Danmark dronenik takisuumut ingerlasinnaasunik sisamanik nakkutilliinermi atugassanik pisivoq
Dronit Accelerationsfondenimit aningaasalerneqartut, Illersornissamut ministeriaqarfiup nalunaarutigaa.
MQ-9B SkyGuardian-itut ittumik dronemik model. Dronet 2028-ip 2029-illu akornanni tunniunneqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq. (Toqqorsivimmit assi).
Foto: Justin Tallis/Ritzau Scanpix
Dronet sisamat takisuumut angalasinnaasut danskit illersornissamut sakkutuuisa pisiaraat.
Tamanna illersornissamut ministeriaqarfimmit marlunngornermi ullaap tungaani tusagassiuutinut nalunaarutigineqarpoq.
Dronet Issittumi Atlantikullu avannaani nakkutilliinermi atorneqassapput.
Illersornissamut ministeriaqarfik aamma Illersornissamut ministeriaqarfiup atortussanik pisiortornermullu aqutsisoqarfia, FMI, taama nalunaaruteqarput.
Dronet Nato-p pisiortornermut ataatsimiititaliaa aqqutigalugu isumaqatigiissutigineqarsimapput.
- Silarsuarmi isumannaallisaanermut politikkikkut inissisimaneq ullormiit ullormut allanngorsinnaasarmat, sakkutuut malinnaanissaat pingaaruteqarpoq, illersornissamut ministeri Troels Lund Poulsen (V) oqarpoq.
Dronet Accelerationsfondenimit kiisalu politikkikkut isumaqatigiissutit siusinnerusukkut isumaqatigiissutigisimasat aqqutigalugit aningaasalersorneqarput.
Dronet MQ-9B SkyGuardian-iupput, FMI-llu taakku „Issittumi Atlantikullu avannaani qallunaat nakkutilliisinnaanerannik ineriartortitsinerannillu pingaarutilimmik inissisimasutut“ taavai.
Dronet nutaat 24 meterisut silissuseqarput, illoqarfimmi bussit marluk takissusaattut, 12 meterinillu takissuseqarlutik, timmisartutut isikkoqarnerullutik.
Dronet angisuut qutsissumi timmisinnaapput malussarilluinnartuullutik nutaaliaanerpaallu atorlugit ungasissumut silaannaat atoruminaannerusut angallavigalugit ingerlaarsinnaallutik, FMI allappoq.
Dronenik pisisoqarpoq Europa nammineersinnaanerusariaqarmat, illersornissamut ministeri oqarpoq.
- Alloriarneq pitsaasuuvoq. Dronenik sisamanik ungasissumut timmisartorsinnaasunik pisinikkut Danmarkip Europallu isumannaatsuunerat nukittorsarniarpavut. Tamatuma saniatigut Nato-mut tunngatillugu peqataanitta nukittorsarneqarnissaa pingaartinneqarpoq, Troels Lund Poulsen oqarpoq.
Illersornissaqarfiup sakkutuuisa pikkorinnerulernissaannut tunngatillugu sukkassuseq aalajangiisuusoq, illersornissaqarfiup pisortaa Michael Wiggers Hyldgaard isumaqarpoq.
- Taamaattumik dronet ungasissumut ingerlasinnaasut pillugit isumaqatigiissuteqartoqarnera pitsaasuuvoq, tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.
Dronet 2028-p 2029-llu akornanni tunniunneqarnissaat naatsorsuutigineqartoq, FMI allappoq.
Qallunaat dronenik aqutsisussat aallaqqaammut USA-mi sungiusaqqaassapput, taakkua atorneqalernissaata tungaanut, FMI allappoq.
/ritzau/
