-
Inuusuttorpassuit Nunatsinnit nipaatsumik avammut nutserarput.
Taamaattumik aningaasaqarneq iliuuseqarfigineqarpat pitsaassaaq,
innuttaasut Nunatsinniiginnarnissaat ajornannginnerulersinniarlugu,
Naalagaaffiup aningaaserivissuani allaffimmi pisortaq Søren
Bjerregaard Sermitsiamut oqarpoq.
Naalagaaffiup
aningaaserivissuata Nunatta aningaasaqarneranik misissueqqissaarnera
nutaaq, taassuma allaaseraa.
Aningaaserivissuarmit
oqaatigineqartut naapertorlugit,
inuusuttut
utoqqaallu avammut
nutserarnerat
aamma
Nunatsinni
innuttaasut ikiliartornerat pissutigalugit, Naalakkersuisut
Inatsisartullu aaqqissuusseqqinnissanik
iliuuseqartariaqarput.
Søren
Bjerregaardip Naalakkersuisut nutaat Demokraatineersumit
Jens-Frederik Nielsenimit
siuttuuffigineqartut nersualaarpai, ilaatigut suliffeqarnermut
ilinniartitaanermullu tunngasunik aaqqissuusseqqinnissanik
aallartitsiniarmata
kiisalu
pisortat ingerlatsiviisa
siunissami
isumannaatsuunissaat pillugu aaqqissuusseqqinniarmata.
Nunanit
allanit suliartortunik pinngitsuuisinnaannginnerujussuaq
Aaqqissuusseqqittoqanngippat
siunissaq
ungasinnerusoq isigalugu sulisussaaleqisoqalissaaq,
nunanilu allanit suliartortartut pingitsoorneqarsinnaannginnerat
annertoreeqaluni, Søren
Bjerregaard oqarpoq.
Ukiuni
25-ni tulliuttuni meeqqat inuusuttullu ikiliartuinnartillugit
Nunatsinni utoqqaat amerliartuinnarput. Naatsorsueqqissaarnikkut
paasinarsivoq, 2050-imi 17-init 65-inut ukiullit sulisinnaasut
8.000-inik ikinnerulissasut, naalagaaffiup aningaaserivissua
Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaatai tunngavigalugit taama
allappoq.
Nunatsinni
inunngorsimasut 2050-imi 20 procentinik ikileriarsimassapput. Tamanna
Naatsorsueqqissaartarfiup ukioq manna apriilip naanerani
innuttaasunik naatsorsuinerani kingullermi takuneqarsinnaavoq.
Nunatsinni
inunngorsimasut
ukiup
matuma aallartinnerani 49.738-upput. Taakku
2049-mi 39.682-inut
ikileriassangatinneqarlutik,
missingersuutigineqartut taamaaginnassappata.
Iluarsartuusseqqinnerit
anguniagaqarfiusut pingaaruteqartut
Nunami
utoqqaat amerliartortillugit inuusuttullu ikiliartortillugit, tamanna
Nunatta karsiata missingersuutaanut ilungersunartunik annertuunik
kinguneqassaaq.
Taamaattumik
aaqqissuusseqqinnerit annertuut aqqutigalugit
pisortat aningaasaqarnerat aningaasaqarnerullu
ineriartortinneqarnissaa qulakkeerneqassapput.
Naalagaaffiup
aningaaserivissuata Nunatta aningaasaqarneranik
misissueqqissaareerluni oqariartuutai pingaarnerit tamakkuupput.
-
Naalakkersuisoqatigiinnissamut isumaqatigiissummi iluarsaaqqinnerit
suliniutinik tigussaasunik, innuttaasut suliffeqarnermik
ingerlataqarnerannik nukittorsaasussanik malitseqarnissaat
pingaaruteqarluinnarpoq. Tamatumani ilinniartitaaneq qitiusumik
inissisimavoq. Ilinniartitaanerup qaffassarneqarnissaa,
inuussutissarsiornermut peqataanissamut tunngassuteqarluinnartoq,
allaffimmi pisortaq isumaqarpoq.
Nunarput
maanna
56.000-it missaannik inoqarpoq.
Inunngortartut
ukiuni
kingullerni ikiliartorput, meeqqallu ikiliartortillugit innuttaasut
piffissap
ingerlanerani ikiliartuinnassallutik.
Tamatuma saniatigut inuit Nunatsinni
inunngorsimasut nunanut
allanut
nuuttarput,
nunanullu
allanut
nuussimasut innuttaasut ikiliartornerannut pissutaaqataasarlutik.
