Atuarfimmi mobilinik atueqqusaannginneq: Atuartut nuannaarnerulerlutillu eqiasuinnerulerpat?

Ullut tamarluinnaasa akunnerpassuarni meeqqat inuusuttullu atuarfinni sunngiffimminnilu oqarasuaatiminnik, qarasaasiaaqqanik qarasaasiaminnillu atuinerat qanoq sunniuteqarpa?

Apeqqut tamanna ilisimatuussutsikkut akiuminaassinnaavoq, assigiinngitsunik nalorninartorpassuaqarmat. Aaqqissuussamik qanoq misissorneqarsinnaava? Sunniutaasorlu sorleq uuttortarneqassava?

Immikkulli iliuuserisat ilaat ilisimatusarnerit nunallu akimorlugit paasinarsivoq immaqa killeqartutut oqaatigineqarsinnaammat:

Atuarfinni mobilit inerteqqutiginerat.

Inimi atuartitsiffiusumi mobilip inerteqqutiginera qanoq atuartut inuunerissussaannut angusaannullu sunniuteqarpa?

Matumani maannamut sammisami ilisimatusarnerpassuit misissorpavut, Aarhusip ilisimatusarfiani psykologimi lektori Jesper Aagaard peqatigalugu, taassuma skærmit aallussisinnaanermullu sunniutai misissorsimammagit.

Atuartut mobileqanngitsut ingerlalluarnerusut?

Ilisimatusarnerni arlalinni ilinniartitsinermi mobilinik inerteqquteqarnerup sunniutaasullu pitsaasut imminnut atasut paasineqarpoq.

Jesper Aagaardilli erseqqissarpaa suliassaqarfimmi aaqqissuussamik misissuisoqarsimanngitsoq, ilisimatusarnerlu sunniutinik pitsaasunik nassaarfiusoq amigaateqartutut nalorninartoqartutullu isornartorsiorneqarluni.

Tamanna eqqarsaatigalugu – aajuku paasisat marluk mobilinut inerteqquteqalernissamik tunngavilersuinermi erseqqissarneqartut:

- Aallussisinnaaneruneq: Tuluit Nunaanni atuarfinni 91-ini ukiuni pingasuni mobilinik inerteqquteqarfiusuni inerteqquteqarfiunngitsunilu misissuinerit 2016-imi atuagassiami Labour Economicsimi saqqummersinneqartut takutippaat, inerteqquteqarnerup eqqunneqarnerata kingornagut atuartut angusaat nalinginnaasumik pitsaanerulersimasut.

Sunniutaasut atuartuni sanngiinnerpaani annertuneruvoq mobilit peerneqarnerisa kingornagut angusat agguaqatigiissillugu 14 procentimik pitsaanerulersimallutik nikingassummut sanilliullugit.

- Eqqarsartaatsikkut peqqinneruneq: Mobilinik imerteqquteqarneq aamma tarnikkut peqqinnerulernermik sunniuteqarpoq ingammik niviarsiaqqani. Tamanna misissuinerup februaarimi 2024-mi saqqummersinneqartup takutippaa, Norgemi atuarfinni tamani paasissutissat 36 procentiinit.

Mobilinik inerteqquteqalernerup kingornagut niviarsiaqqat assersuutigalugu psykologinik siunnersorneqarnerat »60 procentit tungaannut« annikillivoq, misissuinermi allassimavoq. Inerteqquteqarnerup kingorna ukiut sisamat qaangiummata niviarsiaqqat pimmatigineqarnerat »43 procentit tungaannut« annikillivoq. Sunniutaa »annertugisassaavoq«, taamaattumillu »mobilinik inerteqquteqalinnginnissamut tunngavilersuutissaqanngilaq«, Norgemi niuernikkut ilisimatusarfimmi peqqissutsikkut aningaasaqarnermi ph.d. Sara Abrahamsen oqarpoq, maajimi 2024-mi misissuinini Skolemonitorimi oqaatigigamiuk.

Aarhusip ilisimatusarfianit Jesper Aagaard oqaaserisai pillugit isumaqataagaluarpoq. Kisiannili, nangilluni oqarpoq:

- Aammali atuarfinni mobilinut inerteqquteqarnerup eqqunneqarnissaanut pitsaasunik tunngavilersuutissaqanngilaq. Tassalu aaqqissuussamik datanik tunngaveqartut eqqarsaatigalugit.

