Danmark sorsuutinik umiarsuartaassaaq — sukumiinerusulli suli aalajangerneqanngillat
Aatsaat Nato-p juunimi sakkutuuisa amerlassusaat ilisimaneqalereerpata umiarsuarnik sorsuutinik aningaasaliineq pillugu paasisaqarnerusinnaassaagut.
Partiit illersornissamut isumaqatigiissuteqartut marlunngornermi sakkutuut imarsiortut pillugit pilersaarut illersornissamut ministeri Troels Lund Poulsen (V) siuttoralugu saqqummiuppaat, tassanili annikitsualuit suli amigaataapput.
Assi: Thomas Traasdahl/Ritzau Scanpix
Danskit sakkutuuisa imarsiortut umiarsuaannik sorsuutinik „amerlasuut“ Danmarkimi sanaartorneqarnissaat politikkikkut anguniagaavoq. Tamanna sakkutuut imarsiortut pilersaarutaanni marlunngornermi illersornissamut ministeriaqarfimmi saqqummiunneqartumi atuarneqarsinnaavoq.
Suli sukumiisumik aalajangertoqanngilaq.
Sakkutuut umiarsuaat sorsuutit pillugit pilersaarut Nato-p sakkutuuisa qanoq amerlatiginissaat pillugu naatsorsuutai ilisimaneqareerpata aatsaat saqqummiunneqassaaq.
Taava suut pisiarineqassanersut, qanoq pisiarineqassanersut, qanorlu akisutigissanersut aalajangerneqassaaq.
2025-p affaani siullermi sukumiisut inissinneqarumaartut illersornissamut ministeri Troels Lund Poulsen (V) tusagassiortunik katersortitsinermi oqarpoq.
- Danmark siunissami aamma imarsiortunik naalagaaffeqatigiit soqutigisaannik illersuisinnaasunik imarsiortunik peqalerniassammat ineriartortitsillutalu alliliisariaqarpugut, ministeri oqarpoq.
Umiarsuarnik sorsuutinik Danmarkimi sanaartornissaq qanoq pingaaruteqartiginersoq partiit isumaqatigiissummut peqataasut ilaat isumaqatigiinngissuteqarput.
Dansk Folkeparti aamma Danmarksdemokraterne isumaqarput, taakku Danmarkimi sanaartorneqartariaqartut, De Konservative-lli isumaqarput, sumiiffimmi sorsuutit sanaartorneqarnersut pingaaruteqanngitsoq. Politikkikkut unammilligassaq sanaartornermut tunngasoq ingerlaannassaaq.
Umiarsuit Danmarkimi sananeqassasut Dansk Folkeparti aamma Danmarksdemokraterne isumaqarput, Konservativinilli umiarsuit nunarsuarmi sumi sananeqassanersut pingaartinneqanngilaq. Sananeqarnissaat pillugu politikkikkut isumaqatigiinniarnerit taamaalillutik piffissami tulliuttumi ingerlaannarallassapput.
Umiarsuit sorsuutit soorlu sakkutuut timmisartuisa illersornissamut umiarsuaat kiisalu issittumi alapernaarsuutit arlallit ilaatigut „kunngeqarfiup Issittumi Atlantikullu avannaani oqartussaanerata atuutsinneqarnissaanik qulakkeerinneqataassapput“, qallunaallu imartaanni nakkutilleeqataassapput.
Issittumut Atlantikullu Avannaanut tunngatillugu Savalimmiuni naalakkersuisut aamma Kalaallit Nunaanni naalakkersuisut oqaloqatigineqassapput.
Umiarsuit sorsuutit pillugit sukumiisumik paasissutissaqanngitsoq, umiarsuarnut sorsuutinut pilersaarutip immikkoortui allat erseqqinnerupput.
Umiarsuit mikinerit 26-t pisiarineqarnissaat isumaqatigiissutigineqarpoq. Taakkunannga 21-t sakkutuut imarsiortut umiarsuaannut, umiarsuit sisamat immap naqqani avatangiisinik misissuisartunut qaartartunillu piiaasartunut umiarsuarlu ataaseq immap naqqani attaveqaasersuutinik, soorlu immap naqqani kabelinik, nakkutilliisinnaasut.
Tamanna naalakkersuisut marsip naanerani saqqummiussaannut naapertuuppoq. Umiarsuit taakku katillutik 4 milliardit koruuninik akeqassangatinneqarput.
Aningaasartuutit taakku illersornissamut isumaqatigiissummit aningaasanillu naalakkersuisunit „atortussanik pisiortornermik sukkanerulersitsinissamut aningaasaateqarfimmik“ taaneqartartumit, 2025-mi 2026-milu danskit illersornissamut sakkutuuisa immikkut ittumik nukittorsarnissaannut siunertalimmit, katillugillu 50 milliarder koruuninik aningaasartaqartumit, aningaasalersorneqassapput.
Isumaqatigiissut danskit naalakkersuisuisa partiillu illersornissamut isumaqatigiissuteqartut ukioq manna siusinnerusukkut saqqummiuppaat, tassanilu danskit illersornissamut sakkutuuisa 2033-p tungaanut nutarternissaannut 120 milliarder koruuninik aningaasaliisoqaqqittoq aalajangerneqarpoq.
Aningaasat taakku piffissami matumani aningaasanut 200 milliarder koruuninut illersornissamut immikkoortinneqareersunut ilanngunneqarput.
Partiit naalakkersuisuusut Socialdemokratiet, Venstre aamma Moderaterne kiisalu Danmarksdemokraterne, SF, Liberal Alliance, De Konservative, Dansk Folkeparti aamma De Radikale illersornissamut isumaqatigiissummik isumalioqatigiipput.
Illersornissamut isumaqatigiissummi aningaasaliissutini nutaani 19 milliardit koruunit sinnerlugit sinnerupput. Tassa illersornissamut aningaasaliissutinut tamanut, umiarsuarnut pilersaarummuinnaanngitsoq. Isumaqatigiissut pillugu marlunngornermi allaatigisami tamanna atuarneqarsinnaavoq.
Timmisartut nutaat „milliardinik marlunnik kisitsisitalinnik akeqartut“ akissaqartinniarlugit aningaasanik nutaanik ujartuisoqartariaqartoq Troels Lund Poulsen siusinnerusukkut oqarnikuuvoq.