Inissaqarniarneq
atuarfissaqarnissarlu
Danmarkimi ajornannginnerusut
Nunatsinni
inunngorsimasut 17.000-it sinneqartut Danmarkimi najugaqarput.
Nunatsinnillu Danmarkimut nuuttartut amerlanersaat
inuussutissarsiorsinnaanerup nalaani annerusumik nuuttarput.
-
Danmarkimut nuuttoqartarnera ilaatigut qallunaat kalaallillu
akornanni ilaqutariittut ataqatigiippassuaqarneranut
takussutissaasinnaavoq, ilaatigullu aamma Danmarkimi
inissaqarniarnerup, suliffissaqarniarnerup, atuarnerup,
ilinniartitaanerup peqqissutsimillu isumaginninnerup
ajornannginnerunerinut attuumassuteqarsinnaasoq, naalagaaffiup
aningaaserivissua misissuereerluni allappoq.
Utoqqaat
amerliartuinnartut
sulisartunit
ikiliartuinnartunit
isumagineqartarnerat,
inuiaqatigiit atugarissaarnissaannut
tunngaviusumik
aningaasaqarnerannik iluingersunartorsiortitsissaaq. Sulisinnaasullu ikiliartornerat annertuunik kinguneqartoq,
aningaaserivissuaq
isumaqarpoq.
Namminersorlutik
Oqartussat kommunillu aningaasartuutaat 2023-mi 12,3 milliardit koruuniupput, tamatumani isumaginninnermut, ilinniartitaanermut
peqqissutsimillu isumaginninnermut aningaasartuutit
amerlanersaallutik. Inuiaqatigiit atugarissaarfiusut
aningaasalersorniarlugit amerlasuunik isertitaqartoqartariaqarpoq.
Pisortallu missingersuutaat aatsaat ataqatigiissinnaallutik
innuttaasut ilarpassui suliffeqarpata akileraarutinillu
akiliisarpata, Søren Bjerregaard oqarpoq.
Ilinniartitaanerup
pingaaruteqassusia
Nunatsinni
pilersuisinnaasut 2050-ip tungaanut tallimararterummik
ikileriartussaapput, sulisinnaasut ikileriartussaammata.
Tamanna
ilaatigut utoqqarnik isumassuinermut, peqqissutsimik
isumaginninnermut aamma ilinniartitaanermut
ilungersunarnerulersitsissaaq,
taakkumi sulisussaaleqiffioreermata
siunissamilu
sulisussanik
atorfissaqartitsinerulersussaammata.
Taamaattumik
aaqqissuusseqqinnerit innuttaasut suliffeqarnermik
ingerlataqarnerunissaannut iluaqutaasussat
pingaaruteqarput, tamatumanilu ilinniartitaaneq
qitiusumik inissisimalluni pingaaruteqarluinnarpoq. Inuussutissarsiornermi peqataanerunissamut
qaffasinnerusumik ilinniagaqarsimanissaq
pisariaqarluinnartoq,
naalagaaffiup
aningaaserivissua isumaqarpoq.
Utoqqaat
amerliartornerat ilaatigut peqqinnissaqarfimmut, utoqqarnik
isumaginninnermut soraarnerussutisianullu aningaasartuutit
qaffakkiartornerannik kinguneqassaaq. Aningaasartuutit tamakku ukiuni
20-ni tulliuttuni immikkut malunnaateqarluassapput. Innuttaasummi
ukiuisa katitigaanerat allannguuteqarluartussaammat.
Tamatuma
saniatigut pisortat isertitaat inuiaqatigiit tamarmiusumik
isertitaannut ilaasutut appariartuaarput, naalagaaffiummi
ataatsimoortumik tapiissutai Danmarkimi akit akissarsiallu
qaffakkiartornerat najoqqutaralugit nalimmassarneqartarmata, taakkulu
Nunatsinni akit akissarsiallu qaffakkiartornerannit
appasinnerusarmata.
Pisortalli
isertitaat
aningaasartuutit
qaffakkiartornerannut
malinnaasinnaanngillat,
taamaattumillu piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu pisortat
aningaasaqarniarnerat attanneqarsinnaanngilaq,
naalagaaffiup
aningaaserivissuanit nangillutik allapput.