Aap, mobilit atuartunik allamut saatitsisarput, erseqqissarpaa. Norgemili angusat suli ilisimatuunit arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsunit misissoqqinneqarsimanngilllat, paasisallu »annertuut« kingorna isornartorsiorneqarput, ilaatigut USA-mi psykologimi ilisimatuumit Christopher Fergusonimit.

Norgemi atuarfiit amerlanersaanni mobilinut interteqquteqartoqarsimanngitsoq ilisimatusaatip misissornerani uparuaavoq. Atuartut kaammattorneqaannarsimapput oqarasuaatitik nipaarutseqqullugit ilinniartitsinerup nalaani. Aamma sunniutaasut pitsaasut arlaqartut naatsorsueqqissaarnermi annertunngitsut erseqqissarpaa, taamaattumillu imaassinnaalluni angusat nalaatsornerinnaasut. 

Suli skærminik sunnerneqartut

Tamatuma saniatigut ilisimatusarnerit annertuut arlaqartut aamma atuarfinni mobilinik inerteqquteqarnerup sunniutai apeqquserpaat. Kingumut oqaatigineqarpoq misileraanerit aaqqissuussaannginnerat, tassaallutilli peqqissutsimut paasissutissat pillugit misissuinerit interteqquteqarnerup siuliani kinguneranilu. Taamaattorli Aahusip ilisimatusarfiani psykologimi ilisimatuup erseqqissarpaa, ilisimatuut misissuinerni kisitsisit nalorninartui annertuut erseqqissaraat, ilisimatuullu allat misissuinerminnik naliliisillugit.

- Angusanut sunniuteqanngitsoq: 2020-mi Economics of Education Review Sverigemi misissuineq saqqummersippaat, Tuluit Nunaanni atuarfinni misissuinerup ilusaanik issuaalluni suliaq annertunerusorlu.

Katillugit Sverigemi atuarfinnit 1.423-nit angusat misissorneqarput, ilisimatuulli allaaserisaminni allannerattuut, mobilinik inerteqquteqarnerup kingornagut »atuartut angusaasa pitsanngornerannik« takussutissaqanngilaq, taamaattumillu Tuluit Nunaanni angusat »uppernarsarsinnaanagit«.

- Tarnikkut peqqissutsimut sunniuteqalaartoq: Aggustimi 2024-mi Journal of Psychologists and Counsellors in Schools-imi mobilinut inerteqquteqarnermi maannamut paasissutissat amerlanerpaat saqqummerput. ’Scoping review’-mik tassami 2013-imiit 2022-mut nunarsuarmi tamarmi atuarfinni mobilinik inerteqquteqarnermut ilisimatusarnerit katillugit 22 misissorneqarput, ilaatigut siusinnerusukkut Sverigemi, Norgemi Tuluillu Nunaani misissuinerni eqqartorneqartut.

Inerteqquteqarnerit misissuinermilu periutsit assigiinngissuteqarput, misissuinermi allattoq erseqqissaavoq. Tamatuma saniatigut misissuinerit arlaqartut saqqummersinneqarsimapput, ilisimatuunit arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsunit misissoqqaarneqaratik (ilaatigut Norgemi misissuineq »annertuunik« paasisaqarfiusoq psykologinik atuinnginnerunermik pimmatiginninnginnerunermillu kinguneqartutut oqaatigineqartoq). Taamaakkaluartoq misissueqqissaarnerisa »uppernarsaatit ikittuinnaat imaluunniit soqannginnera« takutippaat inerteqquteqarnerup kingunerisa ilaattut tarnikkut peqqinnerulerneq pimmatiginninnerullu annikillinera.

Inerneri takuinnarlugit pissusissamisoorput, Jesper Aagaard oqarpoq. Aamma taamatut nassuiaaneq tikkuarpaa, Sverigemi ilisimatuut ilisimatuussutsikkut allaaserisaminni allataat: tassalu nunani soorlu Sverigemi, Norgemi Danmarkimilu ilinniartitsineq ima annertutigisumik digitalinngorsimatigaaq, annertugisassaanngitsumik sunniuteqarluni skærmip ataasiinnaap peerneratigut allalli pigiinnarlugit.

