik atorneqarsinnaappata silap pissusaanut pitsaassaaq, Mette Dalgaard Nielsen oqarpoq. Ilaannikkut tuniniaqqinneqarsinnaapput. Kisianni pitsaassaaq eqqumaffigigaanni pisisussap taakku pingaartinnerai - atisat paarilluarnikuusat paarilluassavaat?

- Pingaartinneqassanngippat immaqa imminut kiffartuunnerussaaq, Mette Dalgaard Nielsen oqarpoq.

Imaassinnaavoq atisanik paarsinermut piffissaq nukiillu taakkua atornianngikkaat. Tunissuteqannginnermi eqqarsaatigineqarsinnaavoq, oqarpoq.

3. Pisariaqartitanik ilisimakkit. Ullut tamaasa sikkilerlutit suliartortarpit? Bussertarpilluunniit? Tamakku pisariaqartitat ilaat eqqarsaatigineqarsinnaasut ilagaat. Assersuutigalugu kiaguttaruit atisat pisariaqartitatit taassunga naapertuuppa? Tamaaattumik atisat atorfissaqartitatit eqqarsaatigilluarnissaat iluaqutaasinnaavoq.

- Savat meqquinik atisat iluaraagit, annoraassiassat iluarneruppalluunnit? Attuumaqqissanngitsut atorusunneruigit, imaluunniit atisat naammageqqissaarlugit? Paarilluarnissaat ajornanngila? Atorneqarnissamut siunertamut tulluarpat? Mette Dalgaard Nielsen oqarpoq.

4. Atisatit ataqqikkit. Atisat perusutat, piffissamik nukinnillu atuiffigerusutat kisimik aningaasaliiffigineqassapput, Mette Dalgaard Nielsen naggasiivoq.

Atisat qanoq piffissartorfigerusunnerlugit eqqumaffigisariaqarpoq. Soorlu qanoq errukulatigissappat, qanorlu errorneqassappat? Atisat qanoq paarinissaat ilisimagaanni sivisunermik pigineqarsinnaanngornissaannik kinguneqartarpoq.