Coronap nutaap
allaatigineqarnera nunani allani tusagassiuutitigut maanna sammineqarluartoq:
XEC-mik taaneqarpoq.
USA-mi oktobarip qiteqqunnerani COVID-19-imik
tunillanneqarsimasut 10 procentii allannguummik XEC-mik tunillanneqarsimapput.
Coronap nutaap
allaatigineqarnera nunani allani tusagassiuutitigut maanna sammineqarluartoq:
XEC-mik taaneqarpoq.
USA-mi oktobarip qiteqqunnerani COVID-19-imik
tunillanneqarsimasut 10 procentii allannguummik XEC-mik tunillanneqarsimapput.
Taamaalilluni allannguutini tuniluuttoq taanna tuniluunnerpaap tulliatut
inissisimavoq. Tassami suli angoqqajanngilaa allannguut Omicron KP.3.11, 50
procentit sinnerlugit tunillatsissutaasimasoq.
- Allannguulli
malinnaaffigeqqissaarpara, aamatulli pisoqarnissaa ilimagilluinnarpara,
Amerikamiu virusinik ilisimasalik Elizabeth Hudson aviisimut Los Angeles
Times-imut oqarpoq.
XEC-mik tunillatsissimasut siullerpaamik Tysklandimi
juunimi paasineqarput.
Newsweekimi sapaatip akunnerani kingullermi tamanna
allaaserineqarpoq, ilaatigut professor Francois Balloux oqaloqatigineqarluni,
inuit attaveqaqatigiittarfiisigut nutaarsiassaqartitsiviillu ilaannit
ernumagineqartoq, tassa XEC allannguutinit allanit tuniluunnerunerarlugu
oqaatigineqarmat.
Naak ilaatigut Tuluit Nunaanni sukkasuumik
tunillaassuukkaluartoq, annerusumik mianersoqqussuteqartoqanngilaq:
- XEC
allannguutinut allanut maannakkut atuuttunut sanilliullugu tuniluunnera
annerusutut oqaatigineqqarsinnaanngilaq, professor Francois Balloux oqarpoq.
Ulorianarnerua?
Allannguut nutaaq Danmarkimi tusagassiuutinit aamma
allaaserineqarpoq. Berlingske allappoq covid-19-imik tunillatsissimasut
maannakkut amerliartupiloortut. Tamanna imermik atoriikkanik kuuttunik
misissuinernit paasineqarpoq, taakkunanimi covid-19-imik akoqarnersut
paasineqarsinnaammata. Taamaattorli allannguut sorleq Danmarkimi sukkanerpaamik
tuniluunnersoq paasissutissiissutigineqanngilaq.
Nittartakkami Yale Medicine-mi — USA-mi universitetit
nakorsanngorniarluni ilinniarfiit siuttuisa ilaanni — allassimavoq, XEC
ukiuunerani atugaanerpaalersinnaasoq.
- Ernumassutissat
ilagaat XEC-p ima siaruaatipallassimatiginera, Europami nunat ilaanni amerlanngitsuni coronavirusip
allaanerusup, SARS-CoV-2-p, siaruaanneranit siuariarnerulluni, nappaatit
tuniluuttartut pillugit immikkut ilisimasalik Scott Roberts nittartakkamut
oqarpoq.
Atuartartut ilaat immaqa ima aperiumassapput:
Allannguut pineqartoq misigeriikkatsinnit ulorianarnerunersoq. Tamatumunngali
takussutissaqanngilaq.
- Virusip
tuniluutipallattarnerata saniatigut allannguuteqarsimaneranik
ilisimasaqanngilanga, Scott Roberts oqarpoq.
Tuluit immikkut ilisimasallit aamma taama isumaqarput.
- Maannakkut
paasissutissat naapertorlugit allannguut tamanna ernumaginerusariaqanngilarput,
taamaattorli nakkutigilluarparput, nappaatinik tunillaassuuttunik ilisimatooq
Jamie Lopez Bernal Tuluit Nunaanni peqqissutsimut aqutsisoqarfimmit
UKHSA-meersoq oqarpoq.
Malunniutai aamma ilisarnarluarput. Taakkununnga soorlu ilaallutik (taakkuinnaanngitsulli)
quersorneq, kakkilertaneq, timminneq, kissarneqarneq imaluunniit
qiiaammertarneq, issannguneq aamma mamassutsit naamasinnaanerullu annaanerat).
Nunatta Nakorsaaneqarfiata AG-mut ilisimatitsissutigaa,
Nunatsinni allannguutinik assigiinngitsunik tuniluuttoqartartoq, aamma coronap
malunniutai uku eqqaaneqarlutik – meriannguneq, nukitigut anniarneq,
niaqorlunneq toqqusaarlunnerlu.
Toqumik
pinngitsoortitsisartoq
Nunatsinni oqartussat ukioq manna
akiuussutissalersuinissartik saqqummiuppaat, taakkunanilu nunaqarfiit aamma
ilaallutik. Eqimattat aalajangersimasut akiuussutissalertinnissaminnut
kajumissaarneqarput. Akiuussutissalersuineq nappaatinut ilungersunartunut
ajornerpaamillu pisoqartillugu inuunermik ulorianartitsisartunut
akiuussutissaasoq paasinarsivoq.
Covid-19-imik tunillatsinneq amerlanertigut
sakkukitsumik malunniuteqartarpoq, ilaalli perulunnartumik
napparsimalersinnaallutik. Perulunnartorsiorsinnaasunut
akiuussutissalerneqarneq iluaqutaasartoq uppernarsarneqareerpoq.
Assersuutigalugu WHO-p missingersorpaa Danmarkimi ukiut pingajuata affaani
akiuussutissalersuinikkut covid-19-imik toqquteqarsinnaasut 17.000-it
pinngitsoortinneqarsimasut.
Aamma Europami millionikkaat:
- Covid-19-imut akiuussutissat kingunerinik piffissami
decembarimi 2020-miit marsimi 2023-mut nunarsuaq tamakkerlugu
tunillaassuuttoqarnerani toqusut ikinnerpaamik 59 procentimik
ikileriarsimapput, WHO-llu Europami immikkoortortaqarfiani inuit 1,6 millionit
sinneqartut annaanneqarsimallutik. Misissuineq naapertorlugu maannakkut
nunarsuup immikkoortuani tamaani toqusut 2,2 millioniusut,
akiuussutissalersuisoqarsimanngitsuuppat 4 millioniusimassagaluartut, Statens
Serum Institut misissuineq pillugu allappoq.
Qasoqqaneq?
Statens Serum Institut-imit corona pillugu aamma
allamik nutaarsiassaqarpoq. Kingunerluutit, tassa inuit coronamik
tunillatsissimanermik kingorna piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu
peqqiilliuutigisinnaasaat sammineqangaatsiarput.
Ilisimaneqarluartut ilagaat piffissami sivisunerusumi
qasoqqaneq. Misissuinerulli nutaap takutippaa ajornartorsiut tamanna
ernumagineqartumit nalinginnaannginnerusoq, ingammik
akiuussutissalersuisoqartalernerata omikron-illu tuniluunnerata kingornagut.
- Misissuinermi
peqataasut amerlanersaat qasoqqanermik sivisuumik ilungersunartumik
atugaqarnermik taaneqarsinnaasumik misigisaqarsimannginnerat tuppallernarpoq,
tunillatsissimanertik tunillatsissimannginnertilluunniit apeqqutaatinnagu,
professori SSI-milu immikkoortortaqarfimmi pisortaq Anders Hviid, Serum
Institutip nittartagaanut oqarpoq.