- Atuarfinni mobilinut inerteqquteqarneq atugaalersimaqaaq, qarasaasiat angallattakkat suli atuartut saanniittut qanoq pineqassappat? Taakku atorlugit attaveqaqatigiittarfiit iserfigisinnaavaat imaluunniit pinnguaatinik pinnguarlutik, lektori oqarpoq nangillunilu:

- Inerteqquteqarnerup ersarissumik sunniutai takorusukkutsigit isumaqarpunga atuarfinni skærmit suulluunniit inerteqqutigisariaqarivut – taamalu atuarfinni ilinniartitsinermi digitaliserersimatigitilluta isumaqarpunga taamaaliornissaq piviusorpalaanngitsoq.

Mobilinik inerteqquteqareernerup kingorna atuartut sianiutimikkut qasusoortut

Jesper Aagaardip erseqqissarpaa nammineq atuarfinni mobilinut inerteqquteqarnissaq illersornagulu akerlerinnginnamiuk. Isumaqarporli atuartut digitalikkut ileqqulersuutaasa misissornissaat nalinginnaasumik pisariaqartoq, tamannalu tarnikkut peqqissusaanut ilinniarsinnaassusaannullu qanoq sunniuteqartarnersoq.

- Mobilinut inerteqquteqalernerup pitsaaqqutigai ileqqut pitsaanngitsut atorunnaarsinniaaqataaffigisinnaagatsigit, oqarpoq.

2024-mi allaaserisamit annertuumit misissuinerit ilaat »paasisatut soqutiginartutut« tikkuarpaa:

Atuartut ilaasa mobiliminnik arsaarneqarneq nuanniitsupilussuartut misigisaraat. Misissuinermi takuneqarsinnaavoq, ilinniartitsisut ilaasa atuartut takusaraat ’sianiutimikkut qasusoortut’ corona peqqutigalugu matoqqanerup kingorna atuarfiliaqqinnerminni mobilitik atorsinnaajunnaarsimagamikku. Sunniutaasut pitsaanngitsut taamaattut peqqutigalugit mobilinut inerteqquteqarnissaq isumaliutigineqartariaqarpoq, Jesper Aagaard oqarpoq. Isumaqanngilarli tamanna killeqanngitsumik mobilinik atuisinnaanissamut tunngavilersuutitsialaasoq.

- Mobilinut inerteqquteqarnermi annilaanganerup annertusinera takullugu ima teknologimik apeqqusiitigaanga isumaqarlunga atuartut atuarfimmi mobileqannginnermik sungiussitinniarnissaat isumassatsialaasoq.

Nangippoq:

- Inerteqquteqartoqassanersorli suli pitsaasuunersoq naluara.

Atuartitsinermi digitalimi ileqqut pitsaasut

Atuarfimmi atuartut aallussisinnaanerannik skærmit ilungersunarnerat ilumoorpoq, lektori oqarpoq namminerlu ilisimatusarsimanini tikkuarlugu.

- Imaaginnanngilarli ileqqut pitsaanngitsut taamaatinniarnissaat. Taamatulli peqqutaatigaaq ileqqut pitsaasut pilersinniarnissaat, oqarpoq, namminerlu Danmarkimi ilinniarnertuungorniarfinni digitaliusumik ileqqorissaarnissamut ilinniartitsisimanini erseqqissarlugu.

Matumani ilinniartunut isumaliutigeqquaa qanoq iliornikkut aallussisinnaanertik aqussinnaanerulersinnaaneraat. Assersuutigalugu ilinniartunut annikitsumik misileraavoq ’phone stackingimik’ taasaminik. Imaappoq ilinniartut oqarasuaatitik qaleriiaarlugit ataatsimut iliorassagaat qinnuigai. Taava utaqqisoqassaaq. Ilinniartorlu mobiliminik tiguseqqaartoq ajorsassaaq.

Sooq mobilit tiguiuk? Misileraaneq qanoq sunniuteqarpa?

Kingornagut ilinniartut oqaluuseraat misileraaneq qanoq sunniuteqarnersoq. Anguniagaavoq atuarfiup avataani aamma atorsinnaasaminnik ilinniartinnissaat.