Ukiumut
750 millionit koruunit
amigaatigineqassasut
Aningaasaqarnermut
Siunnersuisoqatigiinnit
oqaatigineqartut
naapertorlugit,
aningaasartuutit amerliartornerat isertitallu ikiliartornerat
pissutigalugit,
pisortat aningaasaqarniarnerat ataavartinneqassappat
ukiumut
750 millionit
koruunit
amigaatigineqalissapput.
Naalakkersuisut
siuliisa novembarimi 2023-mi pilersaarusiaq, Piujuartitsinermut
Ineriartornermullu Pilersaarut II, pisortat aningaasartuutaasa
appartinneqarnissaannik namminersortullu
suliniuteqarnerulernissaannik siunertalik saqqummiuppaat.
Demokraatit, Inuit Ataqatigiit, Siumup aamma Atassutip
naalakkersuisoqatigiinnissamut isumaqatigiissutaanni
erseqqissarneqarpoq pilersaarusiaq tunngaviusutut
pingaaruteqartuussasoq, kisiannili suliniutinik amerlanerusunik
inuussutissarsiornermik nukittorsaaniartunik, pisortat
ingerlatsinerannik pitsanngorsaasunik aamma Nunatsinni
aningaasaliinissamut nukittunerusunillu sulisoqarnerulernissamut
tunngaviliisussanik ilaneqartariaqartoq.
Takornariaqarnermut
inatsit
Inatsisartut
takornariaqarnermut inatsit oqallisaaqisoq siorna novembarimi
akuersissutigaat. Inatsit taanna Nunatsinni siullersaalluni taama
ittumik inatsisiliaavoq, ilaatigut siunertaralugu
takornariartitsisartut inuiaqatigiit kalaallit ineriartornerannut
tapersersuinissaat.
Takornariartitsinermik
ingerlatsisoqarsinnaaqqullugu akuersissummik
pissarsisoqartariaqartoq, inatsimmi
nutaami piumasarineqarpoq pisinnaatitaasullu
Nunatsinni
najugaqartariaqartut tamakkiisumillu Nunatsinnut
akileraartussaasariaqartut
piumasaqaataalluni.
Tamatuma
saniatigut suliffeqarfik takornariartitseqatigiiffik akuersissummik
pissarsisinnaassaguni piginneqataassutini
amerlanerussuteqartut najugaqavissuussapput.
Nunanit
allanit aningaasaliinerit amerlanerusut pisariaqartinneqartut
Partiit
naalakkersuisoqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqartut sisamaasut
isumaqatigiissutaanni aningaasaliisoqarnissaanik
pisariaqartitsisoqarnera erseqqissarneqarpoq.
Naalagaaffiup
aningaaserivissuanit oqaatigineqartut naapertorlugit
nunamut
iluaqutaasussamik
takornariartitsinerup
ineriartortinnissaa pingaaruteqarpoq, nunanili
allamiut
piginneqataasinnaanerannik killilersuineq takornariarfissatut
pilerinartutut piumasaqaatigineqartunut misigisassarsiorfiusunut
aningaasaliissutinut
akornusiisinnaalluni.
Naalagaaffiup
aningaaserivissuanit oqaatigineqartut naapertorlugit, nunat
allamiut aningaasaliissutaat
ilisimasanik
aamma aarlerinaatilinnik
aningaasanik
Nunatsinni
inuussutissarsiornerup
ineriartorneranut isertitanullu iluaqutaasunik nalinginnaasumik
tapersiisinnaavoq.
Misissuinerup
aamma takutippaa, inuussutissarsiornerup annertunerusumik
aaqqissuunneqarnissaa pisariaqartinneqartoq,
tamannalu Kalaallit Nunaanni annertuumik
aningaasaliissuteqartoqarnissaanik piumasaqaateqarpoq.
Aningaasaliisoqarnissaanilli
pisariaqartitsineq kalaallit ileqqaarnerisigut
aningaasaliinerisigullu taamaallaat pisinnaanngilaq.
- Aningaasaqarneq
siunissami ineriartortinniarlugu nunanit allanit
aningaasaliissuteqartoqarnerunissaa pisariaqarluinnarpoq,
taamaattumillu nunanit allanit aningaasaliissuteqarnissamut
ammanissaq aningaasanillu pissarsiat namminerlu piginissaat
pingaaruteqarpoq, allaffimmi pisortaq Søren Bjerregaard oqarpoq.
Naalagaaffiup
aningaaserivissua naalagaaffeqatigiinnermi tamarmi qitiusumik
aningaaseriviugami Danmarkimi, Savalimmiuni Nunatsinnilu
aningaasaqarnerup ineriartornera misissuiffigeqqissaartarpai.
